Heleä toukokuu 2018

Iltapäivälehtien lööpeissä säätiloja kuvaillaan usein yliampuvin ilmauksin, mitä vierastan. Tässä on ihan pakko kyllä nyt todeta, että tämä toukokuu on sään puolesta ollut ihan superhieno.

Auringon noustessa 17.5.2018 klo 5

Haukivedellä 14.5.2018

Vertailukohtana on viimevuoden toukokuu ja  kesä. Tässä toukokuussa on tainnut olla hellepäiviä jo useampia (tai ainakin monta peräkkäin) kuin viime kesänä yhteensä.  En ole tosin tähän juttuun tilastoja tutkinut. Viime kesän viileydessä ja tuulessa kävimme pitemmillä veneretkillä muistaakseni yhteensä vain kolme kertaa. Nyt on ollut veneilyyn sopivia hienoja, tyyniä päiviä ja iltoja jo useita.

Luonto puhkesi vihreyteen parissa päivässä, muuttolinnut kuten kirjosiepot saapuivat pihapiiriin ja nyt on monella lajilla jo poikaset ruokittavana. Tuomi kukkii ja kohta niityt ovat keltaisenaan voikukista.

Jos tähän hakemalla haen jotain negatiivista, on itselläni juuri tämmöisenä keväänä  parikin pulmaa.
Unet tahtovat jäädä varsin lyhyiksi, kun iltaisin pitää valvoa ja retkeilläkin auringonlaskuun saakka. Saatanpa käydä yölaulajaretkelläkin. Aamulla herään usein  jo jopa ennen auringonnousua. Kun en sitten enää saa unta, käpsehdin ulkona tai käyn luonnon veheyttä ihastelemassa ja lintuja katselemassa ja kuuntelemassa jo ennen kuin muut edes ovat jalkeilla. Kun kevät etenee nyt kovalla vauhdilla, minulle tulee aika ajoin semmoinen olo, ettei tähän kerkeä mukaan: Luonnossa olisi niin paljon koettavaa ja nähtävää juuri nyt.

Mutta ei passaa valittaa. Nautitaan tästä nyt koko sydämellä, mieli ja aistit avoimena.
Heleästä vehreydestä on tässä esimerkkinä kuvasarja Enonkosken partaalta. Koski kuohuu nyt komeimmillaan.
Järvien pinta on Saimaankin alueella poikkeuksellisen korkealla, mikä näkyy Haukiveden saarten rannoilla ja venevalkamassamme.

Enonkoski 14.5.2018
Share