Kimalaisia laskemassa

Kimalaisia laskemassa

Artikkelin päivitystä 6.9.2020

En ole tämän kesän 2016 jälkeen näin tarkasti laskenut kimalaisia kesäpaikan angervoissa enkä muutenkaan tehnyt systemaattisia havaintoja pölyttäjien määrästä pihapiirissä. Sellainen “mutu”- tuntuma on, että niiden määrä on vähentynyt.
Eräänä, sinänsä epätieteellisenä mutta muuten ihan havaintoihin perustuvana merkkinä hyönteisten määrän vähenemisestä, pidetään automatkoja: On raportoitu, että kesäisillä matkoilla auton tuulilasiin ja jäähdyttäjän etusäleikköön liiskautuu huomattavasti vähemmän hyönteisiä kuin ennen. Itse olen tästä varovaisesti arvioiden samaa mieltä.

Tieteellisiä tutkimuksia hyönteisten määrien muutoksista on tehty. On ollut puhetta jopa globaalista “hyönteiskadosta”, mikä pölyttämisen lisäksi vaikuttaa ravintoketjujen kautta laajasti eliökuntaan.
Tutkimustulokset ja tai oikeastaan niiden uutisointi aiheutti Suomessa keskustelua, kun niitä oli otsikkotasolla tulkittu väärin.

Hyönteisiä ravintonaan käyttävien lintujen määrissä on havaittu vähenemistä Euroopassa. Syyt tähän ovat moninaisia ja suoraa yhteyttä hyönteisten määrien vähenemiseen on vaikea todentaa.

Suomessa on tänä vuonna pyörinyt kamppanja “Pelasta pörriäinen”. Senkin innoittamana on perustettu kukkaketoja, jätetty nurmikkoja leikkaamatta ja rakennettu “hyönteishotelleja”.

Olen päivittänyt tätä lähdeaineistoa:

Lähteitä:

Alkuperäinen artikkeli

Viime aikoina on kerrottu huolestuttavia uutisia kasvien pölyttäjien määrän vähenemisestä. Tärkeimpiä marjojen ja hedelmäpuiden siitepölyjen kuljettajia Suomessa ovat erilaiset pistiäiset, etenkin mehiläiset ja kimalaiset sekä perhoset. Kesäpaikan pihapiirissä ei näköjään tästä tarvitse huolta kantaa: Viime päivinä pihan keijuangervossa on ollut poikkeuksellisen paljon kimalaisia.

Eilen niitä videoin ja valokuvasin ja äsken laitoin YouTubeen uuden videon.
Tuli mieleen myös saada joku arvio niiden määrästä.
Käytin soveltaen  samaa menetelmää, kun lasken suurien lintuparvien yksilömääriä. Tein siis määrätyn otannan, jonka yksilömäärät yritin arvioida suhteellisen tarkasti ja kerroin ko. luvun luvun ko otantien kokonaismäärällä. Lintujen kohdalla lasketaan parvesta, sen muodosta ja koosta riippuen esim. millainen on, miltä näyttää 10 tai 50 jopa 100 yksilön “pompsi” parvessa ja lasketaan, montako sellaista arviolta näyttäisi olevan koko parvessa.

Nyt tein niin, että laitoin angervopenkin  laitaan metrin mitan ja sitten kappalelaskurilla klikkailin pensaan etupuolella pörräävien kimalaisten määrän. Useaan kertaan laskettuna sain luvuksi 30-50 kappaletta. Arvioin, että havaitsin tällä tavalla metrin matkalta 1/3 koko pensaan leveydellä lentävistä kimalaisista. Niinpä näin arvioiden metrin matkalla angervopensasta on 90-150 kimalaista. Luku on varmasti aliarvio, joten otan käyttöön tuon isomman luvun. Kun angervoa on 15 metrin penkki tulee matemaattisesti kimalaisten kokonaismääräksi 2250. Luku on varmasti reilusti alakanttiin, mutta antaa jokun käsityksen siitä, miksi pihasta kuuluu tänne kuistille asti nytkin melkoinen pörinä.

Kuvia

Kuvissa näkyy mantukimalaisia keräämässä angervon kukista mettä ja samalla siitepölyä. Siitepölyä näkyy niiden karvapeitteessä ja ns. vasussa takajalan sivulla.

elaimet_hyonteiset_mantukimalainen_05_kesapaikka_160629
elaimet_hyonteiset_mantukimalainen_04_kesapaikka_160629
elaimet_hyonteiset_mantukimalainen_03_kesapaikka_160629
elaimet_hyonteiset_mantukimalainen_02_kesapaikka_160629
elaimet_hyonteiset_mantukimalainen_01_kesapaikka_160629