Patsaspeliä Kuopiossa

Kuopion “supersyysloman” ohjelmasta löytyi mobiilipelejä. Niissä voi tutustua mm. Kuopion historiaan, muistolaattoihin ja patsaisiin. Ne on toteutettu “Nomadi”- ja “Seppo”- sovelluksella.

Syyslomaviikolla teimme “Kuopion torin historiapolun” tehtävät.
Tänään 20.10.2019 kävelimme läpi “patsaspelin”, joka jäi viime viikolla kesken. Oli ihan mukava lenkki.
En halua tässä riistää etsimisen ja patsaiden näkemisen iloa muilta. Siksi laitan tähän kuviksi vain yksityiskohtia tällä reitillä olevista patsaista. Ne eivät ole pelin järjestyksessä.
Voit toki niitä yrittää tunnistaa näinkin.
Miksihän ensimmäisellä patsaalla on tuo kaulaliina!


Patsaspelin reitti


Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

Kuva 8

Kuva 9

Kuva 10

Kuva 11

Kuva 12

Kuva 13

Share

Maapallon väestö

Uutta ja ajankohtaista


Sivun sisältö:



Artikkeli käsittelee maapallon väestöä, mutta tähän on syytä laittaa uusinta tietoa Suomen väestökehityksestä:

 

******

Historiaa vuodelta 1955:

Kuvaruutukaappaukset: Suomen Kuvalehti N:o 49; 10.12.1955; Lehden luvalla

Suomen kuvalehden numerossa 10.12.1955 oli artikkeli maapallon väestön määrän kehityksestä. Tuonna vuonna maapallolla oli 2,772 miljardia ihmistä. Tekstissä nojaudutaan YK:n väestöennusteisiin, joiden mukaan maapallon väkiluku saavuttaa 4 miljardin rajan vuonna 1980. Vuonna 2000 väkiluku olisi tuolloin laaditun ennusteen mukaan 5.5 mrd ja vuoteen 2055 mennessä päädytään jopa 12,5 miljardiin.
Todelliset luvut ovat seuraavat:
1980: 4,44 mrd
2000: 6,06 mrd
Ennuste vuodelle 2050 on 8,91 mrd
Kasvu on siis ollut 1955-2000 nopeampaa kuin, mitä tuolloin laskettiin, mutta on sen jälkeen hidastunut: käyrä ei enää nouse niin jyrkästi ylöspäin.
Artikkelissa pohditaan niitä ongelmia (kuten ruokapula) , mitä nopea väestön lisäys Afrikan ja Aasian maissa aiheuttaa ja miten tilannetta voisi auttaa.
Mielenkiintoisia ovat nuo sieltä kuvankaappauksena poimimani lauseet nykyaikaan peilattuna.

[Artikkelin alkuun]



Vanhempia blogijuttuja:

Väestökellojen lukemia

31.10.2011
Ilta­uu­tis­ten mu­kaan 7 mil­jar­dis ih­mi­nen syn­tyi 31.10.2011 Fi­lip­pii­neil­lä kes­ki­yöl­lä – Suo­men ai­kaan siis päi­vem­mäl­lä.
Ne­tis­tä löy­tyy si­vu­ja, jois­ta nä­kee maa­pal­lon vä­es­tön mää­rän juu­ri nyt.
Seurasin yhtä niistä ja otin kuvaruutukaappauksen silloin, kun ko. mittari näytti 7 mrd.
Ky­sees­sä oli “sym­bo­li­nen” ta­paus, jos­sa YK oli mu­ka­na. Tar­koi­tus oli sa­mal­la kiin­nit­tää huo­mi­o­ta maa­pal­lon vä­es­tö­ti­lan­tee­seen yli­pää­tään

[Artikkelin alkuun]

Kuvaruutukaappaus ko, sivulta

Väestökelloja ja muita tietoja:

***

Population Education; Julkaistu 26.3.2015; Watch human population grow from 1 CE to present and see projected growth in under six minutes. One dot = 1 million people.

***

[Artikkelin alkuun]

Blogijuttu aiheesta
27. 3. 2010

Maa­pal­lon vä­es­tön­kas­vu

Kun aloi­tan teh­dä tätä jut­tua  (27.3.2010 klo 11.29) maa­pal­lol­la on http://www.op­ti­mum­po­pu­la­ti­on.org/ – si­vus­tol­la pyö­ri­vän las­ku­rin mu­kaan 6 811 097 940 asu­kas­ta.

Suh­teel­li­ses­ti no­peim­min vä­es­tö kas­vaa Sa­ha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Af­ri­kas­sa. Esi­mer­kik­si Ni­ge­ris­sä kes­ki­mää­räi­nen lap­si­luku on 7 las­ta/nai­nen ja Eti­o­pi­an asu­kas­luku on vuon­na 2050 en­nus­teen mu­kaan 196 mil­joo­naa.
Jo en­nes­tään väki­lu­vul­taan suu­ris­sa Aa­si­an val­ti­ois­sa Bang­la­de­shis­sa, Pa­kis­ta­nis­sa ja In­ti­as­sa vä­es­tö kas­vaa edel­leen no­pe­as­ti toi­sin kuin Kii­nas­sa, jon­ka tiuk­ka vä­es­tö­po­li­tiik­ka on tait­ta­nut tä­män vie­lä tois­tai­sek­si maa­il­man vä­ki­rik­kaim­man val­ti­on vä­es­tön­kas­vun.

En­nus­tei­den mu­kaan seit­se­män mil­jar­din raja saa­vu­te­taan pa­rin vuo­den ku­lu­es­sa.
Mo­net te­ki­jät vai­kut­ta­vat sii­hen, kuin­ka suu­rek­si ja mi­hin asti maa­pal­lon väki­luku nou­see. Eri­lais­ten “ske­naa­ri­oi­den” mu­kaan maa­pal­lol­la on vuon­na 2050 alle 8, noin 8,4 tai jopa yli 10 mrd ih­mis­tä.

He­sa­rin ar­tik­ke­lis­sa Op­ti­mum Po­pu­la­ti­on Trus­tin joh­ta­ja Ro­ger Mar­tin poh­dis­ke­lee vä­es­tön­kas­vun ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Seu­rauk­set kie­tou­tu­vat il­mas­ton muu­tok­seen:

  • Tu­lee pu­laa vil­je­ly­maas­ta ja met­siä ha­ka­taan yhä enem­män: Hii­li­nie­lut vä­he­ne­vät. Tämä joh­taa ilma­ke­hän hii­li­di­ok­si­din li­sään­ty­mi­seen ja sitä kaut­ta kas­vi­huo­ne­il­miö voi­mis­tuu.
  • Ote­taan käyt­töön maa­pe­räl­tään ohui­ta, yhä huo­nom­min vil­je­lyk­seen so­vel­tu­via alu­ei­ta, joi­hin eroo­sio pää­see hel­pos­ti vai­kut­ta­maan. Maa­perä voi hä­vi­tä ko­ko­naan ja kal­li­ok­si pal­jas­tu­nees­sa maan­ka­ma­ras­sa ei vii­len­tä­vä vesi pysy. Tä­mä­kin nos­taa ai­na­kin pai­kal­lis­ta läm­pö­ti­laa.
  •  Kai­kil­la, uu­sil­la­kin ih­mi­sil­lä on lupa vau­ras­tua ja tämä tie­tää li­sään­ty­vää ku­lu­tus­ta ja luon­non­va­ro­jen käyt­töä: Hii­li­ja­lan­jäl­ki kas­vaa

Maa­pal­lon vä­es­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­nen on vai­kea ja moni­syi­nen ky­sy­mys. Tel­luk­sem­me hy­vin­voi­vaan vä­es­tön­o­saan kuu­lu­vi­na mei­dän on help­po sa­noa, mitä ke­hi­tys­mais­sa pi­täi­si teh­dä, mut­ta onko meil­lä mo­raa­lis­ta oi­keut­ta kiel­tää vaik­ka­pa af­rik­ka­lai­sil­ta elin­ta­son nos­ta­mi­nen ja ih­me­tel­lä lap­si­run­saut­ta, vaik­ka glo­baa­lil­la ta­sol­la oli­si pa­rem­pi, että he ei­vät ku­lut­tai­si enää luon­non­va­ro­ja niin­kuin me olem­me teh­teet ei­vät­kä ai­heut­tai­si enää li­sää il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä ai­na­kaan no­pe­al­la vä­es­tön­kas­vul­la.

Kun nyt lo­pet­te­len tä­män ju­tun kir­joit­ta­mis­ta (klo 11.54)  maa­pal­lol­la on  6 811 101 527 asu­kas­ta eli väki­luku on li­sään­ty­nyt tänä ai­ka­na 3587 hen­gel­lä eli 144,5 hen­keä/mi­nuut­ti ja sii­tä las­kien täl­lä het­kel­lä väki­luku kas­vaa 75 413 088 ih­mi­sel­lä vuo­des­sa.
He­sa­rin ar­tik­ke­lin mu­kaan kas­vu on 75 0000 000/vuo­si eli suu­ruus­luok­ka on sama.

Läh­tei­tä:

  • Hel­sin­gin Sa­no­mat 26.3.2010

***

[Artikkelin alkuun]

The World in 2015: Global population and the changing shape of world demographics; The Economist; Julkaistu 13.11.2014; Animating the changing shape of the world population pyramid.

Väestökarttoja World Mapperissa

***

[Artikkelin alkuun]

Mui­ta net­ti­läh­tei­tä:

[Artikkelin alkuun]

Muuttoliikkeestä:

Artikkeli muuttoliikkeistä

geralt / Pixabay

[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:







Share

Trooppiset pyörremyrskyt

Uutta ja ajankohtaista:




Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät kääntöpiirien välisellä alueella. Esiintymisalueen mukaan niitä kutsutaan hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi.

Tässä artikkelisssa on  ja perustietoa trooppisista myrskyistä ja pyörremyskyjen seurantaa Twitterin avulla. Hurrikaaneista on oma artikkeli.

Tämän artikkelin sisältö:


WikiImages / Pixabay

 



Twitter


[Artikkelin alkuun]

Perustietoa ja ajankohtaisia lähteitä:

 


[Artikkelin alkuun]

Worldmapper- karttoja (mukana muutkin kuin trooppiset myrskyt)

Linkki karttaan ja sen selosteeseen:

 

Storms 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storm Injured 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storm Damages 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Storms Homeless 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

[Artikkelin alkuun]


NASA Goddard; Julkaistu 12.9.2018; NASA’s Global Precipitation Measurement mission or GPM core observatory satellite flew over Tropical Storm Florence on September 7, 2018. At that time, the storm was experiencing strong wind shear. The storm later restrengthened into a hurricane.

 


[Artikkelin alkuun]

Typhoon Lan 2017 10 19

Taifuunit

Cyclone Ockhi 2017 12 03

[Artikkelin alkuun]


Trooppiset syklonit


[Artikkelin alkuun]

YouTube:

[Artikkelin alkuun]


Twitteristä:










[Artikkelin alkuun]

Share