Orovillen pato

orvillen_pato_01

By California Department of Water Resources [Public domain], via Wikimedia Commons

orvillen_pato_02

Portion of “The National Atlas of the United States of America. General Reference”, compiled by U.S. Geological Survey 2001, printed 2002 [Public domain], via Wikimedia Commons


Tilannetta Orovillen padolla tulee seurattua myös siksi, että Sacramenton – Davisin  alue tuli tutuksi syksyllä 2013.
Jos pato sortuu, vesimassojen aiheuttama tulva ulottuu Sacramenton pohjoispuolen alavalle seudulle saakka.

Päivityksiä

14.2. klo 14:00

  • Tällä hetkellä padon takana oleva Oroville- järven vettä juoksutetaan ylivuoto-kanavaa eli “vesiliukumäkeä” pitkin, mutta sitä virtaa runsaasti myös sen sivuilla olevien sementtivallien yli.
  • Padon sivulla oleva hätäpurkauskanava ei kestänyt veden virtausta.
  • Rinteeseen virrannut vesi on aiheuttanut runsaasti eroosiota padon lähellä olevaan maaankamaraan.
  • Pahin skenaario on sellainen, että järven veden pintaa ei saada laskemaan ennen alueelle ennustettua myrskyä sateineen. Virtaukset kuluttavat lisää maankamaraa ja tämä eroosio yltää padon juurelle saakka. Tällöin padon alaosa ja sitä kautta koko pato saattaa sortua, jolloin järven vesimassat vyöryvät alavirtaan aiheuttaen valtavan tulvan: Ensin Feather- joen varrelle ja sitten Kalifornian suurimpaan jokeen Sacramentoon ja pääkaupunkiin saakka.
  • Uhanlaiselta alueelta on evakuoitu lähes 200.000 ihmistä.

14.2. klo 20:15

  • Järven vedenpintaa on saatu laskemaan
  • On otettu käyttöön uusi purkausreitti
  • Vesieroosion pahimpia kohtia on vahvistettu kivenjärkälein

15.2.

  • Purkauskanavan vaurioita ja veden aiheuttamaa eroosiota on onnistuttu korjaamaan mm. helikoptereiden avulla
  • Vedenpinta patojärvessä on laskenut niin paljon, että sen lähistöllä asuville on annettu lupa palata koteihinsa
  • Voi olla, että vedenpinta ei kerkiä laskea tarpeeksi ennen alueelle tulevia sateita

Lähteitä:

Tästä voit seurata tilanteen kehittymistä Twiitteinä:

You Tubesta:


Share

Linturetkellä Pohjois-Karjalassa

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_06

Valkoposkihanhia; Rääkkylä; Oravilahti 19.9.2016

Hanhien syysmuutolle on viime päivinä ollut suotuisa sää. Niinpä eilen 19.9.2016 Tiiraan laitettuja havaintoja tutkailtuamme päätimme ajella kesäpaikalta kotiin Kiteen, Rääkkylän ja Liperin kautta. 
Kyllä kannatti! Etenkin Rääkkylän Oravilahden suurien valkoposkihanhiparvien näkeminen oli hieno ja ennen kokematon elämys. Emme olleet siellä aikaisemmin käyneet ja se oli myös paikkana mielenkiintoinen.

“Arktikalla” tarkoitetaan arkitisella tundralla pesivien lintujen, etenkin hanhien massamuuttoa keväisin ja syksyisin.
Syysmuutto voi alkaa vuodesta riippuen jo syyskuussa ja jatkuu lokakuun lopulle saakka. Muuton määrä ja suuntautuminen riippuu paljolti säästä. Paras tilanne sisämaassa tapahtuvaan “staijaukseen” (kts. BirdLife Suomi) on sellainen, että Kuolan niemimaalle ja Vienan meren rannoille alkaa tulla yöpakkasia ja tuuli puhaltaa sieltä päin, eli koillisesta. Tällöin suuria muuttoparvia voi nähdä sisämaassakin.
Eniten hanhimuuttoa näkee itärajan tuntumassa. Suuria hanhiparvia laskeutuu lepäämään ja ruokailemaan Pohjois-Karjalan pelloille.
Kaksi kertaa olemme olleet syysmuuttoa seuraamassa Kiteen Hatunvaaralla, jossa vietetään näinä aikoina “Hanhiviikkoja”:

Nyt emme Hatunvaaralle asti menneet.
Ensimmäiset hanhiparvet näimme tällä retkellä Kiteen maaseutuoppilaitoksen karjan laitumella.

linnut_valkposkihanhi_retki_kitee_160919_01

Valkoposkihanhia taustalla; Kitee 19.9.2016

Kiteeltä ajelimme kohti Rääkkylää. Tien varressa oli yhdellä pellolla valkoposkihanhia ja huomasimme toisella pellolla myös ison kurkiparven. Emme olleet tarpeeksi varovaisia, kun pysäytimme auton matkan päähän metsän taakse. Linnut havaitsivat autosta nousemisemme ja lähestymisemme. Niinpä koko kurkiparvi nousi lentoon, alkoi kierrellä lähistöllä ja katosi sitten kauemmas. Kuvista laskin sen kooksi n 130 yksilöä.

linnut_kurki_retki_raakkyla_kiteentie_160919_02

Osa kurkiparvea; Kiteentien varsi; Rääkkylä 19.9.2016

Rääkkylän Oravilahden lintutornille ajelimme läntisen vallitien kautta- Kartta alempana artikkelissa
Jo matkalla oli nähtävissä, mikä meitä odotti: pelloilla oli erittäin paljon valkoposkihanhia ja lisää tuli pohjoisesta lähes koko ajan. Tätä näytelmää sitten tornista ihastelimme toista tuntia.
Kuvia otin aika paljon ja niistä olen tähän valikoinut muutamia. Minulla on vain 300 millin peruszoomi, jolla ei noin kaukaa (hanhiin matkaa tornista 500-1000 m ) tarkkoja kuvia saanut ja siksikin olen kuvia kropannut varsin paljon.
Konreettisen käsityksen hanhien määrästä sai, kun samalla alueella oleilevat hanhet nousivat yhtä äkkiä kaikki kerralla ilmaan. Syynä saattoi olla ohi lentänyt petolintu, jota emme kyllä nähneet.
Tiiraan oli eilen kirjattu alueelta 50.000 valkoposkihanhea ja tältä aamulta 70.000!

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_02

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_07

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_10

Valkoposkihanhia; Lentoon sännänneinä; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_09

Valkoposkihanhia; Kropattu edellisestä kuvasta; Rääkkylän Oravilahden lintutornista 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_12

Valkoposkihanhia; Rääkkylän Oravilahden luoteiskulma 19.9.2016

Oravilahden kuivausalue

kartta_raakkyla_oravilahti

Kartta: http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu; Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Kuten nimikin kertoo pellot, jotka noin vetävät muuttavia hanhia puoleensa ovat alunperin matalaa järven pohjaa.
Lahden kuivattamista suunniteltiin jo 1930- luvulla, mutta toteukseen päästin sitten vasta 1960- luvulla.
Koko 950,5 hehtaarin kuivastusalue oli valmiina 1978. Valmistuessaan se oli Suomen suurin patoamalla kuivatettu alue eli polderi. (Wikipedia)
Rääkkylä sai näin runsaasti lisää ravinteista ja tasaista viljelymaata. Hyviä kalavesiä ja metsästysmaita menetettiin. Haittapuoleksi lasketaan myös  alueelta huuhtoutuva, lähivesistöjä kuormittava kiintoaines ja ravinteet.

linnut_retki_raakkyla_oravilahti_160919_01

Rääkkylä; Oravilahden patotie ja kuivauskanava 19.9.2016

linnut_valkoposkihanhi_retki_raakkyla_oravilahti_160919_04

Rääkkylä; Näkymä Oravilahden lintutornista kirkolle 19.9.2016

Matkamme jatkui sitten kohti Liperiä. Sulattelimme näkemäämme ja totesimme, että retken anti oli todella hieno. Oikeastaan vain suuremmat laulujoutsenparvet olivat vielä näkemättä.
Lähellä Liperiä olikin sitten sänkipellolla 38 joutsenta eli tältäkin osin päivä oli lähes täydellinen.

linnut_laulujoutsen_retki_liperi_160919_12

Liperi 19.9.2016

Share

Vanhaa pois – Uutta tilalle

Aamulenkillä katselin ja kuvasin Kuopiossa kahta kohdetta, joissa poistetaan vanhaa uuden tieltä. Erojakin toimenpiteissä on.

Väinölänniemen vanhoja puita poistetaan kokonaan eikä niistä jää jäljelle kuin kanto, mikä jossain vaiheessa kaivetaan ylös sekin. Tilalle istutetaan uusia puita.

Satamassa olevasta Oy Gust. Raninin vanhasta myllystä jäävät jäljelle seinät ja sisuksiin tehdään asuntoja.
Mylly on suojelukohde ja niinpä sen seiniä ei saa purkaa eikä niiden ilmettä muuttaa. Vanhat puut ovat oleellinen osa kaupunkipuistojen maisemaa, mutta niitä voi ja pitää vaarallisina poistaa.

wopma_kuopio_gustavaraninin_mylly_01

Kuopion satama 5.11.2014; Gustav Raninin mylly

Kuopion puistojen vaaralliset puut

Vanhojen puistopuiden kohtalo on herättänyt Kuopiossa monenlaisia ajatuksia ja tekojakin. Tässä muutama linkki aiheeseen:

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_02

Väinölänniemi 5.11.2014; Minkälainen puisto oli Hannes Kolehmaisen aikaan?

Viranomaiset kantavat ymmärettävästi huolta siitä, että lahoksi todennettu puu tai sen osa kaatuu tai putoaa jonkun päälle, jolloin kaupunki joutuu vastuuseen jopa mahdollisesta kuolemantuottamuksesta. Tämmöistä tapahtuisi todennäköisimmin kovalla tuulella. Myrskyjäkin on  Suomessa viime aikoina piisannut.
Toisaalta mietiskelen mahdollisuuksia tuommoiseen onnettomuuteen: Onko tietoa siitä, kuinka moni ihminen on Suomessa tai Kuopiossa loukkaantunut tai peräti kuollut kaupungissa puistopuun alle jäätyään?  Muistelen kyllä tämmöistä Suomessa joskus tapahtuneen.

Onko ylipätään järkevää mennä puistoon ja sen puiden lähelle myrskyllä?

Miten muulla maailmassa, niiden kaupunkipuistojen ehkä satojakin vuosia vanhojen puiden kanssa on pärjätty?

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_01

Väinölänniemi 5.11.2014; Näkyy lahovikaa olevan.

Väinölänniemelle tulee näköjään aika isoja puuttomia aukkoja tämän operaation seurauksena. Toivottavasti ei käy samalla tavalla kuin Puijolla, missä “maisema-avauksien” seurauksena myrskyt saivat tehtyjen hakkuiden reunoissa aikaan pahaa jälkeä ja kaatoivat komeita, Puijon maisemaan olleellisesti kuuluvia ikikuusia.

Tottakai Väinölänniemelle istutetaan uusia puita kaadettujen tilalle, mutta puisto ei palaa entiselleen kuin vasta kymmenien vuosien päästä.

YLEn Elävän arkiston videon alkupuolella vossikka ajelee Väinölänniemen rantatietä, jonka varrelta on kaadettu useita puita.

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_03

Väinölänniemi 5.11.2014

Share