Syy 20

Tyrannosaurus rex ja raks

<a href="https://pixabay.com/users/karislane/">karislane</a> / Pixabay

karislane / Pixabay

Tyrannosaurus rex:

Wikipedia:

“Oli Tyrannosaurus-suvun suurin laji ja yksi suurimmista lihansyöjädinosauruksista. Se oli kahdella raajalla liikkunut hirmulisko, joka eli myöhäisliitukaudella 67–65 miljoonaa vuotta sitten. Tyrannosaurus rex kuoli sukupuuttoon liitukauden joukkosukupuutossa, joka koitui lintuja lukuun ottamatta kaikkien silloisten dinosaurusten kohtaloksi. Nimi merkitsee tyranniliskojen kuningasta. Viihdeteollisuus on tehnyt Tyrannosaurus rexin yhdeksi tunnetuimmista dinosauruksista”.

tyrannosaurus_raks_Kuopio 18.9.2017 -11

Kuopio 18.9.2017

Tyrannosaurus raks:

Aken media:

On yksi suurimmista talonsyojäkoneista. Se liikkuu telaketjuilla. Sillä on pitkä kaula. Jatkuva vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen antaa sille hyvät mahdollisuudet elää ja kehittyä.
Nimi “raks” merkitsee sitä, että se voi vahvoilla leuoillaan murskata jopa betoniseiniä ja katkoa metallitankoja.
Toisaalta se voi poimia ja lajitella näppärärästi hyvinkin pieniä esineitä kuten kuvista näkyy.

tyrannosaurus_raks_Kuopio 13.9.2017 -12

Kuopio 13.9.2017

Lähellä Kuopion toria on purettu taloa uuden talon tieltä. Työn etenemistä on ollut mielenkiintoista seurata.
Nyt talo on jo maan tasalla ja sen murskatut ja lajitellut jäännökset odottavat poiskuljetusta.

Ahtaalla tontilla työskentely on haasteellista ja vaatii erityisjärjestelyjä senkin takia, ettei purettavia materiaaleja putoile lähikaduille eikä pölyä pääsee ympäristöön.

Talon purkamista Kuopiossa
Share

Syy 10

Hurrikaaneista

Tätä artikkelia kirjottaessani (sunnuntaina 10.9.2017 klo 14-) hurrikaani Irma on juuri iskeytymässä Floridan rannikolle, Katia (Katja) riehui muutama päivä sitten Meksikon itärannikolla ja Jose kerää uutta voimaa Puerto Ricon itäpuolella.
Noin viikko sitten hurrikaani Harvey aiheutti lähes täydellistä tuhoa Karibian saarilla. Iskeytyessään Texasin rannikolle se aiheutti valtavan tulvan Houstonissa.
Hurricane Irma 2017 09 08 version 2

On siis menossa poikkeuksellinen hirmumyrskytilanne. Tähän artikkeliin kokoan perustietoja hurrikaaneista.
Artikkeliin linkittämistäni lähteistä voit tutustua asioihin perusteellisemmin.

Näistä hurrikaaneista netissä:

Pyörremyrskyjen nimityksistä ja nimistä

Hurrikaanit ovat Atlantilla esiintyviä trooppisia pyörremyrskyjä.
Tyynen Valtameren puolella vastaavia ja samalla tavalla syntyviä myrskyjä kutsutaan taifuuneiksi ja Intian Valtamerellä trooppisiksi sykloneiksi. Näin niitä koskevista uutisista voi heti päätellä missä päin maailmaa liikutaan.

Hurrikaanien nimet on päätetty etukäteen koko vuodeksi.
Wikipedia:
“Nykyisin niistä päättää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n hurrikaanikomitea. Nimeäminen tapahtuu aakkosjärjestyksessä: vuoden ensimmäisen hurrikaanin nimi alkaa A:lla. Ne ovat vuorotellen miesten ja naisten nimiä. Aakkoslistasta on kuitenkin poistettu Q- ja U-kirjaimet, Atlantin listoista myös X, Y ja Z, koska niillä alkavia nimiä ei ole englannin kielessä tarpeeksi.”

hurrikaani_01

By Kelvinsong (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Hurrikaanin syntyminen ja rakenne

Hurrikaanit alkavat kehittyä jo Afrikan rannikolla, noin 10 leveysasteen seudulla ja kulkevat sitten pääsuuntaisesi Atlantin yli luoteeseen. Tämä johtuu siitä, että maapallon pyörimisliikkeestä seuraava  “Coriolis- voima” kääntää niitä pohjoisella pallon puoliskolla liikesuuntaansa nähden oikealle. Myös pasaatituulet vaikuttavat niiden liikeratoihin.
Näin ne päätyvät eri kohtiin Karibian merta, Meksikon lahtea ja USA:n kaakkoisrannikkoa.

Trooppisen pyörremyrsky syntyy meren pinnan päälle silloin, kun meriveden lämpötila on vähintään 26 °C.
Myrskyn kehittyminen on varsin mutkikas fysikaalinen ja meteorologinen prosessi, mutta yksinkertaistettuna sen voi selittää seuraavasti:
Lähtökohtana on trooppinen matalapaine, jonka alueella lämpimästä merestä haihtuu vesihöyryä ja ilma kohoaa ylöspäin. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy sateeksi ja tämä veden olomuodon muutos vapauttaa syntyvään myrskyn silmään lisää lämpöä. Näin syntyy kohoava lämpimän ilma patsas, joka imee lisää kosteaa ilmaa ympäriltään.
Ilma alkaa pyöriä keskuksen ympärillä ja lisää ilmaa virtaa yhä suuremmalla nopeudella merenpinnan tasolla kohti pyörremyrskyn keskustaa. Myrskyn silmän seinämässä ilma kohoaa ylös jopa yli kymmenen kilometrin korkeuteen.

Tuulet pyörivät myrskyn keskuksen ympäri hurrikaaneissa vastapäivään.
Pyörremyrskyn reunaosissa on erittäin paksu pilvimassa ja sen alueella sataa kaatamalla ja on lähes koko ajan ukonilma.

Myrskyjen luokittelu ja tuhot

Myrskyt luokitellaan tuulen nopeuden mukaan ja viisiportaisella asteikolla myös niiden aiheuttaman tuhon mukaan.
Trooppisessa myrskyssä tuulen nopeus on 17–32 m/s ja tämmöinen myrsky näkyy jo satelliittikuvissa pilvipyörteenä.
Hirmumyrskyssä tuulen nopeus ylittää 32 m/s ja suurimmillaan sen reunaosissa yli 200 km/h. Tämmöisestä myrskystä erottuu satelliittikuvissa pilvetön silmä ja sen ympärillä jopa satoja kilometrejä laaja, spiraalimainen pilvimassa.

Uutisissa on näinä päivinä kerrottu, minkä kategorian myrsky esim. Irma milloinkin on ollut. Asteikko on 1-5. Ylin kategoria tarkoittaa sitä, että myrsky aiheuttaa rakenteille täydellistä tuhoa.
Harvey toi mukanaan valtavia sateita ja sitä myöten valtavia tulvia. Samaa pelätään myös Irmasta alavalla Floridan rannikolla.

Lähteitä:

<a href="https://pixabay.com/users/12019/">12019</a> / Pixabay

12019 / Pixabay

Share

Syy 09

Victor Barsokevitschin ja omia kuvia – 3

Tämä on kolmas artikkeli “Barso- projektistani”. Siinähän olen etsinyt vanhoista kuvistani vastaavia kuvia tai varta vasten mennyt samalle paikalle Kuopiossa, mistä Victor Barsokevitsch on kuvan ottanut. Olen rajannut kuvan samalla tavalla.

Tätä artikkelia päivitän uusilla kuvilla, jos niitä saan Kuopiosta tuolla tavalla otettua.

barsokevitsch_kuhmu_B569

Minna Canthin talo ja nainen käsikärryjen kanssa; Minna Canthin katu 20 – 22. 1915; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/36192613011/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B569

Kuopio 28.8.2017

barsokevitsch_kuhmu_B578

Kirkkokatua Piispanpuiston kohdalta sataman suuntaan. Pormestari Frans Oskar Möllerin kaksikerroksinen talo vasemmalla. 1909; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/35400998295/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B578

Kuopio 28.8.2017

Seuraavan kuvan laitoin kartalle. Kuva on minusta nuolen osoittamasta paikasta. Kysyin asiaa Kuopion kulttuurihistoriallinen museolta ja sieltä sain vahvistuksen päätelmääni.

barsokevitsch_kuhmu_B2490_ja_kartta

Maljapuro ja silta, Pappilan rinne. 1901; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/36160275742/sizes/l>

 

barsokevitsch_kuhmu_B528

Kelkkakioski Puijon rinteessä Puijontien varressa. 1916; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/36192615141/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B528

Puijo; Sama paikka 9.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

barsokevitsch_kuhmu_B342

Puijon maja ja portti, muuratut portinpylväät.1908 – 1910; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/36395514696/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B342

Puijo 9.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

Seuraaviin kuviin liittyy hiukan myös omaa historiaani. 1980- luvulla osa Linnanpellon lukion opetuksesta oli näissä “Sokkolan” rakennuksissa ja olen itsekin siellä biologian ja maantieteen tunteja pitänyt.
Myöhemmin päärakennuksessa oli KAKK: n kursseja ja itse olin mukana projektissa, jossa koulujen “atk/tvt- vastaavat” ja muut asiasta kiinnostuneet virittelivät erästä  “oppimisympäristöä” (nimeä en enää muista) oppimateriaalin jakamisalustaksi – Pioneerihommaa aikoinaan!

barsokevitsch_kuhmu_B666

Sokeainkoulu. 1909; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/35670832463/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B666

Sama paikka ; Linnanpelto 9.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

barsokevitsch_kuhmu_B664

Kuopion sokeainkoulu, lapsia pihalla. 1909; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/35670832733/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B664

Sama paikka 9.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

barsokevitsch_kuhmu_B661

Kuopion sokeainkoulun pihalta, oppilasasuntola. 1909; Valokuvaaja: Victor Barsokevitsch; Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU (CC BY-NC-SA 2.0) <https://www.flickr.com/photos/kuhmu/36284902686/sizes/l>

aikamatkaaja_aarnehagman_vrt_kuhmu_B661

Sama paikka 9.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

 

 

Share

Vanhemmat artikkelit «