Pikkusieppometsä

Tässä jutussa esittelen maalauksena ja linkkeinä pikkusiepon sekä kuvinani metsän, jossa se viihtyy. Valokuvat ovat mustavalkeita, koska tässä yhteydessä ne toimivat paremmin kuin värikuvat.

pastellimaalaus_linnut_pikkusieppo_1024

PIkkusieppo; Pastelli, Ilkka Markkasen valokuvasta (Ei tästä metsästä)

Pikkusieppometsä 8.6.2017 -1mv_1024

Pikkusieppometsä 8.6.2017

Pikkusieppo on Suomessa varsin vähälukuinen laji.
Ulkonöltään sen koiras on värikkäämpi kuin lähisukulainen kirjosieppo.
Laulu muistuttaa varsin paljon kirjosiepon laulua, mutta sen tunnistaa lopun laskevasta säkeestä.
Elinpiirinä se suosii vanhoja, kuusivaltaisia metsiä, joissa on paljon kolopuita.

Tässä metsässä olen havainnut pikkusiepon useana kesänä.
Olen täällä sen myös nähnyt, mutta pesää en ole etsinyt enkä linnusta kuvia ottanut. Tänä vuonna kuulin sen laulun ensi kertaa aamulla 7.6.2017. Havaintojeni mukaan pikkusieppo laulaakin enemmän aamulla. Kuvatessani aluetta alkuillasta 8.6.2017, en sen ääntä kuullut enkä lintua nähnyt.
En tunne tämän metsän historiaa, mutta kuten kuvista näkee, se on ollut pitkään koskemattomana ja siksikin mielenkiintoinen kuvauskohde.
Siellä on muutamia pitkälle lahonneita puupinoja, jotka on ilmeisesti kasattu kymmeniä vuosia sitten.
Metsässä on erittäin paljon lahoavia puita sekä pystyssä että maassa ja siksi myös runsaasti kaikenlaisia kääpiä.
Monessa kohti oli näkyvissä tikkojen vierailun merkkejä.
Kuvausaikana käenkaali oli alkanut kukkia ja se olikin tärkeä syy kuvata juuri tähän aikaan ja muuttaa kuvat mustavalkeiksi.

Kuvagalleria tässä alla: Klikkaa kuvaa > kameralogo > selaa kuvia
Kuvat Flickrissä:  Sieltä ne kannattaa katsoa isompana ja tarkempana (Optiikkana Sigma 18-35 / 1.8 A) . Mukana on myös joitain 25.5.2017 ottamiani kuvia

Pikkusieppometsä: Mustavalkeat kuvat
Share

Maamittauslaitoksen karttapaikka: Linkin tekeminen

Maanmittauslaitoksen Karttapaikka on hyödyllinen apu monessa asiassa.
Tässä opastan kuvien kera, kuinka sinne tehdään linkki, jonka voit sitten liittää vaikkapa sähköpostiin.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Kuvien lisenssi:
Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

karttapaikka_linkin_teko_01b

Paikan hakeminen

karttapaikka_linkin_teko_02b

Oman paikkamerkin tekeminen

karttapaikka_linkin_teko_03b

Paikan tiedot

karttapaikka_linkin_teko_04b

Linkin jakaminen

karttapaikka_linkin_teko_05b

Share

Linturetkellä Pohjois-Karjalassa

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_06

Valkoposkihanhia; Rääkkylä; Oravilahti 19.9.2016

Hanhien syysmuutolle on viime päivinä ollut suotuisa sää. Niinpä eilen 19.9.2016 Tiiraan laitettuja havaintoja tutkailtuamme päätimme ajella kesäpaikalta kotiin Kiteen, Rääkkylän ja Liperin kautta. 
Kyllä kannatti! Etenkin Rääkkylän Oravilahden suurien valkoposkihanhiparvien näkeminen oli hieno ja ennen kokematon elämys. Emme olleet siellä aikaisemmin käyneet ja se oli myös paikkana mielenkiintoinen.

“Arktikalla” tarkoitetaan arkitisella tundralla pesivien lintujen, etenkin hanhien massamuuttoa keväisin ja syksyisin.
Syysmuutto voi alkaa vuodesta riippuen jo syyskuussa ja jatkuu lokakuun lopulle saakka. Muuton määrä ja suuntautuminen riippuu paljolti säästä. Paras tilanne sisämaassa tapahtuvaan “staijaukseen” (kts. BirdLife Suomi) on sellainen, että Kuolan niemimaalle ja Vienan meren rannoille alkaa tulla yöpakkasia ja tuuli puhaltaa sieltä päin, eli koillisesta. Tällöin suuria muuttoparvia voi nähdä sisämaassakin.
Eniten hanhimuuttoa näkee itärajan tuntumassa. Suuria hanhiparvia laskeutuu lepäämään ja ruokailemaan Pohjois-Karjalan pelloille.
Kaksi kertaa olemme olleet syysmuuttoa seuraamassa Kiteen Hatunvaaralla, jossa vietetään näinä aikoina “Hanhiviikkoja”:

Nyt emme Hatunvaaralle asti menneet.
Ensimmäiset hanhiparvet näimme tällä retkellä Kiteen maaseutuoppilaitoksen karjan laitumella.

linnut_valkposkihanhi_retki_kitee_160919_01

Valkoposkihanhia taustalla; Kitee 19.9.2016

Kiteeltä ajelimme kohti Rääkkylää. Tien varressa oli yhdellä pellolla valkoposkihanhia ja huomasimme toisella pellolla myös ison kurkiparven. Emme olleet tarpeeksi varovaisia, kun pysäytimme auton matkan päähän metsän taakse. Linnut havaitsivat autosta nousemisemme ja lähestymisemme. Niinpä koko kurkiparvi nousi lentoon, alkoi kierrellä lähistöllä ja katosi sitten kauemmas. Kuvista laskin sen kooksi n 130 yksilöä.

linnut_kurki_retki_raakkyla_kiteentie_160919_02

Osa kurkiparvea; Kiteentien varsi; Rääkkylä 19.9.2016

Rääkkylän Oravilahden lintutornille ajelimme läntisen vallitien kautta- Kartta alempana artikkelissa
Jo matkalla oli nähtävissä, mikä meitä odotti: pelloilla oli erittäin paljon valkoposkihanhia ja lisää tuli pohjoisesta lähes koko ajan. Tätä näytelmää sitten tornista ihastelimme toista tuntia.
Kuvia otin aika paljon ja niistä olen tähän valikoinut muutamia. Minulla on vain 300 millin peruszoomi, jolla ei noin kaukaa (hanhiin matkaa tornista 500-1000 m ) tarkkoja kuvia saanut ja siksikin olen kuvia kropannut varsin paljon.
Konreettisen käsityksen hanhien määrästä sai, kun samalla alueella oleilevat hanhet nousivat yhtä äkkiä kaikki kerralla ilmaan. Syynä saattoi olla ohi lentänyt petolintu, jota emme kyllä nähneet.
Tiiraan oli eilen kirjattu alueelta 50.000 valkoposkihanhea ja tältä aamulta 70.000!

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_02

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_07

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_10

Valkoposkihanhia; Lentoon sännänneinä; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_09

Valkoposkihanhia; Kropattu edellisestä kuvasta; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_12

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden luoteiskulma 19.9.2016

Oravilahden kuivausalue

kartta_raakkyla_oravilahti

Kartta: http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu; Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Kuten nimikin kertoo pellot, jotka noin vetävät muuttavia hanhia puoleensa ovat alunperin matalaa järven pohjaa.
Lahden kuivattamista suunniteltiin jo 1930- luvulla, mutta toteukseen päästin sitten vasta 1960- luvulla.
Koko 950,5 hehtaarin kuivastusalue oli valmiina 1978. Valmistuessaan se oli Suomen suurin patoamalla kuivatettu alue eli polderi. (Wikipedia)
Rääkkylä sai näin runsaasti lisää ravinteista ja tasaista viljelymaata. Hyviä kalavesiä ja metsästysmaita menetettiin. Haittapuoleksi lasketaan myös  alueelta huuhtoutuva, lähivesistöjä kuormittava kiintoaines ja ravinteet.

linnut_retki_raakkyla_oravilahti_160919_01

Rääkkylä; Oravilahden patotie ja kuivauskanava 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_04

Rääkkylä; Näkymä Oravilahden lintutornista kirkolle 19.9.2016

Matkamme jatkui sitten kohti Liperiä. Sulattelimme näkemäämme ja totesimme, että retken anti oli todella hieno. Oikeastaan vain suuremmat laulujoutsenparvet olivat vielä näkemättä.
Lähellä Liperiä olikin sitten sänkipellolla 38 joutsenta eli tältäkin osin päivä oli lähes täydellinen.

linnut_laulujoutsen_retki_liperi_160919_12

Liperi 19.9.2016

Share