DNA, RNA ja geenit sekä geneettinen koodi

Uutta ja ajankohtaista


Artikkelin lähteissä ja videoissa selostetaan seikkaperäisesti DNA: n ja geenien rakenne ja toiminta molekyyli-, solu- ja jonkin verran myös yksilötasolla.
Joissakin lähteissä on  vanhentunutta tietoa itse geeni- käsitteestä ja sen rakenteesta ja toiminnasta: mm. “yksi geeni-yksi proteiini”- määrittely ei aina pidä paikkaansa.
Uusimmissa lähteissä on kurssien sisältöön verraten huomattavan pitemmälle menevää tietoa.
Geenien “lukemisesta” eli  proteiinisynteesistäkin on lähteissä tietoa.
Siitä on myös oma artikkeli: Proteiinisynteesi

The Structure of DNA; MITx Bio; Julkaistu 26.5.2015; An exploration of the structure of deoxyribonucleic acid, or DNA.

Nettilähteitä:


Seuraavissa OpenStax- materiaaleissa on osittain samoja sisältöjä:

OpenStax; Biology

OpenStax; Anatomy & Physiology

OpenStax: Microbiology


Blogijuttuja

9. 10.2009
Kuinka 2 m DNA:ta mahtuu solun tumaan?

On laskettu, että solun toiminnan koodittamisen perusmolekyyliä, jossa geenit ovat – siis sitä DNA:ta – on ihmisen jokaisessa solussa peräti kaksi metriä. Nyt on selvitetty (vielä tarkemmin kuin yo. videossa), miten tämmöinen superpakkautuminen on mahdollista (Tiede.fi).
DNA:n laskostumisessa tapahtuu myös matematiikan puolelle meneviä asioita eli kyseessä ovat ns. fraktaaliset ilmiöt.

Dna Molecular Biology Visualizations – Wrapping And Replicat; bio21; Julkaistu 1.8.2006


6. 10.2009
Telomeerista Nobeli

Tämänvuotinen fysiologian ja lääketieteen Nobel- palkinto myönnettin krosomien päässä olevan alueen ns. telomeerin tutkijoille (Tiede.fi 5.10.09)
Telomeereilla on tärkeä osa siinä kehityskulussa, joka ennen pitkää solujen jakautuessa johtaa niiden kuolemaan. Sitä kautta niiden tutkimisella on kytkös myös sen selvittämiseen, mistä vanheneminen johtuu ja siihen, voisiko siihen jotenkin vaikuttaa. Myös joidenkin sairauksien syntyyn telomeerien toiminnalla näyttää olevan vaikutuksia.
Nobel-palkitut ovat entistä tarkemmin selvittäneet telomeerin rakennetta ja toimintaa.

Share