Haukiveden sääksen pesän seurantaa kesällä 2019

Myöhemmin tuo hankalampi näköeste (saattoi olla höyhen) poistui ja sääksen poikien lentoharjoituksia voi seurata vain ilmeisesti hämähäkinseittien hiukan häiritessä näkymää.


Artikkelin tekstien päivitys 17.7.2019 aamu:


Tänä kesänä olen seurannut varsin systemaattisesti WWF: n  Haukivedellä olevaa sääksikameraa.
Dokumentoin pesän tapahtumia tänne noin kerran päivässä tai parin päivän välein.
Ne ovat myös alla olevalla aikajanalla.
Kuvakaappauksia selosteiden kera laitan Twitteriin tiuhemmin.

Seuraan kameraa päivittäin mikäli mahdollista yhteensä noin tunnin tai kaksi epämääräisen säännöllisesti ja pätkissä eri vuorokauden aikoina – En todellakaan 24/7.
Selaan videoita myös taaksepäin eli niiden nauhoitettuja osuuksia ja poimin sieltä seurattavia pätkiä.
On varsin sattumanvaraista, näenkö kamerassa jotain erikoisempaa.

Sääksikameroita on ollut muitakin, mutta kun Haukivedellä tulee kesäisin retkeiltyä,  tämän seuranta tuntuu erityisen mieluisalta.

Tapahtumia aikajanalla:

WWF:n videoita

Uusimpia:




Tapahtumia 

  • 10.6.2019 klo 16:55-17:06:
    Läheisessä niemessä kävi kaksi hirveä
  • 12.6.2019 klo 09:12-09:31:
    Seurasin poikasten ruokinnan alusta loppuun. Pienin oli kahden isomman takana ja ne kerkesivät melkein koko ruokinnan ajan nappaamaan emon tarjonnan sananmukaisesti sen nokan edestä. Vasta sitten, kun isommat ilmeisen kylläisinä eivät enää niin innokkaasti ojentaneet nokkaansa emolle, se sai ujuttettua paloja pienimmälle poikaselle.
  • 12.6.2019 klo 11:31-11.32
    Pesän laidalla oleva karahka tarttui emon jalkaan ja taittui pesän puolelle häiritsevästi. Emo taiteili sen kanssa katkoen ja siirrellen sitä sivummalle
  • 12.6.2019 klo 13:05-13:25
    Nyt pienin poikanen oli paremmissa asemissa ja sai napattua emon tarjoamia paloja useammin. Näytti myös siltä, että emo oikein tähtäisi pienimmän nokkaan ja se sai välillä ruokaa tiuhempaan tahtiin kuin isommat. Niistä toinen lähes lopettikin ruokailun jo siinä vaiheessa, kun tarjontaa vielä oli.
  • 12.6.2019 klo 18:47-
    Koiras toi aika ison säyneen. Se on havaintojen mukaan ollut lahnan ohella pääsaalislaji.
    Veikö emo hetken isompia poikasia ruokittuaan kalan tarkoituksella toiselle puolelle, jotta pienin poikanen pääsi eturiviin? Se oli koiraan tullessa vielä unessa.
  • 12.6.2019 klo 18:50
    Veikö emo kalan tarkoituksella toiselle puolelle pesää, jotta pienin poikanen pääsi “eturiviin”? Se sai useita suupaloja ennen isompia.
  • 12.6.2019 klo 21:58 ja 13.6.2019 klo 08:10
    Illalla koiras toi kokonaisen, ison lahnan ja aamulla osittain syödyn lahnan.
    Videossa ei ole ääntä, mutta naaras näytti ääntelevän usein.
    Ennen lähtöään koiras puhdistaa nokkaansa pesän pohjaan.
    Poikaset ovat jo melkoisia rohjakkeita, mutta vielä mahtuvat emon alle.
    Pienin on ottanut kasvussa kiinni isompiaan.
  • 13.6.2019 n klo 12:00-13:30
    Vaihteeksi koiras oli pesässä ja naaras poissa. Naaras palasi pesälle ja toi siihen karahkan. Molemmat alkoivat järjestellä oksia pesässä.
    Pesän siisteyttä varmistaa se, että poikaset “tähtäväät”, nostavat pyllyä ylös ja ruiskauttavat ulosteen pitkässä kaaressa mahdollisimman pitkälle, jopa pesän reunan yli.
    Isoin poikanen aloittelee kävelyä.
    Västäräkki pyörii pesän lähellä. Sillä voi olla pesä sääksen pesän rakenteissa. Muita kamerassa nähtyjä lintuja ovat kalalokki ja kalatiira. Jälkimmäinen saattaa syösyillä välillä lähelle sääkseä kun se aika ajoin katsahtaa ylös ja kyyristelee.
  • 14.6.2019 klo 7:01-7:55
    Koiras toi pääpuolesta osittain syömänsä arviolta reilusti yli kilon painavan lahnan. Kuten ennenkin saaliin pesään tuomisen jälkeen koiras pyyhkii nokkaansa pesässä: tällä kertaa oksaan.
    Osa kalasta jäi aluksi syömättä, mutta ruokailu jatkui tauon jälkeen.
  • 14.6.2019 klo 13:07…..14:11
    Poikaset liikkuvat pesässä myös silloin, kun ei ole “ruoka-aika”. Ne mm. hakeutuvat emon varjoon suojaan. Kyllä on poikasen liikkuminen isoilla jaloilla etupainoisena kömpelöä.
    Emo läksi pesästä ja poikaset jäivät siihen matalaksi ja liikkumattomaksi: Emo oli poissa pesästä n 45 min.
    Taas sain “ihailla” poikasten hyvin suunnattuja ulosteruiskautuksia pesän laidalle ja sen ylikin.
    Poikasten höyhenpeite kasvaa kovaa vauhtia ja poikaset näyttävät senkin takia hyvin tummilta.
  • 14.6.2019 klo 17:00-17:39
    Seurasin isohkon lahnan syömistä alusta loppuun saakka
  • Kala oli kokonainen, vielä elossa ja potki, kun se siirtyi koiraan kynsistä naaraan kynsiin.
  • Naaras alkoi heti repiä sen kurkkua ja syötti siitä palasia sitä kohti könyäville poikasille.
  • Alkuun pienin jäi suurempien taakse; ne nappasivat paremmin kurkottaen paloja itselleen.
  • Pienin änkeytyi isompien tasalle ja alkoi saada itsekin ruokaa tiuhempaan tahtiin. Tosin siltä putosi isompia suupaloja tai osia niistä nokasta usein pesän pohjalle.
  • Kalan repiminen eteni päästä pyrstöön päin ja emo irrotti palat rajusti nokkaa kiertämällä.
  • Kaikki menivät kurkusta alas: jopa evät – ruodoista puhumattakaan.
  • Välillä, kun joku isompi pala ei sattunut minkään poikasen ammottavaan nokkaan, emo söi sen itse. Se näkyi syövän myös suolet.
  • Ihmetellä täytyi, millä vauhdilla, miten paljon ja minkälaisia “klönttejä” poikasiin mahtui ja miten ne saivat ne nieltyä.
  • Noin 25 minuuuttia ruokailun alkamisesta emo vaihtoi kynsissään olevan kalan kanssa paikkaa.
  • Nyt etenkin isommat alkoivat olla jo niin täynnä evästä , että ne siirtyivät varsin hitaasti perässä.
  • Pienin, joka oli päässyt lähemmäs emoa sai nyt suhteessa useammin suupalan, kun emon tarjoilusta huolimatta isommat eivät enää jaksaneet/”viitsineet” juuri nokkaansa avata.
  • Viimeisenä emo hotkaisi lahnan pyrstön: Sen nieleskeliminen näytti tuottavan lieviä vaikeuksia.
  • Kun poikasten ruokkiminen loppui, emo kiersi tarkkaan pesään pohjaa ja nappasi kaikki löytämänsä kalan osat ja söi ne.
  • 15.6.2019 klo 04:29-04:45
    Tämän aamun saalis näytti säyneeltä.
    Olisi houkuttelevaa tulkita emon ja poikasten käyttäytymistä ruokintatilanteessa peilaten sitä vaikkapa niiden kylläisyysasteeseen:

    • Emo otti kalan ja asettui poikasiin nähden melkein selin ja alkoi syödä kalaa itse.
    • Poikaset kääntyivät hitaasti emon suuntaan ja jonossa viimeisenä olevaa ei tuntunut eväs kiinnostavan yhtään.
    • Emo söi alkuun itse enemmän kuin poikaset ja tarjoili niille vain harvakseltaan oman syömisen ohessa.
    • Vasta ihan loppuvaiheessa viimeinenkin kömpelöitsi emon luo, sai tungettua nokkansa emon lähelle ja sai syötävää. Yksi kääntyi jo kokonaan pois pesän keskelle.
    • Muille emo vielä tarjoili, mutta ei enää kelvannut. Poikaset kömpivät pesän keskelle yhteen nippuun – Emokin lopetti syömisen ja kalasta jäin noin kolmannes tässä vaiheessa syömättä.
  • 15.6.2019 klo 14:28-
    Naaras toi  pesään pitkän haaraisen karahkan ja järjesteli jo pesässä olevia oksia uudelleen.
    Näytti siltä, että se haluaa korottaa pesän laitoja, mikä onkin tarpeen, kun poikaset alkavat jo liikkua paremmin.
    Harmillisesti tuon tuodun ison oksan haara jäi törröttämään kameran eteen.
  • 15.6.2019 klo 16:00-16:01
    Ruokailun jälkeen emo alkoi taas siirrellä pesäkuopan laidalla olevia oksia ja muita puukappaleita.
    Se tarttui tuohon uuteen isoon oksaan ja siirsi sen eri asentoon, jolloin sen haara meni pois kameran linjalta – “kiitos”
  • 15.6.2019 klo 22:42-
    Saaliina iso lahna.
    Kalan “paloittelu” on kyllä rajua puuhaa. Sääksellä pitää olla todella vahvat niskalihakset: se tarttuu kalaan nokallaan ja rajulla pään kierrolla repii irti siitä isoja kappaleita.
    Poikasten kehityksessä ja koossa ei ole enää kovin isoa eroa.
  • 16.6.2019 klo 7:50-8:00
    Yksi poikasista on  aktiivinen ja hakeutuu ihan pesän laidalle, kohottelee päätänsä katsellen reunan yli ja yrittää nokallaan siirrellä oksia.
    Onhan poikasten liikkuminen edelleen todella vaivalloista taapertamista, mutta kyllä pesän reunan korottaminen menneiden viikkojen aikana alkaa olla jo tarpeellinen toimi.
    Västäräkki liikuskeli pesän laidalla taas siihen mallin, että olettamus sen pesimisestä sääksen pesän oksakasassa on aika todennäköistä.
  • 16.6.2019 klo 9:20-09:22….
    Koiras toi ison lahnan, pyyhki nokkaansa pesän oksiin ja kohenteli yhtä oksaa pesän laidalla. Se ei osallistu poikasten ruokintaan.
    Helteinen päivä tulossa: poikaset emon varjossa
  • 16.6.2019: Nauhoituksen nopea selaus aamusta klo 16:05 saakka
    • Koko helteisen päivän emo seisoi pesässä ja siirtyi aina auringon eteen. Poikaset myös aktiviisesti hakeutuivat emon varjoon.
    • Emo taisi poistua pesästä vain kerran lyhyeksi aikaa. Ennen sitä se, lekutteli ja ojenteli siipiään jonkin aikaa pesässä
    • Se siirteli välillä pesän laidan oksia uuteen paikkaan.
    • Koiras kävi pesällä kerran ilman kalaa.
  • 16.6.2019 klo 16:03
    Ensimmäisen kerran koiras lähestyi pesää kalan kanssa alhaalta päin. Tuomisena niikuin usein ennenkin pääpuolesta osittain syöty iso lahna.
  • 17.6. klo 00-0:40
    Koiras toi todella ison lahnan.
    Se poikanen, joka pääsi nokkineen parhaaseen asemaan suhteessa emon nokkaan sai alkuun kaikki tarjotut palat. Rivissä laitimmainen ei  saanut alkuun yhtään eikä keskimmäinenkään, joka oli kahden muun välissä. Parinkymmen minuutin jatkuvan tarjoilun jälkeen esimmäinen alkoi tulla kylläiseksi ja kääntyi emon luota pois päin: näin kaksi muuta pääsivät nekin osille.
    40 minuutin jälkeen poikaset ottivat emon tarjoamia paloja vain harvakseltaan ja se söi kalaa enimmäkseen itse. Tässä vaiheessa kalasta oli jäljellä vain vähän.
  • 17.6.2019 klo 04:48
    Pesän reunalle olevan lehtipuun oksalle (saman paikkaan, missä västäräkki on ollut) lennähti pikkulintu, joka saattoi olla pajulintu
  • 17.6.2019 klo 7:50-
    Yksi poikanen on aktiivinen ja kurkistelee pesän laidan yli. Muut mötköttävät paikoillaan.
  • 17.6.2019 keskipäivä
    Emo on asettunut sopivasti auringon eteen ja levittää siipiään juuri sen verran, että sen varjoon mahtuvat sopivasti kaikki poikaset. Ne näyttävät käyvän pientä kisaa siitä, mikä pääsee viileimpään paikkaan emon  jalkojen väliin.
    Poikasten  höyhenpuku on kasvanut.
  • 19.6.2019 klo 00:25-
    Ruokkimisessa on selvä järjestys silloin, kun emo on poikasten edessä poikittain, pää oikealle:
    Oikeanpuoleinen poikanen saa aluksi lähes kaikki emon kalaste repimät palat.
    Kun se tulee kylläiseksi ja vetäytyy taaemmas, tulee muiden vuoro,
  • 19.6.2019 klo 11:10-
    Isoin poikanen kävelee ajoittain jo oikaisten jalkoja eikä vain raahaudu kyynärpäiden varassa. Ylipäätään poikasten liikkuminen isoilla ei vielä kantavilla jaloilla on varsin hankalaa,
    Isoin poikanen siirtelee oksia pesäkuopan reunalla.
  • 19.6.2019 klo 12:34
    Poikaset könyävät edelleen hankalasti eteenpäin.
    Ulosteet lentävät todella komeassa kaaressa.
  • 19.6.2019 klo 21:08-21:10
    Emo kohentelee pesää. tonki jotain pohjalta pokikasten alta, siirsi pienempiä oksia pesän keskeltä laidalle ja kuljetti ison oksan kokonaan laidalta toiselle.
  • 20.6.2019 klo 9:48
    • Koiras pyydysti kuhan läheltä pesää niin, että sukellus ja kalan tuonti pesään näkyi kamerassa
    • Isoin poikanen nousee välillä jo jalouilleen ja yrittää liikkua muuten kuin vain kyynärpäiden varassa keplotellen.
  • 20.6.2019 klo 18:28-19:00
    • Haukiveden sääksen pojat ovat jo melkoisia mötkäleitä. Ne alkavat jo väilillä kohottautua seisaalleen. Edelleen ne liikkuvat todella vaivalloisen näköisesti isojen jalkojen “kyynäreiden” varassa ja kun siivetkin ovat lähinnä tiellä, nokilleen mennään koko ajan. Ne kurkistelevat jo aktiivisesti pesän reunan yli.
    • Olen seurannut useita poikasten ruokkimistilanteita ja niissä näyttää toistuvan määrätty kaava:
    • Pesässä odottava naaras ääntelee paljon hetkiä ennen koiraan tuloa
    • Kun koiras tuo kalan, naaras tempaisee sen aika rajusti koiraan kynsistä itselleen. Koiras lähtee yleensä lähes välittömästi pois pesästä. Varsin usein se on itse syönyt osan saaliin pääpuolesta
    • Naaras kääntyy sivuttain, osittain jopa selin poikasiin nähden
    • Se poikanen, joka ennättää asemoida itsensä parhaiten emon nokkaan nähden, saa alkuun kaikki emon tarjoamat palat. Niiden repiminen on rajua touhua ja vaatii emolta todella vahvoja niskalihaksia.
    • Poikanen, joka jää muiden taakse tai niinkuin tällä kertaa emon jalkojen taakse,  ei saa pitkään aikaan mitään, vaikka kuinka yrittää emon nokkaa kohti kurotella
    • Vasta sitten kun tuo koko ajan eniten syötetty on ihan ähkyn täysi eikä enää juuri nokkaansa availe, alkaa muiden ruokkiminen tiuhempaan tahtiin. Kaikki uppoaa poikasten kitaan: kyllä emo tarjonnan paloittelee, mutta on siinä varmaan ruotojakin mukana.
    • Kylläiseksi tullut kääntyy tässä vaiheessa usein  pois emon luota ja näin takana ollutkin (tässä tapauksessa myös pienin) saa ängettyä itsensä hollillle emon tarjontaa ottamaan
    • Täytyy kyllä ihmetellä, miten paljon kalaa poikasiin mahtuu: nytkin em. eniten ruokittu oli silmin nähdenkin ihan täysi ja vielä se vain ahtoi sisäänsä emon repimiä paloja.
    • Emo itse syö joko suoraan repimänsä palan tai sitten sen palan, joka ei heti kylläisille poikasille kelpaa eli eivät avaa nokkaansa, kun emo ruokaa tarjoaa.
    • Syönnin jälkeen ja myös sen aikana ja muullonkin voi seurata myös seuraavaa: poikanen kääntyy pesässä pylly laitaan päin, nostaa takapuoltaan ja niin lentää ulosteruiskaus komeassa kaaressa jopa pesän laidan yli – Pesän hygienia säilyy.
    • Oliko kala nyt lohi, kun on niin punalihainen?
  • 21.6.2019 klo 04:30-05:00
    • Poikaset sukivat emon tapaan itseään yhä enemmän.
    • Minulle ei ole selvinnyt, miksi emo aika usein tunkee nokkansa syvälle pesän pohjaan ja liikuttaa päätään: etsiikö ja syökö se sieltä esim. muurahaisia tai muita pesään pesiytyneitä pieneläimiä?
    • Otan jatkuvasti kuvankaappauksia wwf:n Haukiveden sääksikamerasta, mutta tekijänoikeussyistä en niitä täälläkään jaa.
  • 21.6.2019 klo 8:28-9:00
    • Sama “systeemi” toistui: emo syötti alkuun lähes yksinomaan ns. parhaalle paikalle möngertänyttä poikasta.
    • Yksi poikasista jäi ison saalislahnan pyrstön taakse. Se ei edes yrittänyt sieltä tunkeutua syöttämispaikalle emon nokan ulottuville. Kun lahna vielä pari kertaa potkaisi tämän poikasen edessä, se vetäytyi pesän keskelle.
    • Kun eniten ruokaa saanut poikanen tuli kylläiseksi se kömpelöitsi pesän toiselle laidalle ja siirteli siellä olevia oksia.
    • Kaksi muuta poikasta siirtyi emon syötettäväksi. Näin myös se, joka oli alkuun “odottanut vuoroaan” sai ihan kunnolla emon tarjoamia paloja.
    • Kalasta jäi osa vielä syömättä.
  • 21.6.2019 klo 18:45-19:50
    • Pesän editse kulki ilmeisesti kalastamassa oleva vene (218:48-18:51): Poikaset olivat aivan liikkumatta pesän laidan suojassa, kun emo varmaan kierteli pesän lähellä varoitellen.
    • Koiras ja naaras tulivat pesään melkein yhtä aikaa; koiraalla mukana muhkea lahna,
    • Sama syöttökuvio toistui: Yksi sai ruokaa tosi tiuhaan tahtiin, tuli ihan ähky kylläiseksi ja kääntyi pesän keskelle, nousi horjahdellen seisomaan…ja pyllisti ison ruilauksen
    • Muutkin syötettiin ihan täyteen niin, että ne tuskin pystyivät pullean mahansa kanssa liikkumaan.
    • Lopussa emo yritti aktiivisesti tarjoilla ruokapaloja lähimpänä olevalle poikaselle, joka vielä vain yritti niitä nieleskellä
  • 22.6.2019 yö ja aamu
    • Poikaset eivät enää mahdu emon alle, mutta sinne ne yrittävät vain änkeytyä.
  • 22.6.2019 klo 08:45-46
    • Emo siirsi ison karahkan toiselta laidalta pesän kameran puoleiselle laidalle: Operaation alussa emo ja poikaset sotkeutuivat oksan haaroihin. Emo siirteli sitä vielä uudessa paikassa niin, että sen haaroja jäi törröttämään pystyyn kameran eteen. Myöhemmin niitä ei enää näyt eli ilmeisesti emo on jossain välissä kohennellut sitä.
  • 22.6.2019 klo 08:48-49
    • Poikaset nousevat jo useammin seisomaan – erityisesti ulostusoperaation ajaksi: se onkin itse asiassa varsin vekkulia (ja hyvin tähdättyä) puuhaa.
  • 22.6.2019 (ajoittaista seurantaa ja kelailua)
    • On kova, puuskittainen tuuli, joka heiluttelee pesän laitojen oksiakin
    • Pystyykö koiras pyytämään kalaa tällaisella säällä? Voisi ajattella, että ison kalan kantaminenkin on tuulessa hankalaa.
    • Ainakin klo 15:59 koiras toi pesään säyneen: hyvin sujui laskeutuminen puhurituulessakin.
    • Emo on seisoo poikasten tuulen suojana.
  • 23.6.2019 klo 08:40-09:52
    • Tuulinen sää jatkuu
    • Poikasilla ei ole kovin suurta kokoeroa.
    • Koiras toi lahnan, joka vielä emon sitä repisessä potkii niin, että takimmainen, kalan pyrstöpuolelle jäänyt poikanen väistyi pois: se jäi muiden taakse.
    • Näyttää siltä, että emon ruokintalinjalle mahtuu vain kaksi poikasta kerralla: Taakse suosiolla jäänyttä jopa nokittiin, kun se yritti änkeytyä kahden muun väliin. Se meni pesän laidalle makaamaan. Jotain tämä toistaiseksi ruokkimatta jäänyt yrittää pesän pohjalta nokkia.
    • klo 09:14- Tämä, osattomaksi jäänyt poikanen hakeutuu emon taakse mutta ei vieläkään pääse/mene ruokittavaksi, vaikka ruokittavista toinen jo läksi emon luota pois.
    • klo 09:17- Toistaiseksi ruokkimatta jäänyt tulee emon luo ja saa nyt jatkuvasti ruokaa, kun kaksi muuta ovat jo (toistaiseksi) kylläisiä.
    • klo 09:21- Jo ruokituista toinen tuli uudelleen osille: molemmat saavat emon tarjontaa.  Kolmas makoilee pesän pohjalla. Emo syö sisäelimet, etenkin suolet.
    • klo 09:25- Emon luona vain yksi poikanen, jolle riittää vielä emon repimää sapuskaa.
    • klo 09:27 – Koiraskin tuli pesään – ilman kalaa. – lensi pois klo 09:29. Emo ruokkii taas kahta poikasta,
    • klo 09:31-  Vielä vaan yksi tuli ruokittavaksi, vaikka jo välillä kääntyi pois.
    • klo 09:35 – Vielä ruokittavana olevalla on jo vaikeuksia saada paloja kurkusta alas: Se “luovuttaa” ja kääntyy pois. Emo syö kalan loppuja yksin.
    • klo 09:38- Emo siirtyy vielä aktiivisesti  tarjoilemaan ruokaa poikasille ja edelleen ainakin yhdelle, kooltaan pienimmälle kelpaa, vaikka senkin kupu pullottaa ruokaa kukkuroillaan.
    • klo 09:46- Eipä enää poikasia ruoka kiinnosta: kylläisinä ne retkottavat pesän pohjalla. Emo syö tarkasti loput kalasta ja pesän pohjalle pudonneet palat.
    • Johtopäätös sekä tästä, että aikaisemmista “ruokintasessioista”:
      • Poikaset ovat jo niin suuria, että kerralla emon luo, sen tarjonnan ulottuville mahtuu vain  kaksi poikasta. Tällöinkin parhaalla hollilla oleva poikanen saa aluksi kaikki palat.
      • Isosta kalasta riittää kyllä kaikille poikasille ja emollekin: Kun jo ruokitut (molemmat tai toinen) tulevat kylläisiksi ja kääntyvät emon luota pois, aluksi osattomaksi jäänyt pääsee emon luo ja saa sekin ihan kyllikseen ruokaa.
  • 23.6.2019 klo 15:01-15:10
    • Pesään oli ilmaantunut paksu, laho puupökkelö
    • Kelasin nauhoitetta taaksepäin, jolloin löytyi tämä kohta
    • Emo toi sen pesään ja selvisi myös miksi:
      • Se alkoi repiä siitä nokallaan ja myös kynsillään palasi ja silppusi niitä pesän pohjalle. Välillä emo siirteli tätä puuta eri kohtaan pesässä ja jatkoi tuota hommaa.
  • 23.6.2019 klo 20:46-21:55
    • Koiras toi hirmu ison kokonaisen lahnan, siis täysin syömättömän – ja kuten pian selvisi ainakin osittain vielä elossa olevan kalan.
    • Kala potki pitkään ja rajusti niin, että emolla oli siinä pitelemistä samalla kun se repi sen pääpuolesta paloja
    • Kalan pyrstön lähelle joutunut poikanen sai kalan pyrstöstä kovia tällejä ja vetäytyi säikähtäneen oloisena kyhjöttämään pitkäksi aikaa pesäkuopan laidalle.
    • Kala jatkoi sätkimistään ja sen takia muutkin, jo ruokaa saaneet poikaset vetäytyivät vähäksi aikaa kalan ja emon luota.
    • Tässä yhteydessä näin eka kertaa rajua agressiivisuutta poikasten kesken: yksi, eniten ruokaa saanut hyökkäsi sen rinnalla ruokailussa olleen poikasen kimppuun, ajoi sen pesäkuopan laidalle ja nokki rajusti sen niskaa. Nokittu jäi kyhjöttämään paikalleen joksikin aikaa.
    • Tämä toisen nokkiminen toistui myöhemmin “ruokajonossa” ja hyökkääjä oli sama.
      • Poikasilla ei ole kovin  suurta kokoeroa, mutta tämä agressiivisesti käyttäytynyt erottuu hiukan muuten ulkonäöltään: Sen höyhenpeitteessä näyttää olevan enemmän vaalean ja tumman kontrastia sen pään kuviot ovat selvemmät – Onkohan se koiras?
    • “Ruokajono” on sopiva ilmaus: Kuten edellä on jo useampaan kertaan todettu, emon tarjontaan mahtuu  kerralla vain kaksi poikasta ja näistäkin vain paremmin emon nokan liikkeen hollille päässyt saa alkuun selvästi eniten ruokaa
    • Kala tuli syödyksi ja kaikki poikaset, kukin vuorollaan kylläisiksi.
  • 24.6.2019 klo 00:04-00:38
    • Koiraan tuoma. lähes puoliksi sen syömä kala ei alkuun “kelvannut” ollenkaan.
    • Ero sekä emon että poikasten käyttäytymisessä oli suuri verrattuna siihen, miten naaras suorastaan tempaisee kalan koiraalta ja alkaa rajusti repiä sitä ja poikaset kilvan ryntäävät paikalle ojentelemaan nokkiaan
    • Vasta noin viiden minuutin jälkeen naaras alkoi syöttää poikasia, jotka aika laiskanoloisesti ja edellisestä syöttämisestä vielä kylläisinä (katsojan tulkintaa) alkoivat ammotella suupaloja
    • Kalasta jäi loput emon itsenäs syötäväksi.
  • 24.6.2019 klo 18:30-50
    • Isoin poikanen kävelee jo useita askeleita
    • Näyttää siltä, että poikaset nokkivat jo itse saaliskalaa
  • 24.6.2019 klo 14:40-
    • Uutta liikuntaa: poikaset nousevat hetkeksi pystyyn ja leyhyttelevät siipiään
    • Liikkuminen on edelleen kömpelöä pitkien siipien haittaamaa ryömimistä
  • 25.6.2019 klo 01:45-02:10
    • Emo siirtää kalaa: Tällöin kooltaan keskimmäinen hakkaa suurinta niskaan ennen kuin siirtyy ruokailemaan
    • Rökitetty jää kyyryssä “mököttämään” pesän laidalle
    • Jonkin ajan kuluttua kaikki kolme ruokailevat sopuisasti ja jäävät sen jälkeen mötköttämään yhteen kasaan
  • 25.6.2019 klo 10:41-44
    • Pesän editse kulki vene
    • Poikaset olivat pesässä aivan liikkumatta
    • Emoa ei näkynyt
  • 25.6.2019 klo 17:24-30
    • “Pomotusta”: Yksi poikanen kurmuutti niskaan nokkimalla kahta muuta. Ne jäivät kyhjöttämään siihen, mihin tuo “pomottaja” ne ajoi. Se omi emon tarjonnan
  • 25.6.2019 klo 18:39-19:25
    • Sama poikanen menee “pomottamisessa” yhä pidemmälle: se ei alkuun päästä muita syömään ollenkaan
    • Vasta kylläisenä se ei enää käynyt niiden kimppuun
  • 25.6.2019 klo 20:45-21:00
    • Nyt sujui ruokailu sopuisasti ja sillä tavalla entiseen malliin, että rivissä ensimmäinen sai aluksi lähes kaikki emon repimät palat ja muiden taakse jäänyt nuorin ei saanut mitään.
    • On hämmentävää katsoa, mihin tahtiin tuo ensimmäinen ahtoi ruokaa: emo lappoi paloja suuhun 2-3 sekunnin välein
    • Sitten kun se ihan “ähkynä” kääntyi pois tuli muiden vuoro.
    • Ruokailun loputtua on aina ohjelmassa ulostuspyllistys
  • 26.6.2019 klo 03:10-20
    • Ruokailu sujui täysin sopuisasti: poikaset saivat kalapalat lähes vuoronperään
    • Onko nokkimisjärjestys löytynyt?
    • Koiras on tuonut viime aikoina pienempiä kaloja
    • Poikaset liikkuvat jo ajoittain kävellen, jopa takaperin etenkin valmistautuessaan ulostamaan.
  • 26.6.2019 klo 08:55-09:22
    • Sopuisaa ruokailua eikä sen jälkeenkään mitään känhinää
    • Iso lahna vielä pyrstöllään sätki ja säikytteli poikaisia kauemmas
    • Poikaset jo kävelevät seisaallaan muutamia askeleita ja leyhyttelevät siipiään
  • 26.6.2019 klo 16:42-45
    • Emo kävi jostain läheltä hakemassa ison karahkan ja käänteli sitä: asetti sen sitten kameran eteen “kaiteeksi”
  • 27.6.2019 klo 07:43-09:15
    • Emo oli pitkän aikaa poisa pesästä: Ilmeiseseti pesäpuussa, kun kamera heilahtaa sen lennähtäessä sitä kohti ja kun se palaa pesälleen samasta suunnasta.
  • 27.6.2019 klo 13:21-14:30
    • Koiras toi osittain syömänsä isohkon hauen
    • Kuten tavallista yksi poikasista ei aluksi mahdu “ruokajonoon”
    • Kaikki poikaset tulivat kuitenkin niin kylläisiksi, että emo sai syödä loput kalasta itse
  • 28.6.2019 klo 01:40
    • Ruokailun jälkeen yksi poikanen ruikkasi kameraan: vasemman alakulmna näkymä on nyt sumea
  • 28.6.2019 klo 09:50
    • Poikaset nokkivat syötäväksi tuotua lahnaa jo hiukan itse
  • 28.6.2019 klo 15:30-16:00
    • Ruokajono on armoton:
      • Yksi poikanen (ilmeisesti sama “pomo” kuin aikaisemmin) ei päästänyt kahta muuta syömään ollenkaan: Se asettui syötettäväksi ja ajoi nokkien kaksi muuta heti pois
      • Ne jäivät kyhjöttämään sivulle “alistuneen” näköisenä.
      • Jos ne yrittivät lähestyä, “pomo” hyökkäsi taas ja jatkossakin se koko ajan vahti niitä.
      • Vasta sitten, kun se itse tuli kylläiseksi, toinen pääsi lähestymään emon nokkaa varovasti ja sai vähän syötävää
      • Kolmas ei saanut ruokaa ollenkaan tai lopussa ihan muutaman palan.
  • 29.6.2019 klo 03:43-04:05
    • Nyt oli ruokaillessa täysi sopu ja kukin sai emon tarjonnan lähes vuoronperään.
    • Miksi väillä on syrjivä nokkimisjärjestys ja väillä tämmöinen ilman kähinää?
    • Koiras putsaa aina nokkansa pesässä ennen poistumistaan
  • 29.6.2019 klo 10:05 -,16:30- ja 21:50-
    • Sama poikanen ärhentelee taas kahdelle muulle eikä päästä niitä syömään.
    • Vasta sitten kun se itse lon kylläinen, pääsevät kaksi muuta se estämättä emon tarjonnan luo.
  • 29.6.2019 ja 30.6.2019
    • Poikaset nousevat yhä useammin kävelemään ja leyhyttelemään siipiään.
  • 30.6.2019 klo 08:50-09:30
    • Sopuisaa ruokailua
    • Kuten ennenkin, yksi jää sivulle odottamaan ja lähestyy sitten varovasti muita jo ruokailevia
    • Yksi saa eniten ja tuo aluksi syrjään jäänyt väillä luovuttaa, kun ei saa yhtään palaa vaikka kovasti kurkottelee
    • Lopuksi tuo alkuun syrjään jäänyt saa syödä ihan kyllikseen
    • Kylläiseksi syönyt poikanen ruikkasi kovaan vastatuuleen, jolloin kakkaa lensi sivusta kameran ohi.
    • Koiras “kohentelee” pesän oksia ennen poistumistaan.
  • 30.6.2019 klo 16:00-
    • Yksi poikanen käy toisen kimppuun rajusti nokkien ihan kameran edessä
    • Ei ole ruoka-aika
    • Kolmas on vetäytynyt kauas pesän reunalle: vaikuttaa, että pakoon tilannetta
    • Emon kuljettelee lahopölkkyä pesässä eri paikkoihin.
  • 30.6.2019 klo 18:20-19:10
    • Yksi erittäin arasti käyttäytyvä poikanen ei saa alkuun ruokaa ollenkaan: se luimuilee jopa emon jaloissa ja jos parhaalle paikalla oleva poikanen edes vilkaisee sitä, se peräytyy heti.
    • Ei tämä “arkalainen” ilman ruokaa jää: kun kaksi muuta ovat kylläisiä, emo ruokkii lopuksi vain sitä.
    • Ruokailun alkupuolella klo 18:25- emo vie välillä kalan pois pesästä. Sen ajan poikaset ovat matalana ja ja hiljaa
  • 30.6.2019 klo 22:18-
    • Yleensä emo syö kalan sisäelimet
    • Niiden vetäminen kalasta ja nieleminen onkin aika rajun näköistä
  • 1.7.2019 klo 15:56-
    • Nyt oli saaliina ahven
    • Havaintojeni ja niiden pienen otannan perusteella yleisin kala on ollut lahna
    • Säyneitä koiras on tuonut pesään muutaman, hauen ja kuhan kerran
  • 1.7.2019 klo 18:28
    • “Raketti on laite, joka kulkee ulos purkautuvan kaasusuihkun avulla” (Wikipedia)/ …ja horjuville jaloilleen noussut sääksen poikanen tuiskahtaa eteenpäin nokalleen, kun sen perästä lentää kovalla paineella…pesän ulkopuolelle
  • 1.7.2019 klo 09:43-
    • Taas oli saaliina ahven
  • 2.7.2019 klo 09:43-
    • Joku viivytti ruokailun alkua: poikaset olivat ihan matalana ja kuikuilivat ylöspäin. Emo tarkkaili ympäristöä tarkasti
    • Näytä sattumanvaraiselta, miten emo saaliin asettaa. Poikasten paikat kyllä määrittävät ruokailun kulkua; se joka pääsee parhaalle paikalle saa alkuun lähes kaikki palat.
    • Tällä kertaa emo kuljetti lahnan pesän laidalle ja poikaset jäivät kaikki emon taakse: näytti siltä, että tämän takia tarjonta oli tasapuolisempaa
  • 2.7.2019 klo 11:50 
    • Pesässä peräti kolme kalaa
    • Syykin selvisi: Joku kävi putsaamassa kameran klo 11:35-40 ja heitti lähtiessään pesään kolme lahnaa
  • 2.7.2019 klo 17:22-34
    • Uutta ruokailussa:
      • Naaras oli poissa ja koiras toi kalan
      • Ilmeisesti vanhin poikanen tempoi sen koiraan jalasta ja yritti repiä siitä paloja. Otteet ja liikkeet ovat samoja kuin emolla, mutta ei poikanen kovin hyvin onnistunut.
      • Se repi kalaa koko sen ajan, kun koiras oli paikalla, mutta luovutti ennen naaraan tuloa pesään
      • Naaras alkoi ruokkia poikaisia kameran putsaajan tuomalla kalalla.
  • 3.7.2019 klo 02:52-03:35
    • Näinkin: Naaras toi puoliksi syödyn kalan pesään. Koirasta ei näy
    • Poikaset syövät hyvin  laiskasti: Emo joutuu ihan “tyrkyttämään” ruokaa ja kun ei ns. “kelpaa”, joutuu syömään itse
    • Poikaset märkiä
  • 3.7.2019 aamu
    • Kamera ihan sumea.
    • Syyksi selvisi muiden Twitter- seuraajien kautta, että yksi poikanen oli ruiskauttanut kakan suoraan kameraan klo 03:05:42
    • WWF:n viestitti, että vaatisi uuden putsauskäynnin: Kysyin uuden käynnin aiheuttamasta häiriöstä -Vastasivat, että käynnit pyritään pitämään minimissä
  • 3.7.2019 klo 03:37-
    • Emo kävi hakemassa pesään vihreän haavan oksan
  • 4.7.2019 klo 03:37-
    • Tutussa järjestyksessä: Kaksi pääsee emon tarjonnalle ja parhaalle hollille päässyttä emo ruokkii alkuun tiuhempaan. Kolmas odottaa vuoroaan, joka tulee muiden tultua kylläisiksi
  • 4.7.2019 klo 14:06- ja 20:42-
    • Vaihteeksi taas ärhentelyä: Yksi poikanen (en ole varma, onko aina sama “pomo”) ei päästä muita syömään. Ne luimulevat “nöyrästi” sivuun.
    • Sama tapahtui ruokailun yhteydessä klo 2o:432- “Pomo” hyökkäsi miiden päälle eikä päästänyt niitä aloittamaan ruokailua.
    • Poikaset ovat yhä pitempiä aikoja pystyssä
    • Mikä tarkoitus on nokan työntämisellä pesän pohjaan? Sitä tekevät poikasetkin ja näyttää siltä, että nimenomaan ruokailun jälkeen.
  • 5.7.2019 klo 06:20-
    • Emo taisi olla pesästä poi yli tunnin
    • Poikaset kokeilevat jo kovasti siipiään
    • Välillä innokas leyhyttely johtaa nokalleen tuiskahtamiseen
  • 5.7.2019 klo 19:13-11:03
    • Emo huuti varoituksen, poistui pesästä ja poikaset heittäytyivät makuulleen ja olivat ihan liikkumatta
    • Mikä häiriö lienee?
    • Naaras ja koiras ilman kalaa tuivat yhdessä pesälle
  • 5.7.2019 klo 16:51
    • Sekä emo että poikaset sukivat pukuaan erittäin usein: Se on oleellinen toimi pesässä
  • 5.7.2019
    • Ruokailussa ihmetyksen aiheita:
      • Miksi joskus nikkimisjärjestys tappelun kera ja joskus taas ihan sovussa?
      • Emolla on hirmu vahvat niskalihakset
      • Miten poikanen pienempänäkin kuin nyt pystyi/pystyy nielemään ison palan ruotoista kalaa?
  • 6.7.2019 klo 05:46
    • Emo toi pesään nipun jäkälää, jolla ei ainakaan heti mitään tehty
    • Pesän hygienia pysyy edelleen kunnossa ainakin ulostuspyllistyksen puolesta
  • 6.7.2019 klo 12:38-
    • Poikaset ovat alkaneet näykkiä koiraan tuomaa kalaa ja itsekin saavat siitä irti palasia syödäkseen
    • Koiras oli hetken paikalla, kun yksi poikanen näin sen tuoman kalan kanssa touhusi
  • 6.7.2019 klo 18:17
    • Vaihteeksi tarjolla iso ahven
  • 7.7.2019 klo 06:28-
    • Pesän kunnostusta: Emo käsittelee erityisesti lahoja puupaloja ja kaarnaa, joita se nokalla sipeltää pienemmiksi pesän pohjalle
  • 7.7.2019 klo 18:30-40
    • Kameran kuva puhtaaksi ja lahnoja (5) pesään
  • 7.7.2019 klo 20:08- 
    • Taitaa olla yksi tuotu kala vielä syömättä
    • Jotain erikoisempaa toimintaa on pesän lähistöllä
  • 8.7.2019 klo 07:34-08:00
    • Emon tarjonnalle mahtuu vain yksi kerralla.
    • Ei kolmaskaan jää ilman ruokaa: Kun muut kylläisinä väistyvät sivummalle, tälle emo lopuksi joutuu jopa “tuputtamaan” ruokaa – Niin täynnä se on.
  • 8.7.2019 klo 16:25-27
    • Joku pesän yläpuolella saa emon käyttäytymään hyvin samanlaisin elein kuin silloin, kun se valmistautui paritteluun: se katsoo ylöspäin, pyörii levottomasti, kohauttelee ja leyhyttelee siipiään ja painuu matalaksi
  • 8.7.2019
    • Poikaset “testaavat” siipiään yhä useammin.
    • Ne ovat myös seisaallaan ja kävelevät pitempään, vaikka “ryömimällä” edelleen vielä paljon liikkuvatkin
  • 9.7.2019
    • Poikaset harjoittavat siipiään ja opettelevat jo lentämistä (kts video)
    • Onkohan koskaan käynyt niin, että sääksen poika on “lentoharjoittelun” aikana lentänyt joko itse tai tuulenpuuskassa pesästä ulos. Mikä mahtaisi tuolloin olla vielä melko lentokyvyttömän poikasen kohtalo? Ruokittaisiinko sitä maassa tms?
  • 9.7.2019 klo 18:09-19:20
    • Iso oli lahna: ilmankos poikaset tulivat kylläisiksi ja emo sai syödä loput kalasta itse.
    • Ei ole muuten pitkään aikaan ollut “nokkimisjärjestys- syrjintää”
  • 10.7.2019 klo 12:06
      • Monenlaista toimintaa: yksi sukii pukuaan niin että höyhenet lentelee, toinen tarkastelee pesän ympäristöä ja kolmas makoilee emon varjon suojassa
  • 10.7.2019 klo 14:50-15:00
    • Poikaset rengastettiin: nopeaa, tehokasta ja hellää toimintaa.
    • Näkyi, että olihan tämä poikasille luonnollisesti pelottava kokemus
  • 11.7.2019 klo 18:16
    • Emo “tuunaa” edelleen pesää: Lienee tarkoitus korottaa laitoja
  • 11.7.2019 klo 19:45-
    • Yllättävän paljon on ruvennut poikasilta pölisemään irti höyheniä: olisiko jo ensimmäisten höyhenten vaihdon aika?
  • 13.7.2019 klo 03:59-
    • Näin toisen kerran naaraan tuovan osittain syödyn kalan pesään. Koirasta ei näy. Yhtä poikasta kiinnostaa lentoharjoittelu ruokaa enemmän
  • 13.7.2019 klo 16:38-
    • Lentoharjoituksissa hypähdeltiin jo vähän ilmaakin ja luonnollisesti vastatuuleen.

  • 13.7.2019 klo 19:56
    • Ennen näkemätöntä ruokailussa: yksi poikasista nappasi koiraan tuoman kalan kokonaan itselleen eikä antanut edes emon tulla osille. Se sai kalasta paloja ihan samoin liikkein kuin emo.
  • 14.7.2019 klo 06:52
    • Naaras toi pesään pienen kalan: Pyytikö se sen itse vai haki koiraalta (jota ei näkynyt)? Onko tämä joku uusi vaihe ruokailussa.
    • Näin tapahtui minun nähden kolmannen kerran
  • 14.7.2019 klo 22:00-
    • Yksi poikasista “ryösti” loput kalasta emolta, kiisteli siitä toisen kanssa, sai sen kokonaan itselleen ja söi. Tämä on jo ainakin kolmas kerta ruokailua tyylillä “minä ite”
  • 15.7.2019 klo 04:08-05:59
    • Erikoisempaa ruokailua: Naaras toi ison, kokonaisen lahnan. Poikasten ruokkiminen ja syöminen oli laiskanoloista, kesti pitkään ja naaras sai syödä suuren osan kalasta itse
  • 15.7.2019 klo 13:59
    • Mistä tämä emon käytös, joka näin nyt toista kertaa: Huutaa, pyörii levottomasti, katselee ylöspäin, levittää siipiään ja menee matalaksi. Osin samoja eleitä kuin parittelun edellä17.4
    • Video
  • 16.7.2019 klo 11:42
    • Laajakulma tietysti vääristää kokosuhteita, mutta on jo hiukan vaikeaa tunnistaa, mikä on poikanen ja mikä emo
  • 16.7.2019 klo 21:44
    • Yksi poikanen “harjoittelee kalan käsittelyä” jäkälämytyllä: Nokalla kiinni ja sitten niskan liikkeellä nopea kierto molempiin suuntiin n 90 astetta
  • 1.7.2019 klo 05:10-
    • Jostain syystä emo toi pesään taas tuoreen haavan oksan. Lentoharjoitus on yhdelle poikasista aluksi tärkeämpää kuin ruokailu – Kokemusten mukaan pääsee osille myöhemminkin
  • 17.7.2019 klo 09:52
    • Emo toi pesään tukun sammalta, jota poikaset alkoivat nokkia ja pöyhiä: Joku tarkoitus tälläkin lienee.
    • Emo siirtelee pesän oksia, mutta tuo edessä törröttävä on edelleen paikoillaan

Share

Tapahtui 50 vuotta sitten



Miksi tässä on alussa kuva navetan pihasta?
No siksi, että muistan elävästi aamun 21.7.1969: Odottelin tuossa muistaakseni heinäpellolle lähtemistä.


Silloin Muuruveden maatalouskoulun navetan piha oli toki hiukan eri näköinen kuin tässä muutama vuosi sitten otetussa kuvassa.

Olo oli  varsin pölmästynyt, ei pelkästään lyhyen yöunen takia vaan siihen johtaneesta syystä:
Olihan myöhään illalla ja läpi yön seurattu Saloran televisiosta, kun ihminen laskeutui ensimmäistä kertaa Kuun pinnalle.

Apollo 11 oli lähtenyt kohti Kuuta 16.7.1969



Suora lähetys laskeutumisesta “Rauhallisuuden merelle” oli erittäin jännittävää seurattavaa , kunnes “Kotka on laskeutunut”-sanoma kertoi onnistumisesta.
Kuultiin Neal Armstrongin ensimmäiset sanat, kun hän laskeutui “Lemin” viimeiseltä portaalta Kuun kamaralle.  Ylen suorassa lähetyksessä ne jäivät osin selostuksen alle.
Pasi Rutasen raportointi USA:n puolelta ja Pertti Jotunin kommentit Suomen “kuustudiossa” palautuvat vieläkin mieleen.

Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että laskeutumisen kriittisillä hetkillä lennonjohtoon tuli kahteenkin kertaa dataa, jonka mukaan laskeutumisaluksen järjestelmissä oli sellaista vikaa, että laskeutuminen olisi pitänyt oikeastaan keskeyttää. Vastaava lennonjohtaja ei kuitenkaan tällaistä määräystä antanut, vaan antoi luvan jatkaa luottaen siihen, että vika ei ole liian kriittinen.
On myös selvinnyt, että ihan loppuvaiheessa Armstrong otti käyttöön käsiohjauksen automaation sijaan, mutta ei kertonut heti tästä lennonjohdolle. Hän ohjasi aluksen parempaan paikkaan juuri ja juuri ajoissa ennen kuin laskeutumiseen varattu polttoaine loppui.

Siitä, mitkä Armstrongin sanat ihan tarkkaan ottaen olivat on keskusteltu:

“That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind”  (Sanoiko hän tuon a-artikkelin?)

Viimeisimpiä aiheeseen liittyviä uutisia on se, että Nasa oli vahingossa hukannut Kuuhun laskeutumisen alkuperäiset nauhoitteet ja ne ovat päätyneet huutokaupattavaksi.

Ensimmäisten Kuussa kävijöiden lennon jälkeinen elämä oli varsin erilaista. On sinänsä mielenkiintoista, että Armstrong vetäytyi lähes täysin julkisuudesta, vaikka hänelle olisi ollut vaikka minkälaista, “brändia” ja sankarin roolia tarjolla.
Katsoin hänestä kertovan elokuvan “Ensimmäisenä Kuussa“, joka varsin hienosti valotti hänen persoonaansa.
Toisena Kuun pinnalle laskeutunut Edwin Aldrin on ollut varsin paljon julkisuudessa ja komentomoduulissa Kuuta kiertänyt Michael Collins  toimi mm. avaruusmuseon toiminnanjohtajana.


Uusia kuulentoja vasta suunnitellaan vuosien päähän tulevaisuuteen.
On todella hämmästyttävää, miten se nyt tuntuu niin vaikealta, jopa haaveelta, kun tietotekniikkakin on kehittynyt valtavasti noista ajoista: Tämä koneeni, jolla tätä juttua teen on varmaan tuhansia kertoja tehokkaampi kuin silloiset vehkeet.
Silloin toki oli isona pontimena kilpailu avaruuden valloituksesta USA:n ja Neuvostolliton kesken ja muistissa presidentti Kennedyn innostava puhe.
Rahaakin löytyi Apollo- lentoihin, vaikka niistä kovaa poliittista vääntöä kulissien takana käytiinkin.


Lähteitä:

YLE; Kuustudio:




Apollo- lennot osaltaa innostuvat avaruusharrastukseen, jonka muistoja tuolta ajalta ovat nämä piirrokseni

Piirsin Lemin kesällä 1969

Hahmotelmiani avaruusaluksiksi; Piirsin joskus 1960- luvun loppupuolella

Twitteristä:




[Artikkelin alkuun]

Share

Pikkusieppometsä

Uutta ja ajankohtaista – Päivitettyä tietoa artikkeliin vuodelta 2017

  • 18.5.2019; Niinhän siinä kävi, kuten odotettavissa oli: Jotta tästä metsiköstä jatkossa saisi parempaa puun kasvua ja tuottoa oli korkea aika harventaa se.
    Samalla kaatui suuri osa kolopuista. Voi olla, että pikkusiepolle elinympäristö ei enää kelpaa.
  • Hieno asia kuitenkin:
    • Tänään 14.6.2019 kuulin pikkusiepon laulavan ihan lähellä tätä paikkaa, samanmoisessa mutta kauemman aikaa sitten käsitellyssä kuusikossa. Se oli sieltä löytänyt uuden elinpiirin.

Tässä pikkusiepon laulua Kuopion Vuorilammen seudulta:


Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

 

Tässä jutussa (v 2017) esittelen pikkusiepon sekä metsän, jossa se viihtyy. Valokuvat ovat mustavalkeita, koska tässä yhteydessä ne toimivat paremmin kuin värikuvat.

pastellimaalaus_linnut_pikkusieppo_1024

PIkkusieppo; kuivapastelli, Ilkka Markkasen valokuvasta (Ei tästä metsästä)

Pikkusieppometsä 8.6.2017 -1mv_1024

Pikkusieppometsä 8.6.2017

Pikkusieppo on Suomessa varsin vähälukuinen laji.
Ulkonöltään sen koiras on värikkäämpi kuin lähisukulainen kirjosieppo.
Laulu muistuttaa varsin paljon kirjosiepon laulua, mutta sen tunnistaa lopun laskevasta säkeestä.
Elinpiirinä se suosii vanhoja, kuusivaltaisia metsiä, joissa on paljon kolopuita.


Tässä metsässä olen havainnut pikkusiepon useana kesänä.
Olen täällä sen myös nähnyt, mutta pesää en ole etsinyt enkä linnusta kuvia ottanut. Tänä vuonna kuulin sen laulun ensi kertaa aamulla 7.6.2017. Havaintojeni mukaan pikkusieppo laulaakin enemmän aamulla. Kuvatessani aluetta alkuillasta 8.6.2017, en sen ääntä kuullut enkä lintua nähnyt.
En tunne tämän metsän historiaa, mutta kuten kuvista näkee, se on ollut pitkään koskemattomana ja siksikin mielenkiintoinen kuvauskohde.
Siellä on muutamia pitkälle lahonneita puupinoja, jotka on ilmeisesti kasattu kymmeniä vuosia sitten.
Metsässä on erittäin paljon lahoavia puita sekä pystyssä että maassa ja siksi myös runsaasti kaikenlaisia kääpiä.
Monessa kohti oli näkyvissä tikkojen vierailun merkkejä.
Kuvausaikana käenkaali oli alkanut kukkia ja se olikin tärkeä syy kuvata juuri tähän aikaan ja muuttaa kuvat mustavalkeiksi.

Kuvagalleria tässä alla: Klikkaa kuvaa > kameralogo > selaa kuvia
Kuvat Flickrissä:  Sieltä ne kannattaa katsoa isompana ja tarkempana (Optiikkana Sigma 18-35 / 1.8 A) . Mukana on myös joitain 25.5.2017 ottamiani kuvia

Pikkusieppometsä: Mustavalkeat kuvat
Share