Ihmisen tunnistaminen

Ihmisyksilön luetettava tunnistaminen on monessa tilanteessa välttämätöntä. Samoja menetelmiä on alettu käyttää myös tunnistautumisessa esimerkiksi silloin, kun käynnistää henkilökohtaisen tietokoneen.
Perinteisiä mutta edelleen käytössä olevia keinoja ovat sormenjäljet ja kasvot. Nämä molemmat ovat mukana nykyisin passin mikrosirulla.
Pitkälle kehittynyt kasvojentunnitus on Kiinassa otettu laajasti käyttöön. Sillä on mahdollista seurata ja jatkossa jopa kontrolloida ihmisten elämää.

Geenitekniikka on uudempaa ja nykyisin moneen eri tarkoitukseen käytetty menetelmä. Rikosten selvittämisessä uusin keino on se, että dna- näytteen perusteella voidaan tuottaa kuva kyseisen henkilön mahdollisesta ulkonäöstä.

Ajankohtaista:

 

Biometrialla tarkoitetaan yleensä ihmisen fysiologisten ominasuuksien ja käyttämistä ihmisen tunnistamisessa. Siihen voidaan lukea mukaan myös sellaiset henkilökohtaiset ominaisuudet kuten ääni, käsiala ja jopa näppäimistön painalluksen laatu.

Biometrinen passi

Sormenjäljet

First Fingerprints taken 1859/60 by William James Herschel (1833-1917); [Public domain], via Wikimedia Commons

Sormenjäljet ovat niin yksilöllisiä, että identtisillä kaksosillakin ne ovat erilaiset. Niitä on käytetty hyvin kauan rikostutkinassa ja ne liitetettiin passiin yhtenä biometrisenä tunnisteena vuonna 2009.
Sormenjälkeä tai – jälkiä käytetään nykyisin salasanojen asemasta kulunvalvonnassa ja tietokoneelle kirjautumisessa.

 

Kasvojentunnistus

Kasvokuvasta voidaan märättyjen pisteiden ja niiden keskinäisten sijaintien eli persoonallisten kasvonpiirteiden perusteella tunnistaa kyseinen ihminen. Digitaalinen tekniikka ja skannatuista kuvista saadun datan käsittely on viime aikoina kehittynyt paljon ja kuten johdannossa kävi ilmi, tekniikan käytön laajeneminen ihmisten arkisen elämän alueelle on myös huolestuttavaa.

 

Iiris

geralt / Pixabay

Ihmisen silmän värikalvon väri ja rakenne on yksilöllinen ja sitä käytetään mm. kulunvalvonnassa.
Muistuu mieleen yksi Bond- elokuva, jossa rikolliset vaihtoivat sieppaamansa ydinpommikoneen lentäjän värikalvon omalle miehelleen ja näin tämä pääsi kyseisen koneen lentäjäksi.

 

Luusto, hampaat

Vainajan luustoa ja hampaita voidaan käyttää tunnistamisessa silloin, kun esim. tiedetään jonkun luun menneen joskus poikki tai hammaskartta ja hampaiden hoitohistoria on tiedossa.
Suomalainen oikeushammaslääkäri Helena Ranta on ollut keskeisesti mukana monien rikosten selvittämisessä. Mittavin ja varmaan myös vaikein tehtävä hänellä oli Jugoslavian hajoamissotien uhrien kuolinsyiden ja henkilöiden tunnistaminen löydetyistä joukkohaudoista

 

Esimerkkejä geenitekniikan käytöstä tunnistamisessa

Share