Ruskaretki Kuopiossa 29.9.2016

kuopio_ruskaretki_savilahti_02_160929

Vaahteran lehdet tippuvat Canthian pihassa 29.9.2016. Lehtien variseminen johtuu lehtiruodin korkkisolukon hajoamisesta.

Kuopiossa voi näinä päivinä nähdä paljon karotenoideja ja ksantofyllejä.
Nämä eivät ole pokemonhahmoja vaan niitä väriaineita, jotka tulevat ruskana näkyviin puiden lehdissä.

Ruskasta netissä:

Talven lähestyessä kasvien yhteyttäminen hiipuu ja siihen tarvittava lehtivihreä hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi. Puut varastoivat nämä runkoon, josta ne voidaan käyttää keväällä uudelleen lehtivihreän muodostamiseen.

Pyöräilin eilen Kuopiossa 20 km ruskaa kuvaten. Väriloisto ei ehkä vielä ole ihan parhaimmillaan, mutta ajattelin ajankohtaa muuten sopivaksi: Oli tiedossa puita riisuvia kovaa tuulta ja myös  lehtipuhaltimet hurisevat lähiaikoina yhä enemmän kasaten tippuneita lehtiä kasoihin.

Aurinko ei paistanut. Pilvipoutainen, hämärähkö sää ei ollut ihan paras mahdollinen kuvaamiseen. Ruskan värit eivät kuvissa hohda, mutta toisaalta sävyt tulivat hyvin näkyviin, kun ei ollut kirkkaita kontrasteja.

Tein ruskaretken Kuopiossa myös 8.10.2011

Tässä 29.9.2016 retken reitti, johon olen laittanut muutamia kuvia paikoilleen

kuopio_ruskaretki_kartta_01_160929

Ruskaretki pyörällä 29.9.2016

Kuvat:

Ruskaretki Kuopiossa 29.9.2016
Share

Kaksi kolopesijää

Naakkojen määrä on Kuopiossa kasvanut viimeisten vuosien aikana tosi paljon. Parhaillaan ne rakentelevat pesiään, joille löytyy runsaasti hyviä paikkoja kaikenlaisten talojen kattojen alta. Pesäpaikaksi sille soveltuu myös puun kolo tai iso linnunpönttö.
Lisääntymispuuhissa on näinä aikoina myös liito-orava. On senkin pesä Kuopion alueelta löytynyt ainakin kerran myös talon vintiltä, mutta yleensä sen pesä on kolossa, pöntössä tai oravan tekemässä risupesässä.

  • Artikkelia täydennetty klo 16.50 liito-oravien osalta lähteenä Viikko Savo 11.3.2015

Naakat pesäpaikkaa katsastamassa

piirros_naakka_03_lyijykyna_150311

Naakka pesäkoloa tutkailemassa 9.3.2015; lyijykynällä kahden eri valokuvan (9.3.2015) pohjalta mukaillen

Naakkoja, jotka on mielletty lähinnä vanhojen kaupunkipuistojen linnuksi, on tosiaan yhä enemmän ja myös muualla kuin varsinaisella kaupunkialueella. On niitä aina pesinyt myös metsissä, jos sieltä löytyy sopivia pesäpaikkoja.

Retkelläni varsin kaukana kaupungista 9.3.2015 havaitsin viisi naakkaa, jotka innokkaasti äännellen tarkastivat porukalla erästä haapaa mahdolliseksi pesäpaikaksi: Näin tilanteen tulkitsin. Aika paksu puu oli katkennut tuulessa, jolloin sen sisälle oli haljennut pitkä kolo. Siellä oli kerralla useampikin lintu ja mahdollisesti tosiaan jo pesää värkkäämässä.

Eivät nuo kovin riidoissa näyttäneet olevan ja nähtäväksi jää, pesivätkö ne tuossa kolossa yhden vai jopa useamman parin voimin. Ennen en ole naakkoja kyseisellä paikalla oleskelemassa tavannut.

Papanoita puun juurella

elaimet_liitto-oravana_papanoita_150309

Liito-oravan papanoita haavan juurella 9.3.2015

Liito-oravan papanoiden löytyminen aiheuttaa ristiriitaisia mietteitä ja konkreettisia toimiakin riippuen siitä, mistä niitä löytyy.
Kuten on yleisesti tiedossa, laji on eu:n alueella tiukimman suojelun piirissä. Sen reviirillä ei saa tehdä mitään sellaisia rakentamis- tai muita puuhia, mahdollisten pesäpuiden kaatamisesta nyt puhumattakaan. mitkä hävittävät tai heikentävät sen luontaista elinpiiriä.  Niinpä Kuopiossakin on aika moni suunnitelma ja jopa valmis kaavakin mennyt uusiksi, kun kyseiseltä alueelta on löytynyt todistettavasti merkkejä liito-oravan pesimisestä.

Harvoinhan liito-oravaa pääsee näkemään, mutta tuoreet papanat pesä-  tai ruokailupuun juurella ovat selvä merkki  sen reviiristä.
Laji on siis kaavoittajan ja rakentajan mielestä lähinnä “häirikkö” ja siksi sen torppaamat hankkeet ovat Kuopiossakin herättäneet kipakoitakin kannanottoja ja osin hupaisiakin otsikoita tiedotusvälineisiin.

Viimeksi näin kävi uudella Pienen Neulamäen teollisuusalueella, jossa katujen linjausta jouduttiin muuttamaan liito-oravan reviirin suojelemiseksi. Saaristokaupungin uuden asuntoalueen Keilanrinteen asemakaava meni osittain uusiksi alueelta löydettyjen liito- oravien vuoksi.

Olisi siis parempi, jos liito-orava pysyttelisi kiltisti vain metsissä ja mahdollisimman kaukana ihmisen toimista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se viihtyy ihan hyvin asutuksenkin seassa.

  • Tietoa Kuopion liito- oravista (Viikko Savon artikkeli 11.3.2015: Milla Kahelin “Satojen liito-oravien Kuopio”)
    • Kantakaupungin alueella elää vähintään 100 lisääntyvää liito- oravanaarasta
    • Todennettuja reviiripaikkoja on 125
    • Kuopiossa on kartoitettu ja laitettu tietokantaan yli 6000 liito-oravan merkitsemää puuta
    • Toisin kuin alunperin kirjoitin, Saaristokadun linjausta varten Kärängässä saatiin ELY- keskukselta poikkeuslupa liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan läpi menemiseen

Kuopiossa on perusteellisesti tutkittu liiito-oravan esiintymistä paikkatietoa hyödyntäen:

Olen aikaisemmin kirjoittanut tästä aiheesta artikkelin:

Todettakoon tuosta ottamastani kuvasta varmuuden vuoksi seuraavaa:

  • Kyseinen puu ja liito-oravan reviiri on Kuopion kaupungin “Strategisen maankäytön suunnittelun” tiedossa.
  • Tässä(-kin) tapauksessa liito-orava on jo monta vuotta viihtynyt alueella, jossa lähes päivittäin liikkuu ja oleilee myös ihmisiä.
  • Monet minun “lintuharrastusreviirini” tuntevat tietävät varmaan paikan. Muille toivon sen jäävän salaisuudeksi myös mahdollisissa tämän jutun kommenteissa!
Share

Vanhaa pois – Uutta tilalle

Aamulenkillä katselin ja kuvasin Kuopiossa kahta kohdetta, joissa poistetaan vanhaa uuden tieltä. Erojakin toimenpiteissä on.

Väinölänniemen vanhoja puita poistetaan kokonaan eikä niistä jää jäljelle kuin kanto, mikä jossain vaiheessa kaivetaan ylös sekin. Tilalle istutetaan uusia puita.

Satamassa olevasta Oy Gust. Raninin vanhasta myllystä jäävät jäljelle seinät ja sisuksiin tehdään asuntoja.
Mylly on suojelukohde ja niinpä sen seiniä ei saa purkaa eikä niiden ilmettä muuttaa. Vanhat puut ovat oleellinen osa kaupunkipuistojen maisemaa, mutta niitä voi ja pitää vaarallisina poistaa.

wopma_kuopio_gustavaraninin_mylly_01

Kuopion satama 5.11.2014; Gustav Raninin mylly

Kuopion puistojen vaaralliset puut

Vanhojen puistopuiden kohtalo on herättänyt Kuopiossa monenlaisia ajatuksia ja tekojakin. Tässä muutama linkki aiheeseen:

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_02

Väinölänniemi 5.11.2014; Minkälainen puisto oli Hannes Kolehmaisen aikaan?

Viranomaiset kantavat ymmärettävästi huolta siitä, että lahoksi todennettu puu tai sen osa kaatuu tai putoaa jonkun päälle, jolloin kaupunki joutuu vastuuseen jopa mahdollisesta kuolemantuottamuksesta. Tämmöistä tapahtuisi todennäköisimmin kovalla tuulella. Myrskyjäkin on  Suomessa viime aikoina piisannut.
Toisaalta mietiskelen mahdollisuuksia tuommoiseen onnettomuuteen: Onko tietoa siitä, kuinka moni ihminen on Suomessa tai Kuopiossa loukkaantunut tai peräti kuollut kaupungissa puistopuun alle jäätyään?  Muistelen kyllä tämmöistä Suomessa joskus tapahtuneen.

Onko ylipätään järkevää mennä puistoon ja sen puiden lähelle myrskyllä?

Miten muulla maailmassa, niiden kaupunkipuistojen ehkä satojakin vuosia vanhojen puiden kanssa on pärjätty?

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_01

Väinölänniemi 5.11.2014; Näkyy lahovikaa olevan.

Väinölänniemelle tulee näköjään aika isoja puuttomia aukkoja tämän operaation seurauksena. Toivottavasti ei käy samalla tavalla kuin Puijolla, missä “maisema-avauksien” seurauksena myrskyt saivat tehtyjen hakkuiden reunoissa aikaan pahaa jälkeä ja kaatoivat komeita, Puijon maisemaan olleellisesti kuuluvia ikikuusia.

Tottakai Väinölänniemelle istutetaan uusia puita kaadettujen tilalle, mutta puisto ei palaa entiselleen kuin vasta kymmenien vuosien päästä.

YLEn Elävän arkiston videon alkupuolella vossikka ajelee Väinölänniemen rantatietä, jonka varrelta on kaadettu useita puita.

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_03

Väinölänniemi 5.11.2014

Share