syys 08

Trooppiset pyörremyrskyt

WikiImages / Pixabay

Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät kääntöpiirien välisellä alueella. Esiintymisalueen mukaan niitä kutsutaan hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi.

Tässä artikkelisssa on  ja perustietoa trooppisista myrskyistä ja pyörremyskyjen seurantaa Twitterin avulla. Hurrikaaneista on oma artikkeli.

Tämän artikkelin sisältö:

Uutta ja ajankohtaista:

 


Twitter

[Artikkelin alkuun]

Perustietoa ja ajankohtaisia lähteitä:

 

[Artikkelin alkuun]

Worldmapper- karttoja (mukana muutkin kuin trooppiset myrskyt)

Linkki karttaan ja sen selosteeseen:

 

Storms 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storm Injured 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storm Damages 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storms Homeless 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

[Artikkelin alkuun]

NASA Goddard; Julkaistu 12.9.2018; NASA’s Global Precipitation Measurement mission or GPM core observatory satellite flew over Tropical Storm Florence on September 7, 2018. At that time, the storm was experiencing strong wind shear. The storm later restrengthened into a hurricane.

 

[Artikkelin alkuun]

Typhoon Lan 2017 10 19

Taifuunit

Cyclone Ockhi 2017 12 03

[Artikkelin alkuun]

Trooppiset syklonit

[Artikkelin alkuun]

YouTube:

[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:

[Artikkelin alkuun]

Share

syys 08

Uusia lajeja Suomen luontoon


Viime aikoina on mediassa keskusteltu siitä, mikä oikeasti on “vieraslaji” ja mikä “tulokaslaji” ja miten niihin pitäisi suhtautua.
Aihe kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen.

Uutta ja ajankohtaista

Artikkelin sisältö:

Jättipalsami

Johdanto ja käsitteitä

Tässä artikkelissa esitellään eliölajeja, jotka eivät alunperin ole kuuluneet Suomen luontoon.
Jo tässä ensimmäisessä lauseessa joudun paneutumaan määrittelyasioihin: Mitä tarkoitetaan “alkuperäisellä” suomalaisella luonnolla? Se on koko ajan muuttunut, jos lähtökohdaksi otetaan vaikka se aika, kun mannerjäätikkö oli sulanut Suomen alueen päältä. Siitä alkoi ekosysteemien kuten metsien ja soiden kehitys ja muuttuminen ja se jatkuu edelleen. Tässä katsannossa kaikki Suomen alueelle jääkauden jälkeen tulleet lajit ovat tulokaslajeja.
Mikä on sitten vieraslaji? Käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, vaikka tarkemmin ottaen niissä on ero: Tulokaslaji on levinnyt Suomen luontoon ihan omin avuin, ihmisen suorasta toiminnasta riippumatta, mutta vieraslaji nimenomaan ihmisen toimesta/syystä. Tässä artikkelissa lajeja ei ole näiden määrittelyjen mukaan ryhmitelty, koska syy uuden lajin ilmaantumiseen ei aina ole niin yksiselitteinen.

[Artikkelin alkuun]

Vieras-/tulokaslajeilla on yleisesti ottaen “huono maine”. Ne eivät ikäänkuin kuulu Suomen luontoon eli aiheuttavat suoranaista silminkin nähtävää haittaa –  ovat jopa vaarallisia, häiritsevät lajien välisiä suhteita esim. syrjäyttämällä alkuperäislajin tai muuttavat eliöyhteisöjen rakennetta peruuttamattomasti. Näistä syistä niiden tulo Suomeen pitäisi siis alunperinkin estää ja jos ne jo täällä ovat, niistä pitäisi päästä eroon. Tässäkin artikkelissa painottuu tämä haittapuoli.

On toki lajeja, joista ei suoraan voi sanoa, onko niistä hyötyä vai haittaa. Esimerkiksi, kun suomalainen rapu alkoi kuolla rapuruttoon, tuotiin tilalle täplärapua, johon tauti ei tartu.
Piisami mielletään ihan Suomen luontoon kuuluvaksi lajiksi, jolla on vakiintunut ekolokero, mutta alunperin se tuotiin Suomeen turkiseläimeksi.

GoFinland / Pixabay; Valkoposkihanhia

Mielenkiintoisia “rajatapauksia” ovat Etelä-Suomen kaupunkeihin pesimään asettuneet valkoposkihanhet ja mm. Helsingissä lisääntyneet “citykanit”:
Valkoposkihanhi ei ole alunperin Suomessa vaan arktisella  tundralla pesivä laji. Läpimuuttajana se on Suomessa ollut aina. Ei ole ihan varmaa, onko nykyisin nurmikoilla laiduntava ja ulostava ja siis riesaksikin tullut suuri pesimäkanta syntynyt noista läpimuuttajista vai tarhakarkulaisista.
Kanit aiheuttavat tuhoa kaivelemalla koloja istutuksiiin ja syömällä kasveja. Ne ovat toisaalta hyvä saalistuskohde mm. huuhkajille ja kanahaukoille, jotka ovat tästäkin syystä “kaupungistuneet”. Metsästetään kaneja (jousipyssyllä)  myös Korkeasaaren kissapetojen evääksi.

Lupiini

Kasvien puolelta voi ottaa esimerkiksi lupiinin. Sen haitta on toisaalta kiistaton, kun se valtaa luonnon ketojen kasvien kasvupaikat, mutta toisaalta: onhan se kukkiessaan todella kaunis tien varsien koristus ja maisemassa parempi kuin hoitamattomat pusikot.

Erityisen haitallisista eliöistä on tullut mediassa tavaksi käyttää hyvinkin yliampuvia ilmauksia, jotka eivät vastaa täysin niiden biologiaa. “Hyvä” esimerkki tästä on puutarhojen riesaksi levinnyt “tappajaetana”.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia lajeja, joista mm. hyönteiset ovat pahoja puiden ja hyötykasvien tuholaisia. Uusimpina mahdollisina nisäkästulokkaina on mainittu sakaali (havaittu jo) ja pesukarhu.

mtanenbaum / Pixabay; Sakaali: Suomeen tulossa?

[Artikkelin alkuun]

Lähdeaineistot

Olen järjestänyt ne niin, että ensin on yleistietoa aiheesta ja sitten erikseen alasvetovalikoissa linkit kasveihin ja eläimiin. Lajin esittelystä käy ilmi, kumpaan kategoriaan se kuuluu: onko se vieras vai tulokas.
Linkkilistoina ovat toistaiseksi vain  kasvit ja eläimet – On Suomeen toki tullut uusia selkärangattomiakin kuten edellä on käynyt ilmi.

Yleistietoa ja selostusta useammasta lajista:


[Artikkelin alkuun]
Kasvit ja eläimet


[Artikkelin alkuun]

Kaukasian jättiputki erään kaupan takapihalla

Minkki Koloveden kansallispuistossa

[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:


[Artikkelin alkuun]

Share

syys 08

Hurrikaanit

WikiImages / Pixabay

Tähän artikkeliin kokoan perustietoja hurrikaaneista ja teen päivityksiä  parhaillaan esiintyvistä myrskyistä.
Artikkeliin linkittämistäni lähteistä voit tutustua asioihin perusteellisemmin.

Artikkelin sisältö:

Uutta ja ajankohtaista

Muutamista hurrikaaneista netissä:

[Artikkelin alkuun]

Pyörremyrskyjen nimityksistä ja nimistä

Hurrikaanit ovat Atlantilla esiintyviä trooppisia pyörremyrskyjä.
Tyynen Valtameren puolella vastaavia ja samalla tavalla syntyviä myrskyjä kutsutaan taifuuneiksi ja Intian Valtamerellä trooppisiksi sykloneiksi. Näin niitä koskevista uutisista voi heti päätellä missä päin maailmaa liikutaan.

Hurrikaanien nimet on päätetty etukäteen koko vuodeksi.
Wikipedia:
“Nykyisin niistä päättää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n hurrikaanikomitea. Nimeäminen tapahtuu aakkosjärjestyksessä: vuoden ensimmäisen hurrikaanin nimi alkaa A:lla. Ne ovat vuorotellen miesten ja naisten nimiä. Aakkoslistasta on kuitenkin poistettu Q- ja U-kirjaimet, Atlantin listoista myös X, Y ja Z, koska niillä alkavia nimiä ei ole englannin kielessä tarpeeksi.”

hurrikaani_01

By Kelvinsong (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons


[Artikkelin alkuun]

Hurrikaanin syntyminen ja rakenne

Hurrikaanit alkavat kehittyä jo Afrikan rannikolla, noin 10 leveysasteen seudulla ja kulkevat sitten pääsuuntaisesi Atlantin yli luoteeseen. Tämä johtuu siitä, että maapallon pyörimisliikkeestä seuraava  “Coriolis- voima” kääntää niitä pohjoisella pallon puoliskolla liikesuuntaansa nähden oikealle. Myös pasaatituulet vaikuttavat niiden liikeratoihin.
Näin ne päätyvät eri kohtiin Karibian merta, Meksikon lahtea ja USA:n kaakkoisrannikkoa.

Trooppisen pyörremyrsky syntyy meren pinnan päälle silloin, kun meriveden lämpötila on vähintään 26 °C.
Myrskyn kehittyminen on varsin mutkikas fysikaalinen ja meteorologinen prosessi, mutta yksinkertaistettuna sen voi selittää seuraavasti:
Lähtökohtana on trooppinen matalapaine, jonka alueella lämpimästä merestä haihtuu vesihöyryä ja ilma kohoaa ylöspäin. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy sateeksi ja tämä veden olomuodon muutos vapauttaa syntyvään myrskyn silmään lisää lämpöä. Näin syntyy kohoava lämpimän ilma patsas, joka imee lisää kosteaa ilmaa ympäriltään.
Ilma alkaa pyöriä keskuksen ympärillä ja lisää ilmaa virtaa yhä suuremmalla nopeudella merenpinnan tasolla kohti pyörremyrskyn keskustaa. Myrskyn silmän seinämässä ilma kohoaa ylös jopa yli kymmenen kilometrin korkeuteen.

Tuulet pyörivät myrskyn keskuksen ympäri hurrikaaneissa vastapäivään.
Pyörremyrskyn reunaosissa on erittäin paksu pilvimassa ja sen alueella sataa kaatamalla ja on lähes koko ajan ukonilma.

Most hurricanes that hit the US come from the same exact spot in the world; Tech Insider; Julkaistu 8.9.2017; As Hurricane Irma bears down on the East coast, Floridians may be wondering where all the hurricanes come from, and why they all follow a similar course. In fact, Irma, Harvey, and Jose were all born on the other side of the Atlantic, off the coast of Africa, and the Sahara desert may be to blame.

[Artikkelin alkuun]

Myrskyjen luokittelu ja tuhot

Myrskyt luokitellaan tuulen nopeuden mukaan ja viisiportaisella asteikolla myös niiden aiheuttaman tuhon mukaan.
Trooppisessa myrskyssä tuulen nopeus on 17–32 m/s ja tämmöinen myrsky näkyy jo satelliittikuvissa pilvipyörteenä.
Hirmumyrskyssä tuulen nopeus ylittää 32 m/s ja suurimmillaan sen reunaosissa yli 200 km/h. Tämmöisestä myrskystä erottuu satelliittikuvissa pilvetön silmä ja sen ympärillä jopa satoja kilometrejä laaja, spiraalimainen pilvimassa.

Uutisissa on näinä päivinä kerrottu, minkä kategorian myrsky esim. Irma milloinkin on ollut. Asteikko on 1-5. Ylin kategoria tarkoittaa sitä, että myrsky aiheuttaa rakenteille täydellistä tuhoa.
Harvey toi mukanaan valtavia sateita ja sitä myöten valtavia tulvia. Samaa pelätään myös Irmasta alavalla Floridan rannikolla.

[Artikkelin alkuun]

Lähteitä:

<a href="https://pixabay.com/users/12019/">12019</a> / Pixabay

12019 / Pixabay

[Artikkelin alkuun]


Twitteristä:

 

[Artikkelin alkuun]

Share