Haukiveden sääksen pesän seurantaa kesällä 2019

Haukivesi; 6.6.2012

Tänä kesänä olen seurannut varsin systemaattisesti WWF: n  Haukivedellä olevaa sääksikameraa.
Dokumentoin pesän tapahtumia tänne ja upotan WWF:n Luontoliveen tulevat YouTube- videot pesän tapahtumista, jos niitä julkaistaan.

Sääksikameroita on muitakin, mutta kun Haukivedellä tulee kesäisin retkeiltyä,  tämän seuranta tuntuu erityisen mieluisalta.

Varmuuden vuoksi olin yhteydessä WWF:n kanavan toimittajaan ja hän piti videoiden jakamista näin hyväksyttävänä.

Tämä ja muita sääksi- ja  luontokameroita löytyy omalta sivultani:



Haukiveden sääksikameran seurantaa:

Seuraan kameraa päivittäin mikäli mahdollista yhteensä noin tunnin tai kaksi epämääräisen säännöllisesti ja pätkissä eri vuorokauden aikoina – En todellakaan 24/7.
Selaan videoita myös taaksepäin eli niiden nauhoitettuja osuuksia ja poimin sieltä seurattavia pätkiä.
On varsin sattumanvaraista, näenkö kamerassa jotain erikoisempaa.
Teen seurannasta kesän lopulla kuvallisen dokumentin.

  • 10.6.2019 klo 16:55-17:06:
    Läheisessä niemessä kävi kaksi hirveä
  • 12.6.2019 klo 09:12-09:31:
    Seurasin poikasten ruokinnan alusta loppuun. Pienin oli kahden isomman takana ja ne kerkesivät melkein koko ruokinnan ajan nappaamaan emon tarjonnan sananmukaisesti sen nokan edestä. Vasta sitten, kun isommat ilmeisen kylläisinä eivät enää niin innokkaasti ojentaneet nokkaansa emolle, se sai ujuttettua paloja pienimmälle poikaiselle.
  • 12.6.2019 klo 11:31-11.32
    Pesän laidalla oleva karahka tarttui emon jalkaan ja taittui pesän puolelle häiritsevästi. Emo taiteili sen kanssa katkoen ja siirrellen sitä sivummalle
  • 12.6.2019 klo 13:05-13:25
    Nyt pienin poikanen oli paremmissa asemissa ja sai napattua emon tarjoamia paloja useammin. Näytti myös siltä, että emo oikein tähtäisi pienimmän nokkaan ja se sai välillä ruokaa tiuhempaan tahtiin kuin isommat. Niistä toinen lähes lopettikin ruokailun jo siinä vaiheessa, kun tarjontaa vielä oli.
  • 12.6.2019 klo 18:47-
    Koiras toi aika ison säyneen. Se on havaintojen mukaan ollut lahnan ohella pääsaalislaji.
    Veikö emo hetken isompia poikasia ruokittuaan kalan tarkoituksella toiselle puolelle, jotta pienin poikanen pääsi eturiviin? Se oli koiraan tullessa vielä unessa.
  • 12.6.2019 klo 18:50
    Veikö emo kalan tarkoituksella toiselle puolelle pesää, jotta pienin poikanen pääsi “eturiviin”? Se sai useita suupaloja ennen isompia.
  • 12.6.2019 klo 21:58 ja 13.6.2019 klo 08:10
    Illalla koiras toi kokonaisen, noin runsaan kilon painavan lahnan ja aamulla osittain syödyn lahnan.
    Videossa ei ole ääntä, mutta naaras näytti ääntelevän usein.
    Ennen lähtöään koiras puhdistaa nokkaansa pesän pohjaan.
    Poikaset ovat jo melkoisia rohjakkeita, mutta vielä mahtuvat emon alle.
    Pienin on ottanut kasvussa kiinni isompiaan.
  • 13.6.2019 n klo 12:00-13:30
    Vaihteeksi koiras oli pesässä ja naaras poissa. Naaras palasi pesälle ja toi siihen karahkan. Molemmat alkoivat järjestellä oksia pesässä.
    Pesän siisteyttä varmistaa se, että poikaset “tähtäväät”, nostavat pyllyä ylös ja ruiskauttavat ulosteen pitkässä kaaressa mahdollisimman pitkälle, jopa pesän reunan yli.
    Isoin poikanen aloittelee kävelyä.
    Västäräkki pyörii pesän lähellä. Sillä voi olla pesä sääksen pesän rakenteissa. Muita kamerassa nähtyjä lintuja ovat kalalokki ja kalatiira. Jälkimmäinen saattaa syösyillä välillä lähelle sääkseä kun se aika ajoin katsahtaa ylös ja kyyristelee.
  • 14.6.2019 klo 7:01-7:55
    Koiras toi pääpuolesta osittain syömänsä arviolta reilusti yli kilon painavan lahnan. Kuten ennenkin saaliin pesään tuomisen jälkeen koiras pyyhkii nokkaansa pesässä: tällä kertaa oksaan.
    Osa kalasta jäi aluksi syömättä, mutta ruokailu jatkui tauon jälkeen.
  • 14.6.2019 klo 13:07…..14:11
    Poikaset liikkuvat pesässä myös silloin, kun ei ole “ruoka-aika”. Ne mm. hakeutuvat emon varjoon suojaan. Kyllä on poikasen liikkuminen isoilla jaloilla etupainoisena kömpelöä.
    Emo läksi pesästä ja poikaset jäivät siihen matalaksi ja liikkumattomaksi: Emo oli poissa pesästä n 45 min.
    Taas sain “ihailla” poikasten hyvin suunnattuja ulosteruiskautuksia pesän laidalle ja sen ylikin.
    Poikasten höyhenpeite kasvaa kovaa vauhtia ja poikaset näyttävät senkin takia hyvin tummilta.
  • 14.6.2019 klo 17:00-17:39
    Seurasin isohkon lahnan syömistä alusta loppuun saakka:

    • Kala oli kokonainen, vielä elossa ja potki, kun se siirtyi koiraan kynsistä naaraan kynsiin.
    • Naaras alkoi heti repiä sen kurkkua ja syötti siitä palasia sitä kohti könyäville poikasille.
    • Alkuun pienin jäi suurempien taakse; ne nappasivat paremmin kurkottaen paloja itselleen.
    • Pienin änkeytyi isompien tasalle ja alkoi saada itsekin ruokaa tiuhempaan tahtiin. Tosin siltä putosi isompia suupaloja tai osia niistä nokasta usein pesän pohjalle.
    • Kalan repiminen eteni päästä pyrstöön päin ja emo irrotti palat rajusti nokkaa kiertämällä.
    • Kaikki menivät kurkusta alas: jopa evät – ruodoista puhumattakaan.
    • Välillä, kun joku isompi pala ei sattunut minkään poikasen ammottavaan nokkaan, emo söi sen itse. Se näkyi syövän myös suolet.
    • Ihmetellä täytyi, millä vauhdilla, miten paljon ja minkälaisia “klönttejä” poikasiin mahtui ja miten ne saivat ne nieltyä.
    • Noin 25 minuuuttia ruokailun alkamisesta emo vaihtoi kynsissään olevan kalan kanssa paikkaa.
    • Nyt etenkin isommat alkoivat olla jo niin täynnä evästä , että ne siirtyivät varsin hitaasti perässä.
    • Pienin, joka oli päässyt lähemmäs emoa sai nyt suhteessa useammin suupalan, kun emon tarjoilusta huolimatta isommat eivät enää jaksaneet/viitsineet juuri nokkaansa avata.
    • Viimeisenä emo hotkaisi lahnan pyrstön: Sen nieleskeliminen näytti tuottavan lieviä vaikeuksia.
    • Kun poikasten ruokkiminen loppui, emo kiersi tarkkaan pesään pohjaa ja nappasi kaikki löytämänsä kalan osat ja söi ne.
  • 15.6.2019 klo 04:29-04:45
    Tämän aamun saalis näytti säyneeltä.
    Olisi houkuttelevaa tulkita emon ja poikasten käyttäytymistä ruokintatilanteessa peilaten sitä vaikkapa niiden kylläisyysasteeseen:

    • Emo otti kalan ja asettui poikasiin nähden melkein selin ja alkoi syödä kalaa itse.
    • Poikaset kääntyivät hitaasti emon suuntaan ja jonossa viimeisenä olevaa ei tuntunut eväs kiinnostavan yhtään.
    • Emo söi alkuun itse enemmän kuin poikaset ja tarjoili niille vain harvakseltaan oman syömisen ohessa.
    • Vasta ihan loppuvaiheessa viimeinenkin kömpelöitsi emon luo, sai tungettua nokkansa emon lähelle ja sai syötävää. Yksi kääntyi jo kokonaan pois pesän keskelle.
    • Muille emo vielä tarjoili, mutta ei enää kelvannut. Poikaset kömpivät pesän keskelle yhteen nippuun – Emokin lopetti syömisen ja kalasta jäin noin kolmannes tässä vaiheessa syömättä.
  • 15.6.2019 klo 14:28-
    Naaras toi  pesään pitkän haaraisen karahkan ja järjesteli jo pesässä olevia oksia uudelleen.
    Näytti siltä, että se haluaa korottaa pesän laitoja, mikä onkin tarpeen, kun poikaset alkavat jo liikkua paremmin.
    Harmillisesti tuon tuodun ison oksan haara jäi törröttämään kameran eteen.
  • 15.6.2019 klo 16:00-16:01
    Ruokailun jälkeen emo alkoi taas siirrellä pesäkuopan laidalla olevia oksia ja muita puukappaleita.
    Se tarttui tuohon uuteen isoon oksaan ja siirsi sen eri asentoon, jollin sen haara meni pois kameran linjalta – “kiitos”


17.4.2019


17.4.2019


24.4.2019


27.4.2019


30.4.2019


30.4.2019


3.5.2019


6.5.2019


23.5.2019


23.5.2019


31.5.2019


31.5.2019


 2.6.2019


7.6.2019

Share

Pikkusieppometsä

Uutta ja ajankohtaista – Päivitettyä tietoa artikkeliin vuodelta 2017

  • 18.5.2019; Niinhän siinä kävi, kuten odotettavissa oli: Jotta tästä metsiköstä jatkossa saisi parempaa puun kasvua ja tuottoa oli korkea aika harventaa se.
    Samalla kaatui suuri osa kolopuista. Voi olla, että pikkusiepolle elinympäristö ei enää kelpaa.
  • Hieno asia kuitenkin:
    • Tänään 14.6.2019 kuulin pikkusiepon laulavan ihan lähellä tätä paikkaa, samanmoisessa mutta kauemman aikaa sitten käsitellyssä kuusikossa. Se oli sieltä löytänyt uuden elinpiirin.

Tässä pikkusiepon laulua Kuopion Vuorilammen seudulta:


Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

 

Tässä jutussa (v 2017) esittelen pikkusiepon sekä metsän, jossa se viihtyy. Valokuvat ovat mustavalkeita, koska tässä yhteydessä ne toimivat paremmin kuin värikuvat.

pastellimaalaus_linnut_pikkusieppo_1024

PIkkusieppo; kuivapastelli, Ilkka Markkasen valokuvasta (Ei tästä metsästä)

Pikkusieppometsä 8.6.2017 -1mv_1024

Pikkusieppometsä 8.6.2017

Pikkusieppo on Suomessa varsin vähälukuinen laji.
Ulkonöltään sen koiras on värikkäämpi kuin lähisukulainen kirjosieppo.
Laulu muistuttaa varsin paljon kirjosiepon laulua, mutta sen tunnistaa lopun laskevasta säkeestä.
Elinpiirinä se suosii vanhoja, kuusivaltaisia metsiä, joissa on paljon kolopuita.


Tässä metsässä olen havainnut pikkusiepon useana kesänä.
Olen täällä sen myös nähnyt, mutta pesää en ole etsinyt enkä linnusta kuvia ottanut. Tänä vuonna kuulin sen laulun ensi kertaa aamulla 7.6.2017. Havaintojeni mukaan pikkusieppo laulaakin enemmän aamulla. Kuvatessani aluetta alkuillasta 8.6.2017, en sen ääntä kuullut enkä lintua nähnyt.
En tunne tämän metsän historiaa, mutta kuten kuvista näkee, se on ollut pitkään koskemattomana ja siksikin mielenkiintoinen kuvauskohde.
Siellä on muutamia pitkälle lahonneita puupinoja, jotka on ilmeisesti kasattu kymmeniä vuosia sitten.
Metsässä on erittäin paljon lahoavia puita sekä pystyssä että maassa ja siksi myös runsaasti kaikenlaisia kääpiä.
Monessa kohti oli näkyvissä tikkojen vierailun merkkejä.
Kuvausaikana käenkaali oli alkanut kukkia ja se olikin tärkeä syy kuvata juuri tähän aikaan ja muuttaa kuvat mustavalkeiksi.

Kuvagalleria tässä alla: Klikkaa kuvaa > kameralogo > selaa kuvia
Kuvat Flickrissä:  Sieltä ne kannattaa katsoa isompana ja tarkempana (Optiikkana Sigma 18-35 / 1.8 A) . Mukana on myös joitain 25.5.2017 ottamiani kuvia

Pikkusieppometsä: Mustavalkeat kuvat
Share

Ilmastonmuutos: Ajankohtaista ja nettilähteitä

Yle; Prisma; Ke 5.6.2019; Totuus ilmastonmuutoksesta;

David Attenboroughn johdattelemana tutustumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maapallollamme. Alan asiantuntijat pohtivat mitä voitaisiin tehdä, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvät kuivuus, tulvat, maastopalot ja lämpöaallot saataisiin hallintaan. Tuotanto: BBC, Iso-Britannia


Ilmastonmuutosartikkelit:


Tähän artikkeliin kootaan uutisia ja muita ajankohtaisia tietoja ilmastonmuutoksesta ja päivitetään linkkilistoja.
Artikkeliin upotetaan myös uusimpia twiittauksia aiheesta


Nettilähteitä


Twitteristä:






























[Sivun alkuun]


Share