Ruskaretki Kuopiossa 29.9.2016

kuopio_ruskaretki_savilahti_02_160929

Vaahteran lehdet tippuvat Canthian pihassa 29.9.2016. Lehtien variseminen johtuu lehtiruodin korkkisolukon hajoamisesta.

Kuopiossa voi näinä päivinä nähdä paljon karotenoideja ja ksantofyllejä.
Nämä eivät ole pokemonhahmoja vaan niitä väriaineita, jotka tulevat ruskana näkyviin puiden lehdissä.

Ruskasta netissä:

Talven lähestyessä kasvien yhteyttäminen hiipuu ja siihen tarvittava lehtivihreä hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi. Puut varastoivat nämä runkoon, josta ne voidaan käyttää keväällä uudelleen lehtivihreän muodostamiseen.

Pyöräilin eilen Kuopiossa 20 km ruskaa kuvaten. Väriloisto ei ehkä vielä ole ihan parhaimmillaan, mutta ajattelin ajankohtaa muuten sopivaksi: Oli tiedossa puita riisuvia kovaa tuulta ja myös  lehtipuhaltimet hurisevat lähiaikoina yhä enemmän kasaten tippuneita lehtiä kasoihin.

Aurinko ei paistanut. Pilvipoutainen, hämärähkö sää ei ollut ihan paras mahdollinen kuvaamiseen. Ruskan värit eivät kuvissa hohda, mutta toisaalta sävyt tulivat hyvin näkyviin, kun ei ollut kirkkaita kontrasteja.

Tein ruskaretken Kuopiossa myös 8.10.2011

Tässä 29.9.2016 retken reitti, johon olen laittanut muutamia kuvia paikoilleen

kuopio_ruskaretki_kartta_01_160929

Ruskaretki pyörällä 29.9.2016

Kuvat:

Ruskaretki Kuopiossa 29.9.2016
Share

Matka Lofooteille

 

norja_hadsel_150728_01 (1024x685)

Norja; Hadsel 28.7.2015

Artikkeli päivitetty 9.12.2015

Norjassa on vuoria ja vuonoja, joiden rinteillä putoukset solisevat. Huomasin, että on ihan eri asia tietää näistä teoriassa ja katsella muiden ottamissa kuvissa kuin itse nähdä ne.
Tähän oli meillä mahdollisuus bussimatkalla, jota tässä valikoiden selostan.
Lofooteille menimme ja sieltä palasimme Pohjois-Ruotsin kautta ja oli niilläkin reiteillä toki nähtävää ja koettavaa.

Olen alle laittanut linkit kyseisen päivän kuviin Flickrissä ja valikoinut sieltä tänne muutamia kuvia.
Kun menet Flickriin katsomaan kuvia, näet kartalla, mistä ne on otettu. Alkupäivinä gps-laitteen ja kameran yhteispeli sujui ja kuvat asettuivat kartalla automaattisesti oikeaan kohtaan. Kahtena viimeisenä päivänä tämä homma teknisen vian takia ei enää toiminut ja niinpä kuvissa ei näy niiden ottopaikkaa.

Varsin suuri osa kuvista on otettu liikkuvan bussin ikkunasta eli niissä kuvissa on tästä syystä epätarkkuutta, vaikka yllättävän hyvin niihinkin ovat maisemat tallentuneet.
Kuvalistat ovat päivittäin alla olevissa albumeissa.
Näkyvät parhaiten pc:n selaimella ja koko näytön esityksenä.

matka_lofooteille_2015_koko_matka

Koko matka Pellosta Tornioon. Minulla oli gps päällä bussimatkojen aikana ja joskus myös muutamilla lyhyillä kävelyretkillä. Sen lokin mukaan matkaa kertyi yhteensä 1617 km. Korkeimmalla kohdalla olimme 31.7. vuoristossa Ruotsin rajalla 745 metrissä.

Bussiin nousimme Kuopiosta, mutta tässä jutussa olen alkua ja loppua lukuun ottamatta ulkomailla.

Sään puolesta matka alkoi tämän kesän mittareilla arvottaen ihan tavanomaisesti eli satoi ja oli muutenkin tuhruinen keli. Onneksi Pellon ja Kiirunan välillä ei ollut kummoisia maisemia. Tietyö haittasi jonkin matkaa. Mielenkiintoista oli kyllä seurata, minne asti Torniojoki matkareitin varrella ulottuu. Torniojärveltä se lähtee ja sen rantaa ajelimme myöhemmin pitkän matkan.

matka_lofooteille_2015_150727

27.7.2015 Matkareitti Pellosta Kiirunaan

Näytti jo siltä, että Kiirunan kuulu malmivaara jää sumun takia näkemättä, mutta aamulla siitä 28.7. sentään jotain hotellille näkyi.
Malmia riittää edelleen, mutta kaupungin keskustan kannalta liiankin läheltä. Malmiota koverretaan jo nyt kaupungin alta ja sen takia taloja, kaupungintalo mukaan lukien pitää purkaa ja koko keskusta rakennetaan uudelleen kauemmaksi.

ruotsi_kiiruna_150728_01

Kiirunaa hotellin ikkunasta 28.7.2015

matka_lofooteille_2015_150728

28.7.2015; Reitti: Kiiruna-Bjerkvik-Gullesfjordbotn-Lofastin tunnelit-Fiskebol-Svolvær; Pitempien tunneleiden kohdalla näkyy gps- jäljessä aukko ja lyhyempien kohdalla katkos. Tunneleita on yhteensä seitsemän.

Kiirunasta Ruotsin rajaa kohti maisemat jylhenivät ja kamerani raksui lähimpänä istuvien mielestä varmaan liikaakin. Mutta enpä malttanut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun en varmaan enää tähän maailmankolkkaan tule.

Sääkin suosi meitä ja saimme ihastella näkymiä auringonpaisteessa juuri niinä kahtena päivänä, jolloin maisemien katselu oli matkaohjelman oleellinen sisältö.

Lofootteja kohti ajelimme välillä varsin mutkaistakin tietä ylös ja alas vuonojen rantoja kierrellen sekä välillä siltoja ja tunneleita pitkin. Muutaman kerran pysähdyimme jaloittelemaan ja maisemakuvia ottamaan.

Vaikea tähän juttuun oli kuvista esimerkkejä valita eli lisää näet sieltä Flickristäni.

Jyrkkiä rinteitä katsellessa tuli monta kertaa mieleen, että ilmeisen “haasteellisia” ovat norjalaiset vaellusreitit ja marjamaat.
Lakkoja kasvaa vuorten rinteiden soilla. Marjastajia näimme matkalla muutamia. Reppuselkäkansaa oli liikkeellä varsin paljon.

norja_bjerkvik_150728_01

Bjerkvik 28.7.2015

norja_vågan_150728

Vågan 28.7.2015

Svolværissa olimme kaksi yötä. Seurasimme torin ja sataman elämää. Huomiomme, että viimeiset torimyyjät lopettivat työnsä vasta yhdentoista maissa.
Katselimme eri iltoina kahden Hurtigruten- risteilijän lähtöä satamasta.

Aallonmurtajilla oli paljon puisia telineitä. Päättelimme, että ne ovat kalojen kuivatusta varten, mikä osoittautuikin oikeaan osuneeksi havainnoksi seuraavan päivän Lofootti- kierroksella.

norja_svolvaer_150728_01

Svolværin tori illalla 28.7.2015

matka_lofooteille_2015_150729

29.7.2015 Kiertomatka Lofooteilla

Kiertomatkalla Lofooteilla 29.7. meillä oli oppaana Suomen Savosta tänne muuttanut, ammattinsa kalastajakasi vaihtanut, sujuvasanainen mies. Hän selosti erittäin hyvin ja monipuolisesti sekä omaa alaansa että muutenkin mm. saaren luontoa ja ihmisten elämää Norjassa ylipäätään.

Kävi mm. ilmi, että sitkankuusi, jonka istuttamista saarille aikoinaan kannustettiin ja taloudellisesti tuettiin, on vieraslajina osoittautunut myös riesaksi. Se levittäytyy erittäin tehokkaasti etenkin niiden vuorten rinteille, missä lampaat eivät pidä maisemaa avoimena.

Pohjois- Norjassa on paljon lampaita ja näkyi niitä myös bussin ikkunasta: Ihan nolottaa, etten saanut niistä kuvattua yhtään!

norja_borge_150729_01

Borge 29.7.2015

Tutustuimme Bårgin kylässä olevaan viikinkimuseoon. Se on perustettu juuri tälle paikalle siksi, että aikoinaan pellosta löytyi kyntämisen yhteydessä runsaasti viikinkiaiheista esineistöä ja mahtitalon jäänteet. Sen mallin mukaan itse museorakennus on tehty.

norja_borge_150729_02 (1024x685)

Tämän pellon arkeologiset löydöt olivat pontimena Viikinkimuseon perustamiseen.

norja_stamsund_150729_02

Stamsund 29.7.2015. Taustalla on kalastusalus lähdössä ulapalle. Etualalla veneitä, joista ainakin suurin on kuulemma tyyppiä “joutaville jottain”.

 

Stamsundin kalasatamassa saimme perusteellisen selvityksen kalastajan ammatista, kalastuskiintiöistä sekä kalastuksen merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Kalastuksella elää mm. verohelpotusten takia varsin hyvin edelleen. Onhan se toki raskas ja vaarallinenkin ammatti. Matkailusta, myös kalastuksen merkeissä on jo paikoittain tullut Lofoottien tärkein elinkeino.

Kalliokiipeilijöille on Festvaagissa, lähellä Henningsvaeria tarjolla toinen toistaan uljaimpia seinämiä: Niiden katsominenkin pää yläimoihin kenossa jo huimasi. Kallioilla oli kiipelijöiden telttoja ja pystysuorilla seinämillä juuri ja juuri erottui ylöspäin menossa olevia huimapäitä.

norja_festvaag_150729_01

Festvaag 29.7.2015: Kiipeilijöitä sekinämällä kuvattuna kaukaa!

Lauttamatkalla Svolværista Skutvikiin 30.7. oli tavoitteena nähdä merikotkia. Niitä on alueella runsaasti ja lintuturisteille on tarjolla “merikotkasafareita”.
Sää oli muuttunut sateiseksi ja sumuiseksi. Nähtiinhän me niitä merikotkia kuusi kappaletta. Kuva ei ole valaistusolosuhteista ja lyhyestä putkesta johtuen kummoinen, mutta kelpaa todisteeksi. Olen aika innokas lintuharrastaja, mutta olin jo etukäteen päättänyt, ettei lintujen aktviisella havainnoinnilla ole tällä reissulla suurta roolia.

Geokätköjäkään emme aikataulusyistäkin johtuen kunnolla etsineet, vaikka olin niitä gps- laitteeseen valmiiksi laittanut lukuisia eri paikoilta matkan varrelta. Sentään kaksi norjalaista kätkö tuli logattua.

matka_lofooteille_2015_150730

30.7.2015: Lautalla Svolværista Skutvikiin. Sitten sieltä Ulsvågin kautta Fauskeen;. Pitempien tunneleiden kohdalla näkyy gps- jäljessä aukko ja lyhyempien kohdalla katkos.

norja_vagan_150730_01

Skutiviikin lautalta kuvattuja merikotkia 30.7.2015

Matka jatkui kohti Fauskea: Sagelvassa kävimme katsomassa kalliomaalauksia ja Vertshusissa, Sorfjordin luona putousta.

matka_loofoteille_2015_sagelva_01_150730

Sagelvan kalliomaalaukset 30.7.2015

norja_sagelva_150730_01 (1024x685)

Sagelvan padottu koski, jonka vasemman laidan kalliossa kalliopiirrokset ovat; 30.7.2015

norja_holmen_150730_01

Kobbelven Verstshusin putous 30.7.2015; Etsi peikko!

Fauske oli seuraava yöpymispaikkamme. Paikkakunta on kuuluisa kirjavasta marmoristaan, joka koristaa mm. Oslon kaupungintaloa ja YK:n päärakennusta.

norja_fauske_150730_01

Fausken kaupungintalo 30.7.2015

norja_fauske_150730_02

Vuoroveden vaihtelut näkyivät rannoilla kuten myös Fauskessa 30.7.2015. Suurimmillaan veden korkeuden vaihtelut ovat parin metrin luokkaa. Kuvassa harmaalokkeja ja rakkolevää.

Sitten 31.7. bussin nokka kääntyi kohti Ruotsia.
Matkalla pysähdyimme Nordlandin kansallispuiston opastuskeskuksessa ja Junkerdalsuran luonnonsuojelualueen maisemapaikalle.

norja_saltdal_150731_01

Junkerdalsuran 31.7.2015

Tielle rynnännyt poro varmaan herätti nukkujat, kun kuskin piti äkkiä jarruttaa ja väistää sitä. Oli ihan tipalla, ettei se törmännyt auton keulaa. Poroja oli liikenteessä (sananmukaisesti) muitakin.

Jaloittelu- ja kahvittelutauko oli Arjeblogissa. Sen kirkkoon kävimme tutustumassa sisältäkin.
Matkan toinen geokätkö löytyi toisen kuvan alueelta.

ruotsi_arjeblog_150731_01

Arjeblogin kirkko 31.7.2015

ruotsi_arjeblog_150731_02

Perinnerakennuksia Arjeblogissa 31.7.2015

Hyvin aikataulutetun matkan loppupuolen kohokohta oli mahtava Storforsenin putous.  Kartalla sen paikka näkyy matkareitin koukkauksena pohjoiseen. Jos olivat ruvenneet silmät bussissa luppasemaan jo “tavanomaiseksi” muuttuneita maisemia katsellessa, putouksen mahtavat kuohut varmasti virkistivät taas meidän matkalaisten mieltä.

matka_lofooteille_2015_150731

31.7.2015; Reitti: Fauske-Ruostin raja-Arjeplog-Arvidsjaur-Storforsenin koski-Älvsby-Kalix-Tornio

ruotsi_storforsen_150731_01

Storforsen 31.7.2015

ruotsi_storforsen_150731_02

Storforsen 31.7.2015

Matka oli erittäin antoisa, hyvin järjestetty ja opastettu eikä bussin ajamisessakaan ollut moitteelle sijaa.

Kokemuksia ja kuvia kertyi mittavasti: Toivottavasti niistä on iloa myös sinulle!

haaparantaan_150731_01

Kohti Torniota 31.7.2015

Share

Vanhaa pois – Uutta tilalle

Aamulenkillä katselin ja kuvasin Kuopiossa kahta kohdetta, joissa poistetaan vanhaa uuden tieltä. Erojakin toimenpiteissä on.

Väinölänniemen vanhoja puita poistetaan kokonaan eikä niistä jää jäljelle kuin kanto, mikä jossain vaiheessa kaivetaan ylös sekin. Tilalle istutetaan uusia puita.

Satamassa olevasta Oy Gust. Raninin vanhasta myllystä jäävät jäljelle seinät ja sisuksiin tehdään asuntoja.
Mylly on suojelukohde ja niinpä sen seiniä ei saa purkaa eikä niiden ilmettä muuttaa. Vanhat puut ovat oleellinen osa kaupunkipuistojen maisemaa, mutta niitä voi ja pitää vaarallisina poistaa.

wopma_kuopio_gustavaraninin_mylly_01

Kuopion satama 5.11.2014; Gustav Raninin mylly

Kuopion puistojen vaaralliset puut

Vanhojen puistopuiden kohtalo on herättänyt Kuopiossa monenlaisia ajatuksia ja tekojakin. Tässä muutama linkki aiheeseen:

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_02

Väinölänniemi 5.11.2014; Minkälainen puisto oli Hannes Kolehmaisen aikaan?

Viranomaiset kantavat ymmärettävästi huolta siitä, että lahoksi todennettu puu tai sen osa kaatuu tai putoaa jonkun päälle, jolloin kaupunki joutuu vastuuseen jopa mahdollisesta kuolemantuottamuksesta. Tämmöistä tapahtuisi todennäköisimmin kovalla tuulella. Myrskyjäkin on  Suomessa viime aikoina piisannut.
Toisaalta mietiskelen mahdollisuuksia tuommoiseen onnettomuuteen: Onko tietoa siitä, kuinka moni ihminen on Suomessa tai Kuopiossa loukkaantunut tai peräti kuollut kaupungissa puistopuun alle jäätyään?  Muistelen kyllä tämmöistä Suomessa joskus tapahtuneen.

Onko ylipätään järkevää mennä puistoon ja sen puiden lähelle myrskyllä?

Miten muulla maailmassa, niiden kaupunkipuistojen ehkä satojakin vuosia vanhojen puiden kanssa on pärjätty?

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_01

Väinölänniemi 5.11.2014; Näkyy lahovikaa olevan.

Väinölänniemelle tulee näköjään aika isoja puuttomia aukkoja tämän operaation seurauksena. Toivottavasti ei käy samalla tavalla kuin Puijolla, missä “maisema-avauksien” seurauksena myrskyt saivat tehtyjen hakkuiden reunoissa aikaan pahaa jälkeä ja kaatoivat komeita, Puijon maisemaan olleellisesti kuuluvia ikikuusia.

Tottakai Väinölänniemelle istutetaan uusia puita kaadettujen tilalle, mutta puisto ei palaa entiselleen kuin vasta kymmenien vuosien päästä.

YLEn Elävän arkiston videon alkupuolella vossikka ajelee Väinölänniemen rantatietä, jonka varrelta on kaadettu useita puita.

wpoma_kuopio_vainolaniemi_puut_03

Väinölänniemi 5.11.2014

Share