Tauteja ja eliöperäisiä riskejä

Tässä artikkelissa on valikoiden koottua tietoja  erilaisista sairauksista, niiden levittäjistä ja esiintymisestä: tarkastelukulma on siis sekä biologinen että maantieteellinen.
Koska monet sairaudet ovat bakteerien tai virusten aiheuttamia, niiden kohdalla tulee päällekkäisyyttä näiden artikkelien kanssa:

Tämän artikkelin sisältö:



Puutiainen ja sen levittämät taudit

Puu­tai­nen – http://up­lo­ad.wi­ki­me­dia.org/wiki­pe­dia/com­mons/4/47/Ixo­des_sca­pu­la­ris.jpg; Pub­lic Do­main

On hiukan vaikea määritellä, mikä on Suomen vaarallisin eläin ja millä tätä asiaa voi mitata. Joissakin listauksissa puutiainen on sellaiseksi nimetty, koska se levittää kahta varsin vakavaa sairautta eli borrelioosia (Lymen tautia) ja puutiaisaivotulehdusta (puutiaisaivokuumetta) sekä uusimpien tutkimusetn mukaan myös tosintokuumetta.
Turun Yliopisto koordinoi tutkimusta, jossa kansalaisia pyydettiin lähettämään punkkinäytteitä eri puolelta Suomea. Tulosten mukaan punkki on levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi (kartta) ja “tavallisen punkin” (Ixodes Ricinus) lisäksi Suomessa on myös “taigapunkkia” (Ixodes Persulcatus).

[Artikkelin alkuun]


Malaria

Malarian aiheuttavat itiöeläimet , malarialoisiot, joita levittävät Anopheles- suvun horkkahyttyset (kuvassa nimellä moskiitto). Koska väli-isäntä on hyttynen, taudin leviämisen ehkäisemiseksi pitäisi hävittää hyttysiä. Tähän käytetttiin  aikoinaan hyönteismykkynä laajasti  DDT: tä, kunnes huomattiin sen vaarallisuus: se kertyy ravintoketjuihin ja sitä kautta myös ihmiseen.

BioInteractive: 

***

https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaria#/media/File:Plasmodium_kierto.png ; Public Domain


[Artikkelin alkuun]


Kolera

Koleran aiheuttaa bakteeri ja se leviää saastuneen juomaveden mukana.

[Artikkelin alkuun]


Isorokko

James Gillray’s 1802 caricature of Jenner vaccinating patients who feared it would make them sprout cowlike appendages. Public Domain


[Artikkelin alkuun]


Tuberkuloosi

NIAID ; Scanning electron micrograph of Mycobacterium tuberculosis bacteria, which cause TB. Credit: NIAIDAttribution 2.0 Generic (CC BY 2.0)


[Artikkelin alkuun]


Polio

[Artikkelin alkuun]


Kurkkumätä

[Artikkelin alkuun]


Hinkuyskä

[Artikkelin alkuun]


Tuhkarokko

WolrdMapper; Measles Cases 2018

World Mapper; Measles Cases 2018;Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

World Mapper; Measles Cases 2011-2018

World Mapper; Measles Cases 2011-2018;Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)


[Artikkelin alkuun]


Netistä poimittua:

[Artikkelin alkuun]

Share

Sää

Uutta ja ajankohtaista


 

28.9.2018

Lappiin on tullut ensilumi. Mauri 18- myrsky puhalteli muutama päivä sitten. Viime kesän 2018 ennätyspitkiä helteitä muistellaan – Sää on aina ajankohtainen asia.
Maapallon ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja niistä on nähty merkkejä viime aikoina.

Uk­kos­rin­ta­ma lä­hes­tyy Kuo­pi­o­ta 31.7.2008; Aar­ne Hag­man

Sää on ilmakehän alaosan eli troposfäärin kulloinenkin tila.

Kun katselet tai kuuntelet säätiedotuksia, niissä toistuvat lähes aina samat asiat: selostetaan, missä on matala- ja missä korkeapaine ja minne säärintamat niiden suhteen asettuvat ja miten ne liikkuvat.
Suomi sijaitsee keskileveyksillä, kylmemmän polaarisen ilmamassan ja lämpimämmiltä alueilta tulevan ilman rajakohdassa. Tässä ns. polaaririntamassa syntyy liikkuvia matalapaineita eli sykloneja, jotka varsin usein määrittävät sään yleiskuvan.

Polaarintaman sijaintiin ja mutkitteluun vaikuttavat taas ratkaisevasti ns. suihkuvirtaukset.
Kun nämä virtaukset ja säärintamat jumittuvat paikoilleen pitemmäksi ajaksi ja laajalle alueelle, sään yeistila on viikkoja tai jopa kuukausia samanlainen. Näin oli tilanne hellekesänä 2018 ja joinakin talvina, kun kovat pakkaset paukkuivat useamman viikon ajan.

 

 

 

Nettilähteitä – Vuodet eivät ole veljeksiä

Kart­to­ja, ku­via ja vi­de­oi­ta:

 

 

Blogijuttu; 4. 2.2012; Pak­ka­nen pauk­kuu ja heh­to­pas­cal- lu­ke­ma kor­ke­al­la

  • Ku­vaus­ret­kel­lä -24 C

Koko Eu­rop­paan on le­vin­nyt Si­pe­ri­as­ta saak­ka erit­täin kyl­mää il­maa. Tämä tie­tää mo­nis­sa mais­sa pak­kas­en­nä­tys­ten pauk­ku­mis­ta.

Itäi­ses­sä Suo­mes­sa ol­tiin lau­an­tai­na 28.1.2012 erit­täin lä­hel­lä kaik­kien ai­ko­jen suu­rin­ta il­man­pai­ne­lu­ke­maa. Tä­hän as­ti­sin suu­rin il­man­pai­ne 1 065,7 hpa on mi­tat­tu Hel­sin­gis­sä 22.1.1907 ja Suo­men kaik­kien ai­ko­jen pak­kas­en­nä­tys on vuo­del­ta 1999, jol­loin Kit­ti­län Po­kas­sa mit­ta­ri näyt­ti -51,5 as­tet­ta.

Itäi­ses­sä Suo­mes­sa ol­tiin lau­an­tai­na 28.1.2012 erit­täin lä­hel­lä kaik­kien ai­ko­jen suu­rin­ta il­man­pai­ne­lu­ke­maa. Tä­hän as­ti­sin suu­rin il­man­pai­ne 1 065,7 hpa on mi­tat­tu Hel­sin­gis­sä 22.1.1907 ja Suo­men kaik­kien ai­ko­jen pak­kas­en­nä­tys on vuo­del­ta 1999, jol­loin Kit­ti­län Po­kas­sa mit­ta­ri näyt­ti -51,5 as­tet­ta.

  • Tal­ven pak­kas­en­nä­tys: -40,7 Sal­la, Na­rus­ka 5.2.2012

Täs­sä sää­kart­ta-ani­maa­tio juo­lu­kuul­ta 2009, jol­loin ti­lan­ne oli sa­man­ta­pai­nen kuin nyt.

Blogijuttu; 1. 8. 2010; Läm­pö­en­nä­tys, sa­vua mai­se­mas­sa ja my­räk­kä

Tä­män ku­lu­neen vii­kon päi­vät ovat “luon­to­blo­gis­tin” kan­nal­ta ol­leet mie­len­kiin­toi­sia. Tors­tai­na 29.7.2010 mi­tat­tiin Li­pe­ris­sä uusi Suo­men läm­pö­en­nä­tys (37,2 as­tet­ta). Sa­ma­na päi­vä­nä vir­ta­si Suo­meen sa­vua Ve­nä­jäl­tä ja sit­ten per­jan­tai­yönä 30.7.2010 erit­täin voi­ma­kas uk­kos­rin­ta­ma pyyh­käi­si Suo­men poik­ki.

Hei­nä­kuun hel­teet ovat ol­leet en­nä­tyk­sel­li­set Suo­mes­sa ja glo­baa­lis­ti­kin täs­tä vuo­des­ta on tu­los­sa maa­il­man il­mas­to­his­to­ri­an ai­ka­na mi­tat­tu läm­pi­min vuo­si. On­han pit­kään jat­ku­nees­sa hel­tees­sä ol­lut kes­tä­mis­tä. Kun nyt on var­sin sel­vää, että maa­pal­lon il­mas­to on jo läm­men­nyt ja läm­pe­nee edel­leen, on täm­möi­siin säi­hin so­peu­dut­ta­va tu­le­vi­na­kin ke­si­nä. Ti­lan­ne al­kaa jo to­del­la huo­les­tut­taa.

Tä­män suu­ren, koko maa­pal­lon ih­mis­kun­nan tu­le­vai­suut­ta kos­ket­ta­van muu­tok­sen rin­nal­la omat vai­vat ovat tie­tys­ti var­sin mi­tät­tö­miä. To­te­an täs­sä kui­ten­kin, että hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en ole kos­kaan ol­lut mi­ten­kään ihas­tu­nut hei­nä­kuu­hun: On yleen­sä mei­kä­läi­sen ma­kuun lii­an läm­min, ul­ko­na paar­mat hyök­käi­le­vät kimp­puun ja lin­nut­kaan ei­vät enää lau­la. Tämä mie­li­pide kos­kee siis sem­mois­ta “kesä­lö­höi­lyä” – kun­non hei­nä­työ­työt ja vas­taa­vat, jois­sa hiki vir­taa ihan ai­hees­ta ovat sit­ten ihan eri jut­tu!

Ve­nä­jäl­lä rie­huu edel­leen sa­to­ja tur­ve- ja mui­ta pa­lo­ja. Meil­lä on ol­lut esim. Mos­ko­vaan ver­rat­tu­na jol­tik­sen­kin sie­det­tä­vää. Siel­lä läm­pö­tila on ol­lut koko ajan vie­lä kor­ke­am­pi kuin Suo­mes­sa ja sen li­säk­si kau­pun­ki on täyn­nään em. pa­lois­ta tul­lut­ta sa­vua.

Kaak­kois­ten tuul­ten mu­ka­na sa­vua le­vi­si myös Suo­meen. Kä­vin ku­vaa­mas­sa 29.7.2010 lähi­a­lu­een mai­se­mia, jois­sa sa­vua nä­kyy sel­väs­ti. Sa­vun ta­kia au­rin­gon­las­ku oli nor­maa­lia pu­nai­sem­pi.

Oli odo­tet­ta­vis­sa, että hi­ki­nen hel­le jos­sain vai­hees­sa tie­tää voi­mak­kai­ta uk­ko­sia tuu­li­neen. Näin si­ten kävi per­jan­tai­yönä 30.7.2010. Oma olo­paik­ka ei sat­tu­nut ai­van uk­kos­rin­ta­man kul­ku­rei­til­le, mut­ta kyl­lä ry­ti­nä ja pu­hu­rit oli­vat semm­moi­sia, että au­toon piti unen­pöp­pe­röi­se­nä ryn­nä­tä seu­raa­maan ti­lan­net­ta tar­peek­si kau­ak­si luo­kil­le vään­ty­vis­tä piha­puis­ta.

Nuo puut ei­vät kaa­tu­neet eikä sa­la­moi­ta­kaan lä­hel­le is­ke­nyt, mut­ta lähi­a­lu­eil­la meni pui­ta nu­rin ja poik­ki mo­nel­la pai­kal­la.. Pui­ta oli kaa­tu­nut myös säh­kö­lin­jo­jen pääl­le ja niin­pä kesä­pai­kan säh­köt­kin oli­vat poik­ki puo­li­tois­ta vou­ro­kaut­ta. Aa­mul­la kier­te­lin ku­vaa­mas­sa tä­män Asta– myrs­kyn tu­ho­ja:Kuva­set­ti Flick­ris­sä

 

Sää: kuvavalikoima
Share

Tuulet

Uutta ja ajankohtaista

****

Tuulet voidaan ryhmitellä niiden esiintymisalueen ja syntytavan perusteella planetaarisiin, alueellisiin ja paikallisiin tuuliin.
Myrskyistä on täällä artikkeleja erikseen:

Alla olevissa satelliittikuvakoosteissa näkyvät hyvin planetaariset tuulijärjestelmät.
Tuulia reaaliajassa voit katsella täältä: 
Windytv

***

EUMETSAT; Julkaistu 27.1.2014; This visualisation, comprised of imagery from the geostationary satellites of EUMETSAT, NOAA and the JMA, shows an entire year of weather across the globe during 2013, with audio commentary from Mark Higgins, Training Officer at EUMETSAT.

Year 2017 in 30 seconds

Tässä on valikoima nettilähteitä ja videoita:


***

nullschool; Julkaistu 15.1.2018; This animation shows a full, one year time lapse animation of surface winds from Jan 1, 2017 until Jan 1, 2018. The data come from NWS’s GFS numerical weather model (http://www.emc.ncep.noaa.gov/index.ph…). Blue colors represent slower winds. Greens and yellows are faster winds. Streamlines show the direction of the wind in each frame of the animation.

 

Share