«

»

Maa 30

Lapsuuden muistoja sarjakuvina

Sarjakuvia tein ensimmäistä kertaa elämässäni tammi-helmikuussa 2015 Kuopion kansalaisopiston kurssilla: “Oman elämänsä sankari- sarjakuva kerronnan välineenä”.
Nähtäväksi jää, ovatko nämä myös viimeiset sarjakuvani, vai innostunko tästä ilmaisutavasta lisää.
Piirtämistä sinänsä olen harrastanut aikaisemminkin.

Mietin pitkään, julkaisenko näitä sarjakuvia täällä ollenkaan, koska molemmat ovat muisteluksia todellisista lapsuuden tapahtumista ja sikäli varsin henkilökohtaisia.
Kun nämä on muiden kurssilaisten töiden tavoin tänään (30.3.2015) ripustettu näyttelyksi Kuopion valtuusto-virastotalossa kaikkien siellä käyvien katseltavaksi, päätin julkaista ne myös täällä.

Eiväthän ne laadultaan ole kovin kummoisia, mutta minulle uutta tekniikkaa niitä värkätessäni opin. Näin sain lyijykynäpiirroksiini hiukan “etäännyttävää” sarjakuvamaisuutta.

Miettisessäni sarjakuvien aiheita ja kurssin teemaa, nämä pompsahtivat muistoista esille. Niin syvästi nämä tapahtumat ovat jääneet myös kuvina mieleeni.

Muutamat selvennykset niiden juoneen lienevät paikallaan.
(Huom! Toistaiseksi piilotin tarinan “Leipämetsä”.)

“Kesäinen retki”

Kotiseudullani Muuruvedellä on useampiakin korkeita mäkiä. Etenkin Västinmäelle teimme kesäisin retkiä siitä syystä, että maisemat olivat sen laelta komeat.
Lisäpontta näihin retkiin antoi mäen laella seisova kolmiomittaustorni ja sen huipulla oleva kalasääsken pesä.

Nythän nämä tornit on purettu turvallisuussyistä ja samalla sääksiltä on hävinnyt niille mieluisat pesäpaikat.
Turvallisuutta me pojat emme tuolloin juurikaan ajatelleet ja myös saäksen pesälle meno tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna varsin vastuuttomalta puuhalta, vaikka pesän hävityksestä ei tietenkään ollut kysymys. Itse asiassa useampana kesänä torniin menon tarkoitus oli ihan hyväksyttävä eli katsastaa pesän poikasten määrä ja ilmoittaa tieto “pesäkortilla” Helsingin eläinmuseolle.

Luonnollisesti vanhemmat eivät koskaan saaneet tietää tästä(-kään) retkestä.

Torniin kiipeäminen oli minullekin siis eräänlainen rohkeuskoe. En siis ollut vielä kertaakaan torniin uskaltautunut, mutta päätin yhtenä päivä yksin sinne yrittää. Tämä sarjakuva kertoo tästä syvälle muistiin painuneesta retkestäni, jolloin lopulta kiipesin tornin tasanteelle.
Huterilla tikkailla pelotti hirmuisesti. Tasannetta ylempänä olevalle sääksen pesälle en edes yrittänyt kurkata.
Viimeinen kuva on mukana siksi, että kyseinen Västinmäki näkyy taustalla Eero Järnefeltin taulussa “Kesäinen päivä”, joka on tehty lahden takaa, Kuninkaisenniemestä.  (kts. artikkelini:Tuttuja maisemia maalauksissa ). Itse teoksen näin aikoinaan Joensuun taidemuseossa.
Pyrin kuvissa realistisuuteen, mutta mäeltä näkyvät maisemat eivät ihan tuommoisia ole ja lentävä sääksi on ihan liian iso suhteessa sen katsojaan.
Luonnollisesti torninkin piirsin muistikuvan ja kolmiomittaustorneja esittävien valokuvien perusteella. Näissä kohdin on siis mukana “taiteilijan” vapautta.

 

“Leipämetsä” (piilotin tämän jutun)

Share