Energialähteet

Uutta ja ajankohtaista



Tuulivoimasta

Ii; Olhava 2.2.2019

Ii; Olhava 2.2.2019; Kuvassa myös biopolttoainetta

Ii; Olhava 2.2.2019; Opastaulun “Olet tässä”- piste on minusta kartan mukaan väärässä paikassa!


Oulu, Nallikari 14.1.2012

Muualla



World Mapperissa

Muuta netissä:

Blogijuttuja

Kiistan aihe sulavan jään alla
14.8.2008

Kaikenmoisia seurauksia ilmaston lämpenemisestä saattaakin olla.

Jos pohjoisen napa-alueen jää sulaa laajemmalti, kuten on ennustettu ja osin myös viime aikoina nähty, alkavat sen alta paljastuvat merenpohjan alueet kiinnostaa. Napa-alueen merenpohjan kerrostumissa on nimittäin suuri määrä öljyä ja kaasua. Poliittisen kiistan aiheet syntyvät siitä, että kansainvälisten sopimusten mukaan napa-alueen merenpohjaa ei omista mikään valtio ja niin myös mahdolliset luonnonvarat ovat yhteisiä. Valtio voi hyödyntää merenpohjaa luonnollisesti omilla aluevesillään, joiden raja on sopimusten mukaan 12 meripeninkulmaa (22,2 km) rannasta mutta myös talousvyöhykkeellä, joka puolestaan voi ulottua (jos merta riittää) 200 meripeninkulman (360 km) päähän valtion rannikosta.

Maantiede – ja nimenomaan merenpohjan rakenne – astuu kuvaan, jos valtio haluaa laajentaa tuota talousvyöhykettä. Se on mahdollista, jos voidaan kiistatta osoittaa, että mannerjalusta ulottuu tuon talousvyöhykerajan ulkopuolelle.

Tästä nyt on siis kysymys: Pohjoisnapa-alueen ympärysvallat – Venäjä aktiivisimmin – ovat nyt alkaneet piirrellä karttoja omista aluevaatimuksistaan. Geologista kiistaa käydään siitä, mitkä merenpohjan osat kuuluvat mihinkin manneralueeseen tuon mannerjalusta- kriteerin perusteella.

Hölmöläisten hommaako?
8.1.2011

Olen tässä mietiskellyt ja jonkin verran seurannutkin kolmea ns. kestävän kehityksen kannalta katsottuna sinänsä erinomaisen hyvää ja kannatettavaa asiaa. Ne tuovat mieleen jutun siitä, miten hölmöläiset toimivat , kun huomasivat maton olevan liian lyhyen ylettyäkseen perille: He leikkasivat siitä palan alkupäästä ja liittivät sen loppupäähän.

En väitä, että nämä täysin sopivat ao. vertaukseen puhumattaakaan siitä, että olisin niin viisas, että voisin näissä asioissa kertoa, miten pitäisi toimia.

Minusta nämä kuitenkin ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin joku hyväkin hanke johtaa, jos kaikkia seurannaisvaikutuksia ei osata tai ei haluta ottaa jo etukäteen huomioon.

Ensimmäinen esimerkki on suorastaan globaali eli koskee koko ihmiskunnan ponnisteluja luonnon ja luonnonvarojen säästämiseksi.

Kun öljy on ehtyvä ja uusiutumaton luonnonvara ja sen polttaminen aiheuttaa haitallisia päästöjä, on käynnistetty ympäri maailmaa mittavia hankkeita, joissa pyritään biopolttoaineen lisäämiseen. Bensiiniin lisätyn etanolin ja tämän uuden E10- laadun soveltuvuudesta autohin on keskusteltu kiivastikin. Tämä on kuitenkin vain pieni sivujuonne varsinaisessa asissa: Siis siinä, missä ja miten biopolttoaineita tuotetaan?

Viime aikoina on mediassa julkaistu huolestuttaviakin tietoja siitä, että alunperin ravinnontuotannossa olleita peltoja on muutettu kasvamaan kasveja, joista tehdään biopolttoaineitta. Tätä on tehty jopa semmoisilla alueilla, joissa jo entuudestaan on ollut puutetta ravinnosta. USA: ssa iso osa maissisadosta käytetään biopolttoaineena tai siitä tehdään sitä. Lisätietoa esim. täältä!

Ilmeisesti tällä kehityksellä on ollut jo nyt vaikutuksia ruuan hinnannousuun, mistä eniten kärsivät köyhimmät maat. Näin siis meidän rikkaimpien sinänsä hyvä pyrkimys kestävämpään kehitykseen tällä alueella, saattaa johtaa ikäviin seurannaisvaikutuksiin muualla. Lisätietoa esim. täältä!

Kun Suomen teitä ajelee näkee aika usein valtavia kantokasoja, jotka odottavat haketusta ja kuljetusta tehtaille tai voimalaitoksille poltettavaksi

Suomessahan on päätetty lisätä biopolttoaineen käyttöä, jotta me omalta osaltamme olisimme vähentämässä “kasvihuoneilmiön voimistumista”. Ilmaisen asian noin, koska jos sanon esimerksi näin: Suomen metsistä otetun puun poltto vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, pistän ns. mutkia suoriksi. Eli tämän puolen tarkemmasta selittämisestä ei tässä varsinaisesti ole kyse, vaan keskityn lähinnä siihen, miten kantojen poiskuskaaminen vaikuttaa metsämaahan ja koko kyseisen ekosysteemin tasapainoon.

Siinäpä se: Ei sitä vielä tiedetä!

Ollaan siis tältä osin jo pitkään toteutettu sinänsä kannatettavaa asiaa eli biopolttoineen käytön lisäämistä, mutta ei ole etukäteen pohdittu sitä, mitähän tästä rajusta toimesta seuraa. Ihan noin maalaisjärjelläkin ajatellen kantojen poistaminen metsästä vie mukanaan muutakin metsäekosysteemistä: Se vie ne ravinteet, jotka kantojen lahotessa maaperään vähitellen tulevat. Kantojen mukana lähtevät niissä elävät hajottaja- ja muut eliöt, sienijuuret ja muut ekosysteemille tärkeät toimijat. Kannot eivät metsässä pala ja sitä kautta lisää hillidioksidin määrää ilmakehässä.

Ettei nyt vain lopputulemana kävisi nin, että näitä myllättyjä metsämaita täytyy sitten lannoittaa keinolannoitteilla, joiden tekemiseen tarvitaan runsaasti energiaa. Mitenkähän mahtaa olla “loppupeleissä” siis hiilitaseenkin laita, kun iso osa luonnossa palamatonta metsän biomassaa nyt poltetaan?

Kolmaskin esimerkki koskee energiantuotantoa ja itse asiassa viimeisen virikkeen tämän jutun kirjoittamiseen antoi tämän päivän (8.10.2011) Hesarissa ollut artikkeli, missä esiteltiin Kemijärven ympärillä oleville vaaroille suunnitteilla olevia tuulivoimaloita.

Tuulivoima on ympäristön kannalta erinomainen, saasteeton energialähde. Suomessa se kattaa sähkönkulutuksesta nykyisin vain 0,5% kun esim Tanskassa vastaava luku on jo 24%. Eri puolilla Suomea on mittailtu tuulen nopeuksia ja suuntia tarkoituksena löytää hyviä paikkoja jopa suurille tuulivoimalapuistoille (tuuliatlas).

Eräs ainakin minulle ja ko. artikkelin mukaan myös etenkin Kemijärven matkailusta huolta kantaville tärkeä asia on jäänyt aika vähälle huomiolle: Mites käy komeiden maisemien, jos vaaroille ja tuntureille ja hienoille merenrannoille pystytetään jopa 30 metriä korkeita voimaloita. Huonostihan siinä käy.

Vaakakupissa (maton eri päissä) on siis kaksi asiaa – molemmat sinänsä hyviä ja kannatettavia: Kestävän kehityksen energiantuotanto ja Suomen luonnon- ja kultturimaisemien arvo, joka voidaan matkailumielessä myös rahaksi muuttaa – Kumpiko on tärkeämpi?

Hyvän tavoitteen toteuttamisesta joutuu kärsimään ja maksamaankin sitten jotenkin muuten!

Keminmaa; Isohaara 21.9.2010

Share