Jou 08

Suomi-neidon lanteilla nytkähti

Limingan_järistys

Kuvaan on merkitty maanjäristyksen episentrin (keskuksen) sijainti Kartta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ Lisenssi: Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Liekö “Suomi-neito” juhlinut ja tanssinut 100- vuotissynttäreitään toissa päivänä niin kovasti, että lantio meni jumiin ja se hiukan sitten vähän heilahti.
Limingan seudulla, 37 km:n syvyydessä tapahtui viime yönä nimittäin maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 3 magnitudia.
Oulussa asuvat sukulaisetkin olivat tärinän huomanneet. He arvelivat, että läheisellä rautatiellä liikkui normaalia raskaampi juna.

Eihän tämäkään järistys varsinaisiin tuhoja aiheuttaviin järistyksiin verrattuna kovin kummoinen ollut, mutta Suomen alueella voimakkuudeltaan varsin harvinainen. Tämän suuruusluokan järistys kyllä jo huomataan – ja nytkin varsin laajalla alueella –  mm. siitä, että astiat helisevät ja kevyemmät huonekalut saattavat siirtyä paikoiltaan.
Halkeamia rakennuksiin tai muita selviä vaurioita aiheuttavat magnitudin 5 ja sitä voimakkaammat järistykset.

Tiettävästi Suomen toistaiseksi voimakkain maanjäristys tapahtui Perämeren pohjukassa juhannusaattona vuonna 1882. Silloin ei ollut vielä käytössä nykytekniikkaa järisytysten mittaamiseen ja paikantamiseen. Se tuntui laajalla alueella Suomessa ja myös Pohjois-Ruotsissa ja lienee ollut n 4,5 magnitudia. Järistyksen jälkeen suoritettiin ylimääräisiä palotarkastuksia, joissa tutkittiin mahdollisia järistyksen aiheuttamia halkeamia tulisijoissa ja savuhormeissa.

Suomessa maanjäristyksiä tapahtuu eniten Perämereltä Kuusamoon ulottuvalla vyöhykkeellä.

Maailmalla eniten järistyksiä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. Maapallon sisäisen rakenteen uloin osa eli kuori sen alla oleva vaipan kiinteämpi osa (yhdessä litosfääri, kivikehä) ei ole yhtenäinen, vaan koostuu kuin palapeli laatoista. Laatat liikkuvat toistensa suhteen karkeasti jaotellen kolmella tavalla.

  1. Törmäävät toisiinsa: esim. Japanin itäpuolella
  2. Erkanevat toisistaan: Esim. Islannin kohdalla
  3. Liikkuvat lomittain: Esim. Kalifornian San Andreasin siirros

Kun laatat sitten jumittuvat liikkeissään, syntyy jännitystila. Kun tämä sitten purkautuu ja kyseisessä paikassa olevat osat liikahtavat äkillisesti syntyy maanjäristys.

Angelo_Giordano / Pixabay

Jos liikahdus tapahtuu meren pohjassa, saattaa syntyä tsunami.

Tämä järistysten syntytapa ei oikein sovi Suomen alueella tapahtuviin järistyksiin: Suomen kallioperä on ikivanhaa peruskalliota ja täällä ollaan tosi kaukana laattojen rajakohdista.
Niinpä on pitänyt kehittää muita selitysmalleja:
Jääkaudella Suomen päällä oli kilometrien paksuinen mannerjäätikkö, joka painoi Suomen maankamaraa alaspäin. Kun jää suli pois ja paino hellitti, maankamara alkoi palautua entiseen korkeuteensa. Tämä maankohoaminen näkyy parhaiten Pohjanlahden rannikolla. Tässä maankamaran nousussa saattaa aika ajoin tapahtua ikään kuin äkillinen nytkähdys, mikä tuntuu sitten järistyksenä.
Vaikka Suomi ei tosiaan ole lähelläkään laattojen reunaa, Atlantin pohjassa olevan laatan liike aiheuttaa Suomenkin kallioperässä jännitteitä, jotka purkautuvat pieninä järistyksinä.

 Tässä valikoitua perustietoa järistyksistä:

Järistyksiä seurataan näillä sivuilla:

Verkkolehtieni artikkeleissa on paljon tietoa aiheesta:

Share

Jou 06

Suomi 100 vuotta Kuopiossa

Suomi täytti 100 vuotta 6.12.2017.

Juhlinta alkoi jo aattona, kun Suomen lippu nostettiin kaupungintalon lipputankoon.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi valitsin ja kokosin sadan kuvan koosteen omista kuvistani. Se on videona tässä alla.

Itsenäisyyspäivän aamuna olin seuraamassa seppeleiden laskuja Sankarihautausmaalla ja päivällä sotilasparaatia samaisen puiston laidalta.
Illemmalla näkyi ilotulitusta Kuopionlahdelta.

5.12.2017

Aattona klo 18.00 nostetiin salkoon Suomen lippu myös Kuopion kaupungintalon katolla.

suomi_100_Kuopio 5.12.2017-4

Kuopion kaupungintalo 5.12.2017

suomi_100_Kuopio 5.12.2017-5

Kuopion kaupungintalo 5.12.2017

6.12.2017


Itsenäisyyspäivänä väkeä oli liikkeellä todella paljon.

Seppeleenlasku sankarihaudoille

Tilaisuuteen osallistui Kuopion varuskunnan henkilöstöä, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia sekä vapaaehtoisia kunniavartioon ilmoittautuneita. Sankarivainajien haudoilla seisoi kunniavartiossa sotavainajan ikäinen henkilö. Tilaisuudessa laskettiin seppeleet neljälle muistomerkille sekä Sankaripuiston sankarihaudoille.
Sankaripuisto oli niin kansoitettu jo kahdeksan jälkeen, että itse seppeleiden laskusta ja muustakaan ohjelmasta en kuvia saanut. Tilaisuus oli koskettava.

suomi_100_Kuopio 6.12.2017-1

Kuopion sankaripuisto 6.12.2017

suomi_100_Kuopio 6.12.2017-4

Kuopion sankaripuisto 6.12.2017

suomi_100_Kuopio 6.12.2017-5

Kuopion sankaripuisto 6.12.2017

Kalustoa torilla ja sotilasparaati

Puolustusvoimat oli laittanut torille näytille kalustoa. Myös Hornet seisoi kaupungintalon edessä.

Tuntui, että koko Kuopio oli liikkeellä. Katujen vierustat olivat tupaten täynnä jo tuntia ennen paraatia.
Löysin Sankaripuiston kiviaidan nurkasta paikan, josta jotenkuten pystyin kuvaamaan.

Sotilasparaati eteni Tulliportinkatua pitkin Puistokadulta Kuninkaankadulle kello 13 alkaen.

Ensimmäisenä tuli osasto, jota johti paraatin komentaja, Ilmavoimien esikuntapäällikkö Jari Mikkonen
Tämän jälkeen tulivat liput, Karjalan lennoston esikuntaosasto, Ilmavoimien kunniakomppania, Merivoimien kunniakomppania, Maavoimien kunniakomppania ja sitten loput.
Torilla kaupungintalon kohdalla paraatin vastaanotti Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen. Kaupunkia edusti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä.

Jalan marssivan osaston kanssa (itse asiassa ensimmäinen muodostelma jo vähän etuajassa) nähtiin Ilmavoimien lentokoneiden ylilennot.

YLE:

suomi_100_Kuopio 6.12.2017-10

Kuopion tori 6.12.217

suomi_100_Kuopio 6.12.2017-12crop

Kuopion tori 6.12.2017

 

 Paraatin kuvat

Valikoituja kuvia tässä galleriassa:

Itsenäisyyspäivän paraati Kuopiossa 2017
suomi_100_Kuopio; ilotulitus 6.12.2017-5

Kuopio 6.12.2017

Share

Mar 29

Taistelevia metsoja ja paljon muuta

von_wright_taistelevia_metsoja_maalaamassa Kävimme katsomassa Ateneumissa “Veljekset von Wright”- näyttelyn Kyseessä oli museokortin matka “Koe museojoulu Helsingissä 24.-26.11. ”
Aluksi oli auditoriossa veljesten elämän ja taiteilijauran esittely. Tämä johdatteli mukavasti näyttelyyn.

Veljesten osin yhteinen osin varsin erilainen elämä ja ura selviää alla olevista lähteistä enkä sitä tässä rupea seikkaperäisesti läpi käymään. Sen sijaan nostan tässä esille muutamia asioita ja teoksia, jotka itseäni erityisesti koskettivat ja kiinnostivat. Tämä on vain pintaraapaisu mittavasta ja monipuolisesta näyttelystä. Syvempi perehtyminen vaatisi useampia käyntejä senkin takia, että välillä teosten edessä oli suorastaan tungosta.

Magnus von Wright

Wilhelm von Wright

Ferdinand von Wright

Näyttelyteos:

Veljekset von Wright; Taide, tiede ja elämä; Toim. Erkki Anttonen ja Anne-Maria Pennanen; Kansallisgalleria, Ateneum

Kuuntele myös:
YLE Podcast Lintumaalareiden maisemissa Haminalahdessa
Von Wrightin suku on asuttanut Kuopiota jo lähes 300 vuotta. Kesävieraana tavataan suvun nykyinen päämies professori Atte von Wright, jonka isoisän setiä veljekset olivat. Haminalahden kulttuuripolulla voi kävellä taulujen maisemissa. Toimittaja on Marianne Mattila.

*******

Svenska Foglar (alkuperäinen kirjoitusasu)

Kaikki veljekset olivat jo nuorina harjaantuneita lintujen tuntijoita. Magnus aloitti Ruotsin linnuston kuvittamisen ja Wilhelmin avustamana veljekset saivat tämän vihkoina ilmestyneen teoksen valmiiksi. Teos on saatavissa netissä:

Tässä muutamia näytekuvia kuvankaappauksena ko. teoksesta. Lintuja enemmän harrastavat huomaavat, että joidenkin lajien tieteellinen nimi on nykyisin erilainen.

von_wright_svenska_foglar_tundrahanhi

Magnus von Wright; Tundrahanhi; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_lehtokurppa

Wilhelm von Wright; Lehtokurppa; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_kaki_naaras_ruskea

Käki, ruskean muodon naaras; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright ; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_viitatiainen

Wilhelm von Wright; Viitatiainen; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wrigh ; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_kangaskiuru

Magnus von Wiright; Kangaskiuru; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

 Skandinaviens Fiskar

Wilhelm, joka vietti suurimman osan elämästään Ruotsissa vastasi laajan Skandinaviens Fiskar- teoksen kuvituksesta. Teos on saatavissa netissä:

Tässä linkkinä muutama kalan kuva (Kansallisgalleria):

Muut tieteelliset kuvitustyöt

Vesivärein maalatut litografiat on tehty äärimmäisen taidokkaasti. Eniten hämmästelin näyttelyssä Wilhelmin ja Ferdinandin tekemiä kuvia Skandinavian pienistä selkärangattomista. Esimerkiksi jotkut kuvat kotiloista ja värysmadoista olivat kooltaan vain 2-3 cm ja kuitenkin niihin oli maalattu vesiväreillä pienimmätkin yksityiskohdat – Miten ihmeessä he sen tekivät?

Esimerkkinä Magnus von Wrightin tieteellisistä kuvista on sammakon anatomiaa esittävä litografia. Se on teoksesta Acta Societatis Scientiarum Fenniacae III:II, 1852 Teos löytyy skannattuna Biodiversity Heritage Libraryn sivuilta

Maisemat

Kuopiolaisena Ferdinandin ja Magnuksen tekemät maalaukset heidän kotiseudultaan Haminalahdesta vetivät tietysti puoleensa myös minun katsettani, kun niitä sain näyttelyssä alkuperäisinä ihastella. Tässä kolme kuvaa linkkeinä (Kansallisgalleria):

Ikään kuin “suomalaisen maiseman prototyyppi” on Ferdinandin maalaus “Näköala Haminalahdelta”: Siitä minulla on täällä oma artikkelinsa

Magnus osallistui merkittävän 1800- luvun teoksen “Finland framstäldt i tecknigar” kuvitukseen 16 piirustuksella. Näitä näyttelyssä olevia ja muitakin pieniä maisematöitä katsoin tosi tarkkaan ja läheltä. Niistä oli moni tehty pelkästään lyijykynällä, joka on itselleni kaikkein mieluisin piirrostapa. Niinpä tutkailin, miten erilaiset materiaalit ja mm.  kasvillisuus ja kallioperä oli saatu näköiseksi ja miten varjostus oli tehty. Teos on saatavana netissä:

Tässä yksi esimerkkikuva

von_wright__Finland_framställdt_i_teckningar_hameenlinna

Magnus von Wright; Hämeenlinna; Kuvitusta teokseen Finland framställdt i teckningar; Kuvakaappaus teoksesta.; Public Domain

Huomioin, että näyttelyn pientenkin maisemapiirrosten luona näyttelyvieraat (kuten myös itsekin) innolla etsivät niistä heille tuttuja paikkoja ja yrittivät sijoittaa ne nykyiseen näkymään vastaavalta paikalta.

Muuttuva kaupunki

Magnus asui pitkään Helsingissä ja maalauksiinsa hän tuli tallentaneeksi arvokkaan dokumentoinnin siitä, millainen kaupunki oli hänen aikanaan ja myös se, miten se on muuttunut. Hän mm. teki 360 asteen panoraaman kaupungista Kaisaniemen kalliolta katsottua. Näyttelyssä tämän sai nähdä astumalla sananmukaisesti tämän piirroksen sisään. Varsin vaikuttava on maalaus, joka esittää Katajanokkaa: Näkymää voi verrata nykyiseen.

Tässä on Magnuksen maalaus Oulusta. Maalaus on tehty tältä paikalta:

von_wright_magnus_oulu_kavelypuisto

Magnus von Wright; Oulun kävelypuisto, 1861; öljy; Oulun taidemuseo; Valokuva: Aarne Hagman 25.11.2017 Ateneumin näyttelyssä

Taistelevat metsot ja Huuhkaja jäniksen kimpussa

Ferdinandin kuuluisista lintumaalauksista nostan tähän esille vain kaksi senkin takia, että niistä on näyttelyn teoksessa erittäin perusteelliset selostukset.
Artikkelissa “Suomen taiteen ikoni” pohditaan mm. sitä miksi “Taistelevat metsot” on saavuttanut tuon aseman ja on yksi kansallisen taiteen “avainteoksia”. Onhan se erilaisina kopioina ja versioina levinnyt kaikkialle Suomeen ja vaikka minkämoiseen käyttöön.

Tässä minun lyijykynäpiirrokseni, jonka sain  muutaman päivän uurastuksen jälkeen valmiiksi 28.11.2017

piirros_linnut_taistelevat_metsot_02

Aarne Hagman; Taistelevat metsot; Lyijykynäpiirros ( 42 x 30 cm) mallina valokuva Ferdinand von Wrightin taulusta

Jänistä saalistavasta huuhkajasta on Ferdinandin tekemänä kaksi äkkikatsomalta täysin identtistä maalausta samalta vuodelta 1860: Kansallisgalleriassa on “Huuhkaja iskee jänikseen” ja Lahden taidemuseossa “Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun”.
Teosten eroja on selvitetty uusimmilla tieteen menetelmillä: Niistä on mm. otettu röntgenkuvat ja taitelijan käyttämiä  maaleja on analysoitu. Tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Nyt voit näistä kuvista yrittää etsiä maalauksista eroja.
Tässä on itse ottamani kuva Lahden taidemuseon maalauksesta ja linkki Ateneumissa olevaan teokseen. Kännykällä ottamani kuvan värit eivät vastaa todellisuutta.(Vihje: Tutki heinän korsia ja kallion muotoja!)

Tässä linkki toiseen tauluun:

von_wright_Ateneum 25.11.2017 - Huuhkaja hyökää jäniksen kimppuun

Ferdinand von Wright; Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun 1860; Lahden taidemuseo; Valokuva: Aarne Hagman; Ateneumin näyttelyssä 25.11.2017

 

Share

Vanhemmat artikkelit «