↑ Palaa Taidetta

Pastellimaalauksia

Uusimpia tässä alussa

pastellimaalaus_vesi_aallot_kallioon_1024

Aallot kalliorantaan; Pastelliliidut väripaperille; 40 X 31 cm; Osa omaa valokuvaa

pastellimaalaus_linnut_ja_kasvit_sinitiainen_pihlaja_1024

Sintiainen pihlajan oksalla; Pastelliliidut ja -kynät väripaperille; 40 X 31 cm; Omasta valokuvasta

Kansalaisopiston kurssilla kevättalvella 2017 sain kipinän kokeilla enemmän myös kuivapastelliliituja. En ole aikaisemmin juurikaan tykännyt minkäänmoisesta väreillä työskentelystä. Tämä tekniikka tuntui alun haparoinnin jälkeen mukavalta ja innostuin tekemään lisääkin kuvia.

Kokoan niitä tälle sivulle: Uusimpia on sivun alussa ja galleria sivun lopussa. Samoja kuvia on myös muilla, aiheenmukaisilla sivuilla.

Pastelliliiduilla ja -kynillä “maalaaminen” – siitähän tässä oikeastaan on kysymys- on tekniikkana aika paljon samanlaista kuin lyijykynällä tai hiilellä piirtäminen. Siksi se tuntuu sopivan minulle paremmin kuin vesiväreillä maalaaminen.

Eläimet ja etenkin linnut ja muutkin luonnon kohteet ovat harrastuksen takia mieluisimpia malleja.

Kokemuksia pastellitekniikasta ja omia käytänteitä

harrastukset_taidetta_pastellimaalaamista_02b

“Aallot kalliorantaan”- maalauksen alkua; pohjatyötä

 
Taustaksi: En ole käynyt varsinaista kurssia tästä tekniikasta, mutta olen saanut perustietoja Kuopion kansalaisopiston piirtämiskurssilla. Muutamia opastusvideoita olen netistä katsonut.
  • Pohjana olen käyttänyt  pastellille tarkoitettuja väripapereita (160 g/m2, 406 x 305 mm). Minulla on käytössä paksuja pehmeämpiä liituja, kovempia ohuita liituja ja pastellikyniä.
  • Yleensä ensimmäiseksi maalaan pohjapaperiin taustan pehmeällä liidulla. Otan sellaisen paperin, jonka väri vastaa mahdollisimman hyvin mallin taustan väriä. Olen huomannut, että vaikka paperin sävy sellaisenaan kävisi  taustaksi, siihen kannattaa kuitenkin laittaa erilaisia värejä ja sävyjä. Näin maalaukseen tulee varsinaisen kohteen taakse kolmiulotteisuutta, vaikka taustassa ei varsinaisesti mitään yksityiskohtia näykkään.
  • Luonnollisesti, jos taustassa on esim. kasvillisuutta, maalaan sen aluksi hahmona näkyviin. Maalaan taustan sormella ja kokonaan: En siis jätä maalaamatta varsinaisia yksityisiä kohteita, vaan maalaan ne sitten taustan päälle.
  • Kokemukseni mukaan tärkein asia on edetä kokonaisuudesta yksityiskohtiin. Tämän olen kantapään kautta oppinut myös lyijykynätöissä: Jos alan nyhrätä ensin jonkun yksityiskohdan kimpussa yrittäen saada sen kerralla valmiiksi, tulos on kömpelö.
    Pastelliliiduilla työskentelyssä tämä tarkoittaa sitä, että ensin hahmottelen kohteen esim. valkealla pastellikynällä.
  • Seuraavaksi valitsen kohteen väristä riippunen sellaisen vaalean tai tumman värisen liidun, jonka väriä on kohteessa eniten tai mikä voi olla kyseisessä kohdassa sen pohjaväri. Levitän väriä tasaisesti sormella ko. alueelle. Fiksaan värin  paikalleen.
  • Seuraavaksi seuraa maalaamisen työläin mutta samalla mielenkiintoisin vaihe:
    • Eri kohtiin lisään vähitellen kerroksittain yhä tummempia tai vaaleampia sävyjä eri värisillä liiduilla tai kynillä. Välillä työstettyjä kohteita täytyy fiksata, jotta seuraava väri ei pääse liikaa sekoittumaan edellisen värin kanssa.
    • Usein saman kohdan “tuunaaminen” vaati useita vaiheita senkin takia, että löytyy juuri tuohon kohtaan sopiva värisävy. Väriä laitan liidulla tai kynällä piirtämällä tai varovasti sormella.
    • Edelliseen kohtaan liittyy sellainen pulma, että jos pohjavärinä käytin pehmeää liitua, sen päälle ei tahdo saada tarttumaan jotain kirkasta väriä – Etenkin valkean värin hehku tahtoo fiksatessa hukkua ja sitä pitää sitten lisätä. Sama koskee yllättävää kyllä myös täysin mustaa kohtaa maalauksessa.
    • Edellisestä syystä käytän joskus maskia eli peitän ne valmiit kohdat keskeneräisestä maalauksesta, joita en halua jatkotyöskentelyssä kädellä tai fiksauksella tuhria.
  • Kuten esim. lintumaalauksistani näkee, kun niitä suurentaa, ei kyseiseen kokoon saa millään liiduilla eikä edes kynillä maalattua esim. yksittäisiä höyheniä. Höyhenpeite tai vaikkapa kasvin lehti pitää vain saada näyttämään luonnolliselta, vaikka siinä ei yksityiskohtia olekaan.
  • Olen käyttänyt mallina eniten valokuvia. Maalatessani mallikuva on tietokoneen tai television näytöllä. Tietokoneen käyttö on sikälikin kätevää, että voin mallista zoomata näkyviin yksityiskohtia.
  • Olen huomannut, että lopputuloksen onnistuminen riippuu aiheeseen innostumisen lisäksi aika paljon mallin väreistä ja sävyistä sekä siitä, miten maltan maalata rauhassa ja kerroksittain.
    Huonoina puolia työskentelyssä on liidun pölyn aiheuttama “sottaisuus” ja jatkuva fiksaamisen tarve.
  • Gallerian alla on yleistietoa kuvien malleista
harrastiukset_taidetta_pastellimaalaamista_01

Merikotkan hahmottelua maalatun taustan päälle

Pastellimaalauksia

Piirrosten ja maalausten malleista:

Hienointa olisi tietysti tehdä piirrokset elävistä malleista tai ainakin luonnostella kuvat luonnossa. Tämmöisiä töitä minulla ei ikävä kyllä ole kuin muutama.
Omien valokuvien käytöstä piirrosten ja maalausten mallina ei luonnollisesti synny mitään tekijänoikeuspulmaa. Muiden esim. netissä olevien kuvien käyttö onkin sitten tarkemman pohdinnan paikka. Tekijänoikeussäädökset valokuvista tehtyihin piirroksiin ovat jossain määrin tulkinnanvaraiset. Piirroksen tai maalauksen katsotaan olevan itsenäinen teos, jolloin kuvan käyttöön mallina ei periaatteessa tarvita lupaa. Tietysti luvan kysyminen on muuten asiallista.
Julkaisen täällä vain kuvia, joiden mallina on oma, Public Domain- tai CC-lisensoitu valokuva tai valokuva, jonka käyttöön olen saanut luvan.

Lähdemerkinnät gallerian kuvissa:

  • ov = oma valokuva
  • nv = nettivalokuva (nvt= kooste useammasta kuvasta)
  • kuvaajalta lupa:
    • TT= Tapani Tammelin
    • IM= Ilkka Markkanen
    • PH= Petri Hakosalo
    • TP= Tero Pelkonen
  • elok = elokuva tai video
  • liv = malli luonnosta
  • kuomus = oma valokuva Kuopion museon täytetystä linnusta
Share