Kuikka kartalla

piirros_linnut_kuikat_ilkka_1024

Lyijykynäpiirrokseni kuikista (Ilkka Markkasen valokuvasta)

Kuikka on Pohjois-Savon lintutieteellisen yhdistyksen nimi ja luonnollisesti siis sen ja myös maakunnan nimikkolintu.
Kuikkia odoetellessa etsin kartalta tämän komean vesilinnun mukaan nimettyjä paikkoja Maanmittauslaitoksen karttapaikan avulla. Tässä keskityn Pohjois-Savoon.
Artikkelin kartat ovat kuvankaappauksia karttapaikasta ja niiden julkaisemiseen olen luvan varmistanut.

Tässä on aluksi kartta Kuikka- ja Kaakkuri- alkuisista paikannimistä koko Suomessa.

kuikka_ja_kaakkuri_kartalla_kari_mikkola_1024b

Paikannimiaineisto: Maanmittauslaitos. Kartta: Kari Mikkola; Julkaistu tekijän luvalla 2.7.2017

 

kuikan_lintupaikat_kuntakartta_2017c

Pohjois-Savon kunnat

 

Kuikka

Karttapaikan haun mukaan Suomessa on 27 paikkaa, joiden karttanimi on “Kuikka”.
Pohjois-Savosta löytyy näin nimettynä nämä – Linkki Karttapaikkaan:

kuikka_kartalla_kuikka_itasuomi_kaikki_02

“Kuikka”- karttanimiä Itä-Suomessa; Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kuikkajärvi

Kuikan elinpiiriä ovat isommat selkävedet toisin kuin lähisukulaisensa kaakkurin, joka asustaa ja pesii kaukanakin järvistä olevilla lammilla. Sikäli on mielenkiintoista, että sen mukaan nimettyjä järviä tai niiden selkiä on koko maassa vain 6, joista Kuopiossa on yksi Nilsiän Lastulahdessa (Nilsiäkin on nykyisin Kuopiota!)

kuikka_kartalla_kuikkajarvi_kuopio

Nilsiän Kuikkajärvi;Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Isomman vesistön osien mukaan löytyy seuraavia karttanimiä

  • Kuikkalahtia: Suomessa 105 ja Pohjois-Savossa…
    • Kaavi: 4
    • Leppävirta: 3
    • Pielavesi: 2
    • Rautalampi: 2
    • Siilinjärvi: 1
    •  Tervo: 1
    • Tuusniemi: 2
    • Vesanto: 2
  • Kuikkasalmia: Suomessa vain 7 ja Pohjois-Savossa ei yhtään
  • Kuikkaniemiä: Suomessa 93 (useita talon nimiä) ja Pohjois-Savossa…
    • Iisalmi: 1 talo
    • Kaavi: 2
    • Kuopio: 4 (2 taloa)
    • Lapinlahti: 1 talo
    • Leppävirta: 1
    • Pielavesi: 1
    • Rautalampi: 1
    • Siilinjärvi: 1
    • Suonenjoki: 2
    • Vesanto: 1

Kuikkaluoto

Kuikat pesivät mielellään matalilla luodoilla.
Niitä löytyy Suomesta karttapaikan haulla yllättävästi vain 17 ja niistä on Pohjois-Savossa 7:

  • Iisalmi: 1
  • Kaavi: 1
  • Kuopio: 2 ja 1 talo
  • Leppävirta: 1
  • Rautalampi: 1
  • Tervo: 1
kuikka_kartalla_kuikkaluoto_suomi

Kaikki “Kuikkaluodot”; Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kuikkalampi
Kuikan mukaan nimettyjä lampia löytyy Suomesta yhteensä 277 ja Pohjois-Savon nykyisten kuntien alueelta seuraavasti:

  • Iisalmi: 2
  • Kaavi: 4
  • Kuopio: 9
  • Lapinlahti: 5
  • Rautavaara: 8
  • Sonkajärvi: 5
  • Vieremä: 5
kuikka_kartalla_kuikkalampi

Kuikkalampia Kartalla; Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kuikkasuo

Tällä nimellä löytyy Suomesta 102 kohdetta. Niistä eivät kaikki eivät ole soita vaan myös peltoja tai niittyjä.
Pohjois-Savossa näin:

  • Kaavi: 1
  • Kiuruvesi: 1
  • Kuopio: 3
  • Lapinlahti: 6, joista 1 pelto
  • Pielavesi: 1
  • Rautavaara: 2
  • Sonkajärvi: 5
  • Vieremä: 1
kuikka_kartalla_kuikkasuo_sonkajarvi

Sonkajärven Kuikkasuot;Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

kuikka_kartalla_kuikkasuo_lapinlahti

Lapinlahden Kuikkasuot;Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kun siirrytään vesiltä ja soilta kuivalle maalle, saadaan seuraavia tuloksia.

  • Kuikkametsiä ei ole Karttapaikan mukaan Suomessa yhtään
  • Kuikkaharjuja löytyy 4 ja niistä 2 on Lapinlahdella
  • Kuikkamäkiä on 20, joista Pohjois-Savossa…
    • Kaavi: 1
    • Kuopio: 1 talo
    • Lapinlahti: 1
    • Rautavaara: yksi mäki ja yksi talo
    • Sonkajärvi: 3 mäkeä
    • Vieremä: 1 mäki
  • Kuikkaniittyjä löytyy Suomesta vain 2: Juuasta ja Vesannolta

Kuikkanen

Ei liene yllättävää, että nämä kaikki löytyvät Pohjois-Savosta (“-nen”) ja ovat pikkuisia lampia. Yksi on Kaavilla ja muut Kuopion kunnan alueella.
Omalta “lapsuus-nuoruus- harrastusreviiriltä” tuli tutuksi Muuruveden (Juankoskikin on Kuopiota) Petäjälahden eteläpuolella oleva “Kuikkanen”. Sen läheltä löysimme kuusesta mehiläishaukan pesän ja soistuneelta rannalta kävimme hakemassa kihokkeja kotiin ikkunalaudalle kärpäsiä pyytämään.
Kuikkaa en siellä koskaan nähnyt.

kuikka_kartalla_kuikkanen

Karttapaikan ainoat “Kuikkaset”; Maanmittauslaitoksen Karttapaikka;Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Olisi mukava selvittää, missä em. paikoissa on Pohjois-Savossa tehty havaintoja kuikasta. Kysynpä sitä ja laitan tähän, jos saan vastauksia.

piirros_linnut_kuikka_02_kuopion_museo_mv_tausta_1024

Kuopion museossa lentää tämmöinen kuikka; Lyijykynäpiirros omasta valokuvasta

piirros_linnut_kuikka_02_ilkka_tausta_1024

Koiras- ja naaraskuikka (Ilkka Markkasen valokuvasta)

 

Share

Bongasin viiksitimalit

lintukuvat_viiksitimali_kuopio_vasikkasaari_170302_04

Viiksitimali koiras; Kuopio; Vasikkasaari 2.3.2017

Kuopion sataman edustalla olevan Vasikkasaaren ruoikkoon ilmaantui 26.2.2017 viiksitimalipariskunta.
Laji ei ole Suomessa, lähinnä rannikolla kovin harvinainen (tältä vuodelta 176 havaintoa / 722 yksilöä). Ennen näitä Kuopion lintuja Pohjois-Savosta oli timalihavaintoja edellisen ja ainoan kerran vuodenvaihteessa 1998-1999.
Varsinkin koiras on ulkonäöltään erittäin viehättävä. Molemmatkin syyt ovat vetäneet paikalle runsaasti lintuharrastajia ja lintujen kuvaajia.

Itse vierastan tuota “bongaus”- termiä. Alunperin se tarkoittaa mm. sitä, että varta vasten lähtee pitkänkin matkan päähän katsomaan jotain itselle uutta, jonkun muun löytämää lintua. Mediassa bongaus on liuentunut tarkoittamaan lähes mitä tahansa lintujen havainnointia ilman mitään sen kummempia tavoitteita esim. “pinnojen” keräämisen muodossa.
Olen pitänyt jonkinlaisena periaatteena, etten “bongaa” sanan em. merkityksesssä, vaikka suhteellisen aktiivinen lintuharrastaja olenkin. Muutaman kerran “lipsuminen” on ollut lähellä ja siitä olen saanut harrastuskavereilta myös asiallisia “kuittauksia”.

Tällä kertaa oli ihan pakko mennä noita timaleja katsomaan. Olisihan suorastaan noloa, jos en olisi niitä viitsinyt käydä “bongaamassa” .
Sen verran harvinaisesta lajista on kysymys ja ne ovat ihan tuossa kävelymatkan päässä.
Hiihtolenkillä 28.2. en niitä vielä nähnyt, mutta tänään 2.3. sain niitä jopa kuvatuksi, harmaassa säässä tosin.

Ainoat Pohjois-Savon viiksitimalihavainnot ennen tätä:

Edellisen ja ennen tätä ainoan kerran timaleita tavattiin Pohjois-Savossa vuodenvaihteessa 1998-1999. Maaningan Patalahdella nähtiin 12.11.1998  alkaen aina vuodenvaihteeseen saakka enimmillään 25 lintua.  Siilinjärven Iso-Jälän ruoikossa oli 14.11. yksinäinen naaras ja Varkauden Mulalla 18.11. pariskunta.

Tietoa viiksitimalista:

Kaikki kuvani:

linnut_viiksitimali_kartta_2017_1024

Viiksitimalihavainnot 1.1.2017-2.3.2017 kartalla (Lähde: Tiira)

lintukuvat_viiksitimali_kuopio_vasikkasaari_170302_01

Viiksitimalipari; Kuopio; Vasikkasaari 2.3.2017

lintukuvat_viiksitimali_kuopio_vasikkasaari_170302_02

Viiksitimali koiras; Kuopio; Vasikkasaari 2.3.2017

lintukuvat_viiksitimali_kuopio_vasikkasaari_170302_03

Viiksitimali naaras; Kuopio; Vasikkasaari 2.3.2017

Share

Lintu- ja lajipareja

piirros_linnut_kuikka_02_ilkka_tausta_1024

Kuikkakoiraan pään muoto on “kupolisempi” ja nokka paksumpi kuin naaraalla. Kuikat voi muuten tunnistaa yksilöinä niiden raidoituksen perusteella – vähän samalla tavalla kuin seeprat . (Ilkka Markkasen valokuvasta)

Lintulajien sukupuolten määritys yksilön ulkonäön perusteella on usein aika helppoa. Joidenkin lajien kohdalla se on aika vaikeaa tai maastossa jopa mahdotonta.
On lajipareja, jotka ovat ulkonäöltään varsin samanlaisia ja niiden erottaminen vaatii harjoittelua.

Kun koiras on selvästi naarasta värikkäämpi, sukupuolen määrittäminen linnun ulkonäön perusteella ei tuota vaikeuksia.
Sitten on lajeja, joiden sukukupuolten perusväritys on varsin samanlainen ja niiden erot löytyvät silloin koosta tai esim. pään ja nokan muodosta.

On myös lajeja, joiden sukupuolet ovat väritykseltään ja muutenkin aivan samanlaisia ja niiden erottaminen ei onnistu maastossa mitenkään.

Olen tähän  laittanut piirroksiani muutamien lajien koiraista ja naaraista sekä lajipareja.
Piirrän lintujakin lyijykynällä ja siksi valintaperusteenani oli myös se, että lajeissa on mahdollisimman vähän värejä. Tämä antaa piirtämiseen haasteita siksi, että yksiväristenkin, myös perusväriltään harmaiden lintujen sulissa ja höyhenissä on paljon erilaisia sävyjä.

Jos lajin sukupuolilla tai lajipareilla on joku selvä, niitä erottava värituntomerkki, olen lisännyt sen muuten pelkästään lyijykynällä tekemääni kuvaan.

Ilkka Markkanen antoi ystävällisesti luvan käyttää valokuviaan näiden, varsin nopeasti tekemieni piirrosten malleina.

Lintupiirroksia kokoan omalle sivulleen. Koetan jatkossakin tehdä niistä tämmöisiä juttuja jonkin teeman ympärillä.

piirros_linnut_varis_ilkka_tausta_1024

Koirasvaris on olemukseltaan tukevampi ja sen pää sekä nokka ovat hiukan jykevämpiä kuin naaraalla. Pariksi nämä tunnistaa myös siksi, että ne sietävät toisiaan näin lähellä. (Ilkka Markkasen valokuvasta)

piirros_linnut_mustapaakerttu_ilkka_tausta_ja_naaraan_paa_1024

Jotkut lintulajit kuten tämä mustapääkerttu ovat saaneet nimensä koiraan ulkonäön perusteella. Tuleeko sinulle mieleen muita kuin punatulkku? (Ilkka Markkasen valokuvista)

piirros_linnut_piku_ja_laulujoutsen_keltnokka_01b_ilkka_tausta_1024

Pikkujoutsen on nimensä mukaisesti laulujoutsenta pienempi ja sillä on lyhyempi kaula. Sillä on nokassa enemmän mustaa ja siksi nokka näyttää kauempaa kokonaan tummalta. (Ilkka Markkasen valokuvasta)

piirros_linnut_viita_ja_luhtakerttunen_oma_ja_ilkan_kuva_tausta_1024

Viita- ja luhtakerttunen ovat mestarilaulajia. Lienee makuasia, kumpi on “parempi”. Laulusta ne myös helpoimmin maastossa tunnistaa siksikin, että harvoin niitä pääsee pusikosta läheltä näkemään, Värityksen erot ovat maastossa hankalasti havaittavia. Tarkkaan katsoessa erottuu ns. käsisiiven ulottuma eli viitakerttusen ulommat siipisulat ovat lyhyemmät kuin luhtakerttusella. (Viitakerttunen omasta ja luhtakerttunen Ilkka Markkasen valokuvasta)

Share