«

»

Tam 29

Johdattelua eräästä hiekkakuopasta jääkauteen

jaakausi_vierema_hiekkakuoppa_01

Vieremä; Lehmimäki 9.5.2010

Näkymät:

Ouluntien varressa, Vieremän ja Salahmin välillä on suuri hiekkakuoppa. Se on pohjoisen suunnasta näkyvän, varsin korkean selänteen eteläpäässä. Harjumuodostumaksi olen sen määritellyt ja semmoisena opetuksessa esitellyt, mutta juuri tuo muuta selännettä leveämmän kohdan syntyhistoria olisi mukava tietää tarkemmin.
Kun nyt olen jakanut myös kyseisen hiekkakuopan kuvan vapaasti CC- käyttöön, halusin myös siihen liittää tarkemmat tiedot alueen geologisesta historiasta.
Käännyin asiassa Geologian tutkimuskeskuksen puoleen ja sain sieltä erinomaisen selvityksen asiasta.

gtk_vierema_ja_korkeusmalli_02_160907

Geologian tutkimuskeskus. Karttasovellus: Maankamara < http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html> Viitattu 7.9.2016 (Laserkeilausaineisto © Maanmittauslaitos. Laserkeilausaineiston muokkaus: Geologian tutkimuskeskus)

Geologi Jouko Saarelainen vastasi tiedusteluuni ja antoi ystävällisesti luvan kopioida sähköpostitse antamansa tekstin suoraan tähän:

LYHYESTI LEHMIMÄEN/SALAHMIN SEUDUN JÄÄKAUSI- JA JÄÄKAUDEN JÄLKEISEN KAUDEN HISTORIASTA

Viimeisin mannerjäätikkö suli seutukunnalta hieman alle 11 000 vuotta sitten. Aluetta peitti suurimmalta osin aluksi Itämeren muinainen Yoldiamerivaihe aina nykyiselle 175 m mpy. tasolle saakka. Ainoastaan muutamien korkeimpien mäkien laet olivat vedenpinnan yläpuolella kuten itäpuolella olevat Pitkämäki, Pirttimäki ja Mankilanmäki. Esimerkiksi Pitkämäki, joka nykyisin on noin 225 m mpy., kohosi noin 50 m korkeana saarena esiin merestä. Mannerjäätikön painosta vapautumisen jälkeen maankamara kohosi pikku hiljaa ja maankohoamisen seurauksena meri mataloitui.

Yoldiameri vaihtui makeavetiseksi Ancylusjärveksi ja edelleen maan kohottua lisää veden alta Saimaan vesistö kuroutui itsenäiseksi järveksi. Nk. Suursaimaan vaikutuspiiriin kuuluivat Salahmilla alueet, jotka ovat nykyisin tason 113  – 115 m mpy. alapuolella. Suursaimaa ulottui siis Salahmille ja Salahminjärvelle saakka. Laajimmillaan Suursaimaa oli noin 6 000 vuotta sitten. Suursaimaa laski aluksi Pohjanlahteen ja vaihe päättyi, kun vesistö sai uusia lasku-uomia kaakkoisosaan. Lopulta syntyi Vuoksi n. 5 700 vuotta sitten. Vedenpinta laski, ja pikku hiljaa alueen vesistöt saivat nykyisen muotonsa.

Mannerjäätikön sulamisen ja peräytymisvaiheen aikana syntyi jäätikön sulamisvesien kerrostamia harjumuodostumia. Jäätikön alla oli sulamisvesien tunneleita ja railoja, joissa jäätikön irrottama aines peseytyi ja lajittui sora- ja hiekkaharjuiksi. Vieremän ja Salahmin kautta kulkee massiivinen harjujakso, pitkittäisharju, johon liittyvä osa on kysytty Lehmimäki. Kokonaisuutena Vieremän harju kuuluu osana pitkää yhtenäistä aina Jaamankankaalta Pohjanlahden rannikolle ulottuvaa harjujaksoa. Harjun aines alueella on suurimmaksi osaksi hiekkaa, joskin korkeimmat ja jyrkät selänteet ovat soraa.

Lehmimäki on siis tällaisessa jäätikön tunneli-tai railosysteemissä muinaisen jäätikköjoen pohjalle moreeniaineksesta soraksi ja hiekaksi huuhtoutunut ja kerrostunut harjumuodostuma. Nykyisen Lehmimäen kohdalla railosysteemissä on ollut jonkinmoinen – ei kovinkaan suuri – levennys, ja näin harju on hieman luode- ja kaakkoispuoltaan leveämpi, ikään kuin levennys harjussa. Harjun lakea on hieman sen synnyn jälkeen tasoittanut mataloituvan Yoldiameren aallot ja näin Lehmimäki sai sen lopullisen muotonsa, siis hieman deltamaisen laen. Nykyisin mäen laki on kuitenkin kaivettu soran ja hiekanotossa pois.

Jouko Saarelainen
geologi
Geologian tutkimuskeskus GTK
Kuopio

Linkkejä ja lisätietoa:

Share