Ilmastonmuutos: Yleistä ja perustietoa

Ilmastonmuutosartikkelit:

Tumisu / Pixabay

Artikkelin sisältö


Johdannoksi

Mikään muu asia ei ole niin paljon globaalisti esillä kuin ilmastonmuutos. Viime aikoina siitä on tullut Suomessakin politiikan keskeinen aihe ja se on aktivoinut nuorisoa mielenosoituksiiin. Vaikka ilmastonmuutos on tunnistettu ja lähes yksimielisesti hyväksytty sekä kansainvälisiä kokouksia pidetty, konkreettiset toimet ovat jääneet edelleen vajaiksi: Nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee vääjäämättä aiheuttaen osin ennustamattomia ja rajujakin seurauksia.

Oleellista on  ymmärtää se, minkälaisista ajanjaksoista puhutaan. Maapallon keskilämpötila on muuttunut pitkinä ajanjaksoina paljonkin, mutta tällä hetkellä muutos on erittäin nopeaa. Tästäkin syystä tässä yhteydessä käytetään termiä “ilmastonmuutos”. Kun selostetaan noita pitkän aikavälin muutoksia, puhutaan “ilmaston muutoksesta”: Niitä ei tässä artikkelissa käsitellä.

Jonkin verran on esiintynyt eriäviä käsityksiä ilmastonmuutoksen todellisista syistä ja sen nopeudesta.  Ilmiössä on niin paljon muuttujia, että täysin luetettavien “skenaarioiden” tekeminen on erittäin vaikeaa sekä globaalilla että alueellisella tasolla. Niitä, jotka kieltävät koko asian ja pitävät todettua lämpenemistä aivan normaalina vaihteluna eivätkä pidä ihmisen vaikutusta siihen oleellisena tekijä kutsutaan “denialisteiksi”. “Ilmastoskeptikot” epäilevät mm. IPCC:n raportteja ja niiden perusteena olevien mittaustuloksien johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituksia poliittisesti ja ideologisesti vääristyneiksi. 

Media ja netti suorastaan pursuaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Tiedon määrätynlaisesta ylitarjonnasta johtuen perusasiat hämärtyivät ja käsitteet sekoittuvat.

Tämän artikkelin tarkoitus on ennen kaikkea ottaa haltuun lähteisiin tutustumalla peruskäsitteet ja -prosessit, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.  
Toisena tavoitteena on tietää ja ymmärtää ne ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka nykytiedon valossa ovat jo toteutuneet, ovat parhaillaan menossa tai odottamassa.

Ilmaston lämpenemisen perussyynä pidetään ns. kasvihuoneilmiön voimistumista. Siksi siitä on täällä erikseen tietoa.



Viime vuosina on ollut ihan kunnon talvia ja luntakin ihan riesaksi asti. Niinpä ovat jo unohtuneet aikaisemmat loskatalvet, jolloin kunnon pakkasia ja lunta odoteltiin vielä joulu-tammikuussa ja Kallavesikin lainehti keskitalvella vapaana.
Vuonna 2018 oli Suomessa jo toukokuusta saakka pitkiä sateettomia hellejaksoja. Kuivuus koetteli myös Ruotsia, Kreikkaa ja Kaliforniaa aiheuttaen mittavia metsä- ja pensaspaloja.

“Vuodet eivät ole veljeksiä” eivätkä poikkeukselliset sääolot sinänsä ole merkkejä tai todisteita ilmastomuutoksesta: Pitää tarkastella pitempiaikaisia muutoksia lämpötiloissa ja sään ääri-ilmöiden esiintymisessä.
[Artikkelin alkuun]


Valikoituja lähteitä:

[Artikkelin alkuun]



Kas­vi­huo­ne­kaa­sut ja kas­vi­huo­ne­il­miö


BioInteractive: (Huom! koko näyttö)



Cumulative CO2 Emissions by Country Since 1850


CO2 emissions, GDP & temperature by country 1961-2014



[Artikkelin alkuun]


Il­mas­ton­muu­tok­sen tut­ki­muk­sen ja tor­jun­nan his­to­ri­aa vuoteen 2009 saakka

Perusteellisemmat raportit ja tiedot uudemmista kokouksista: Ilmasto.org- sivulta

  • 1856:Ruot­sa­lai­nen tie­de­mies Svan­te Ar­he­nius esit­ti, että maa­pal­lol­la ha­vai­tut jää­kau­sien ja läm­pi­mien kau­sien vaih­te­lu joh­tuu ilma­ke­hän hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den muu­tok­sis­ta. Hä­nen te­o­ri­an­sa poh­ja oli kas­vi­huo­ne­li­miö
  • 1958:Pro­fes­so­ri Char­les Kee­lin­gin ke­hit­tä­mäl­lä tar­kal­la mit­taus­me­ne­tel­mäl­lä aloi­tet­tin ilma­ke­hän hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den mit­tauk­set Ha­vai­jin Mau­na Loa- vuo­rel­la. Näin syn­tyi vä­hi­tel­len ns. “Kee­lin­gin käy­rä”, mis­tä on kuva täs­sä ar­tik­ke­lis­sa
  • 1979:Maa­il­man ilma­tie­teen jär­jes­tö WMO va­roit­taa il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä
  • 1987:Ai­kai­sem­min oli pe­rus­tet­tu Nor­jan  pä­mi­nis­te­rin  Gro Har­lem Brundt­lan­din joh­ta­ma ko­mis­sio. Ko­mis­sio esit­ti kei­no­ja kes­tä­vään ke­hi­tyk­seen siir­ty­mi­sek­si ja yh­te­nä ai­hee­na oli ener­gi­an­käy­tön vä­hen­tä­mi­nen kas­vi­huo­ne­il­mi­ön hil­lit­se­mi­sek­si.
  • 1988:Pe­rus­tet­tiin hal­li­tus­ten­vä­li­nen il­mas­to­pa­nee­li IPCC
  • 1990:jul­kai­see en­sim­mäi­sen ra­port­tin­sa. Sen poh­jal­ta aloi­tet­tiin il­mas­to­neu­vot­te­lut. Ta­voit­teek­si tuli se, ett­ei­vät kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töt enää li­sään­tyi­si.
  • 1992:
  • 1997: Ki­o­tos­sa so­vit­tiin te­oil­li­suus­mai­den pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­ses­tä.
  • 2007: IPCC:n ra­por­tis­sa oli eroa edel­li­seen sii­nä, että to­det­tiin il­mas­ton­muu­tok­sen joh­tu­van enim­mäk­seen ih­mi­sen toi­mis­ta
  • 2008: EU si­tou­tuu pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen 20% vuo­teen 2020 men­nes­sä
  • 2009:IPCC jou­tuu se­lit­te­le­mään tut­ki­joi­den­sa vi­ral­li­sen lin­jan kans­sa ris­ti­rii­tai­sia säh­kö­pos­te­ja sekä vir­heel­li­siä tie­to­ja Hi­ma­la­jan jää­ti­köi­den su­la­mi­ses­ta. Nämä sei­kat an­ta­vat pont­ta “il­mas­tos­kep­ti­ko­jen” vi­ral­li­ses­ta lin­jas­ta poik­ke­a­vil­le mie­li­pi­teil­le
  • 2009: Köö­pen­ha­mi­nan il­mas­to­ko­kouk­ses­sa pää­dyt­tiin sii­hen, että läm­pö­ti­lan nou­su py­ri­tään ra­joit­ta­maan kah­teen as­tee­seen.
  • 2012: Il­mas­to­ko­kous Sau­di Ara­bi­an Do­has­sa oli pet­ty­mys sen­kin ta­kia, että USA ei vie­lä­kään ol­lut ra­ti­foi­nut Ki­o­ton so­pi­mus­ta, jon­ka jat­kos­ta neu­vo­tel­tiin Li­säk­si Ve­nä­jä, Ja­pa­ni ja Ka­na­da jäi­vät myös pois so­pi­muk­ses­ta.
  • 2013: Var­so­van il­mas­to­kous oli mel­koi­nen pet­ty­mys pääs­tö­vä­hen­nys­ten osal­ta, mut­ta so­vit­tiin toi­mis­ta troop­pis­ten met­sien suo­je­li­mi­sek­si

[Artikkelin alkuun]


Share