Palaa kohteeseen Linnut

Lintujen määrittäminen: Lajipareja kuvissa

Aarne Hagman; Pikkulokki; Enonkosken kaivos 25.5.2008

Näiden kuvien  tarkoitus on tunnistaa ulkonäöltään toisiaan muistuttavat lajit tutkimalla kuvia ja etsimällä ko. erot lintukirjasta tai muusta lähteestä. Joidenkin lajien kohdalle olen kirjoittanut auki tuntomerkit.
On huomioitava, että kyseessä ovat yksittäiset kuvat, joista tuntomerkkejä katsotaan, etsitään ja opiskellaan. Joissain muissa kuvausolosuhteissa tai vaikkapa asennossa ko. lintu voi näyttää hyvinkin erilaiselta.

Lintujen tunnistaminen ja havainnointi on hyvin kokonaisvaltainen tapahtuma: Siihen kuuluvat näkyvien tuntomerkkien lisäksi mm. äänet, muu käyttäytyminen, elinympäristö, havaintoaika, linnun ikä jne.

Lajit ovat systemaattisessa järjestyksessä alla olevan kirjan mukaan. Sieltä on poimittu myös lajin kohdalla mainitut tuntomerkit, jotka on kirjan tekstin ja kuvien avulla syytä opiskella. Nämä kuvaparit on tarkoitettu tähän avuksi.


Päivitys 22.8.2019

  • Uudet lajit ja muita päivityksiä:
    • Lisäsin toisen kuvaparin pajulintu/tiltaltti

Linkki sivulla:


Huomioi, että höyhenpeitteen väri määräytyy kuvissa paljolti olosuhteiden mukaan. Myös kamera, optiikkaa ja kuvan säädöt vaikuttavat aika paljon siihen, miltä lintu kulloinkin näyttää.
Lajiparien kokoeroja ei pysty kuvista hahmottamaan: se näkyy kunnolla vain, jos niitä voi luonnossa verrata yhtä aikaa tai suhteessa johonkin toiseen tuttuun lajiin.

Joidenkin lajien määrittäminen ja lajiparien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Siksikin vaihdan täällä kuvia, jos määrityksessä on epävarmuutta tai löytyy kuva, jossa tuntomerkit näkyvät paremmin.

Jos lajit ovat hyvin näkyvissä samassa kuvassa tai vaihtokuviin ei löytynyt sopivia kuvia, en niitä tehnyt, vaan täältä on linkki alkuperäiseen kuvaan. Voi olla myös sekä vaihtokuva että linkki kuvaan, jossa molemmat lajit näkyvät.

Kuvat:

Teen näitä lisää ajan kanssa, kunhan saan sopivia kuvia itseltä tai muilta tai löydän netistä. Pääosa kuvista on Ilkka Markkasen ottamia. Häneltä olen saanut luvan kuvien käyttöön täällä.
Netistä otetut ja tänne upotetut kuvat ovat Creative Commons- lisenssillä jaettuja kuvia.
Osa kuvista on vain linkitetty tänne.

Kuvaparin alla, valikossa “Right of Use” näkyvät kuvan tiedot.

Kuvalähteitä:


Äänet:

Usein parempi ja jopa ainoa varma tapa lajien määrittämiseen on niiden laulu tai muu ääni.
Siksi olen laittanut kuvien yhteyteen myös ääninäytteitä jostain näistä lähteistä:


Lajit:

Laulujoutsen ja pikkujoutsen

Eroja, jotka näkyvät kuvassa:

  • koko
  • nokan väri
  • kaulan pituus ja asento
  • yleinen olemus

[Sivun alkuun]


Metsähanhi ja tundrahanhi

Tiiran havaintojärjestelmään tulisi määrittää metsähanhet alalajeittain mikäli mahdollista.

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • nokan väri ja muoto
  • otsa
  • kaulan pituus (suhteellista)
  • pään muoto
  • vatsan kuviot

Lyhytnokkahanhi ja metsähanhi

Eroja, jotka näkyvät kuvissa:

  • koko (vaihtelee molempien lajien yksilöillä eikä näy aina näin selvästi)
  • nokan väri ja muoto
  • pään muoto
  • selän värin sävy
  • pyrstön kärjen valkean reunan leveys (lentokuvassa)

[Sivun alkuun]


Mustalintu ja pilkkasiipi

Kuvat on otettu varsin erilaisella säällä.
Niissä näkyviä eroja:

  • puvun perusväri
  • nokan väri, koko ja muoto
  • päälaen profiili
  • siipien väri

[Sivun alkuun]


Isokoskelo ja tukkakoskelo (naaraat)

Koskelokoiraat on aika helppo tuntea, mutta naaraat ovat jossain määrin samannäköisiä.

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pään väri
  • kurkun väri
  • pään ja rinnan väriraja
  • niskatöyhtö
  • nokan muoto

[Sivun alkuun]


Hiirihaukka ja piekana

Näiden lähisukulaisten erottamista toisistaan vaikeuttaa hiirihaukalla esiintyvä runsas värityksen vaihtelu: vaalea muoto on perusolemukseltaan hyvin piekanan näköinen.
Tässä kuvassa on hiirihaukan ruskea muoto.
Selvempinä erottavina tekijöinä mainitaan:

  • siiven iskujen nopeus lennossa
  • rinnan juova
  • pyrstön pohjaväri
  • pyrstön juovitus
  • pyrstön tyviosan väri

[Sivun alkuun]


Hiirihaukka ja mehiläishaukka

Molemmilla on erilaisia värimuotoja. Näissä kuvissa on tumma muoto.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • kaulan leveys
  • pään työntyminen eteen ja sen ja muoto
  • rinnan juova
  • siiven pituus
  • pyrstön pituus suhteessa siiven pituuteen
  • pyrstön raidat

[Sivun alkuun]


Tylli ja pikkutylli (aikuinen)

On huomattava, että tyllien ulkonäkö, monen muun kahlaajan tapaan on erilainen keväällä/kesällä- ja myöhemmin syysmuuton aikaan.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • silmän rengas
  • muut pään ja kaulan kuviot
  • nokan väri

[Sivun alkuun]


Lapinsirri ja pikkusirri

Molemmat ovat pieniä.
On huomattava, että sirrien ulkonäkö, monen muun kahlaajan tapaan on erilainen keväällä/kesällä- ja myöhemmin syysmuuton aikaan.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • ruumiin yleisolemus ja pyrstön pituus
  • jalkojen väri
  • selän kuviointi

[Sivun alkuun]


Metsäviklo ja liro


Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • silmäkulmajuova
  • väriraja rinnassa
  • selän väri ja sen täplien koko

Lennossa eroina ovat pyrstön juovat ja siiven alapinnan väri.

[Sivun alkuun]


Metsäviklo ja rantasipi


Rantasipistä ei voi erehtyä, kun seuraa sen keikuttelua, lentoa pitkin veden pintaa ja kuulee sen omaperäisen äänen.
Kieltämättä se on ulkonäöltään metsäviklon näköinen.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pyrstön pituus
  • nokan pituus
  • valkoisen osuuden muoto rinnassa
  • selän väri ja kuviot

[Sivun alkuun]


Kuovi ja pikkukuovi


Äänet:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • päälaen värit
  • silmäjuova
  • nokan pituus suhteessa pään pituuteen ja sen kaarevuus

[Sivun alkuun]


Naurulokki ja pikkulokki (aikuinen)


Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pään väri
  • silmän ympärillä oleva rengas
  • siiven etu-/takareunan sekä kärjen väri

Ero, joka ei näy kuvassa: siiven alapinnan väri

[Sivun alkuun]


Selkälokki ja merilokki (aikuinen)


Nuorten lokkien erottaminen lajilleen on haasteellista
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • nokan koko
  • jalkojen väri
  • siipisulkien valkeat kärkilaikut

[Sivun alkuun]



Kalatiira ja lapintiira


Kalatiira on kuvattu keskipäivällä ja lapintiira aamuauringon kilossa. Myös kamera ja sen optiikka vaikuttavat kuvan väreihin.

Eroja, jotka mainitaan ja osittain näkyvät näissä kuvissa:

  • pyrstöjouhien pituus
  • jalkojen pituus
  • pään muoto
  • nokan ja kaulan pituus
  • nokan väri (ei aina näin selvä ero)
  • rinnan väri (ei erotu kuvissa johtuen valaistuksesta)

[Sivun alkuun]


Suopöllö ja sarvipöllö

Ero, joka näkyy kuvissa:

  • silmien ja naaman väri

Eroja, jotka eivät näy näissä kuvissa juuri ollenkaan:

  • vatsan väri ja viirut
  • siiven kärjen väri
  • pyrstön raidat

[Sivun alkuun]



Käpytikka ja valkoselkätikka (koiras)


Äänet:

Koputus:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • päälaen väri
  • pään sivun tumma juova
  • kupeen viirut
  • hartian ja selän väri

[Sivun alkuun]


Kiuru ja kangaskiuru


Näiden lajien elinympäristö on erilainen. Samoilla paikoilla niitä näkee vain muuttoaikana. Kangaskiuru on paljon harvinaisempi kuin kiuru.
Tässä on linkki vielä harvinaisemman lajin kuvaan:

Laulu:

Eroja, jotka näkyvät kuvassa:

  • koko
  • pyrstön pituus
  • siiventaipeen kuvio

[Sivun alkuun]


Metsäkirvinen ja niittykirvinen


Havaintopaikka on varsin luotettava määritysperuste muulloin kuin muuttoaikana: silloin metsäkirvistäkin voi tavata niityilläkin ja muillakin avoimilla paikoilla.

Laulu:

Kutsu/varoitusääni

Eroja, jotka näkyvät kuvissa:

  • kupeiden juovat
  • nokan muoto ja väri
  • silmärengas

Takavarpaan kynnen pituus olisi hyvä tuntomerkki, mutta se ei näy kummassakaan kuvassa kunnolla.

Ensimmäisen kuvaparin niittykirvisessä on joitain lapinkirvisen piirteitä ja siksi sen lajimääritys piti vielä varmistaa.

[Sivun alkuun]



Laulurastas ja kulorastas


Laulut:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • rinnan ja vatsan täplien koko ja muoto
  • posken laikku
  • silmän koko
  • rinnan väritys

Kulorastas on isompi, mutta kokoeroa ei näissä kuvissa voi hahmottaa.

Muuta:

  • koko, jos on vertailukohtaa

[Sivun alkuun]



Viitakerttunen ja luhtakerttunen


Laulut:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • käsisiiven ulottuma – näkyy hyvin
  • käsisulkien väri – näkyy aika hyvin
  • nokan pituus ja muoto – näkyy huonosti

Huomioi, että värisävyt riippuvat kuvausolosuheteista ja kuvauskalustostakin.

[Sivun alkuun]



Pensaskerttu ja hernekerttu


Kutsu-/varoitusääni:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • yleinen olemus (ja seurattuna myös liikehdintä)
  • nokan muoto ja väri
  • jalkojen väri
  • päälaen ja posken väri
  • siipisulkien väri

[Sivun alkuun]


Pajulintu ja tiltaltti


Näiden lajien erottaminen toisistaan luotettavasti on kokeneellekin lintuharrastajalle haasteellista jopa kuvastakin. Alempaan kuvapariin valikoitui sellainen pajulinnun kuva, jossa näkyy aika paljon tiltaltin piirteitä, joita ovat:

  • lyhyt silmäkulmajuova
  • isopäisen ja  paksukaulaisen oloinen
  • harmaasävyinen selkä

Siiven ulottuma on varsin selvä tuntomerkki ja erottava tekijä: se näkyy paremmin ylemmässä kuvaparissa. Alempi kuvapari on käynyt läpi huolellisen syynin , jotta määritys olisi varmasti oikein pajulinnun kohdalla.

Erottavaksi tekijäksi mainitaan lintukirjoissa jalkojen väri: lajikuvausten mukaan tiltaltilla on tummemmat jalat. Kuten molemmista kuvapareista näkyy, ero ei ole selvä. Jalkojen kuten höyhenpeitteenkin väri riippuu niin paljon näkemis-/kuvausolosuhteista, ettei väritystä aina voi pitää selvänä tuntomerkkinä. Puvun sävy myös muuttuu vuodenajan ja linnun iän mukaan.

Varsin selviä eroja molemmissa kuvapareissa ovat:

  • silmärengas
  • posken väri

Pajulinnun lajimäärityksen alemmassa kuvaparissa varmistavat:

  • laulu
  • nokan väritys: alanokan tyvipuolisko ja leikkauspinnat vaaleat
  • alaperän keltaisuus
  • rinnan väritys: keltaisia viiruja valkoisella pohjalla

Pajulinnun ja tiltaltin erot

Luettelossa ovat aluksi ne erot, jotka näkyvät maastossakin hyvissä havainto-olosuhteissa kiikarilla ja/tai kaukoputkella.
Seuraavana ovat listassa ne tuntomerkit, jotka näkyvät tarpeeksi selvästi ainoastaan suhteellisen selvässä ja tarkassa valokuvassa.
Listan loppupuolen tuntomerkit vaativat jo syvällistä asiaan paneutumista ja kuvastakin ne näkyvät vain, jos se on tarpeeksi terävä, värit ovat siinä luonnolliset ja lintu on sopivassa asennossa.
  1. Pajulinnun käsisiiven ulottuma on pitempi kuin tiltaltilla. Sillä se on yli 3/4 osaa tertiaalien pituudesta ja tiltaltilla korkeintaan 1/2 -2/3 osaa. Mittaus tehdään pisimmän tertiaalin kärjestä siiven kärkeen
  2. Tiltaltin jalat ovat tummemmat ja ohuemmat kuin pajulinnulla. Väriero ei aina ole mitenkään selvä ja pajulinnulla on myös tummajalkaisia yksilöitä. Näin tämä yksinään ei ole ihan varma määritysperuste.
  3. Pajulinnun silmäkulmajuova on selvempi ja keskimäärin pitempi kuin tiltaltilla. Tiltaltin silmäkulmajuova on himmeämmän värinen ja keltasävyinen.
  4. Pajulinnulla on vaaleampi poski ja siitä erottuu alaosan tumma reunus. Tiltaltin poski on tasavärisempi ja ruskeasävyinen.
  5. Tiltaltin tumma silmäjuova on selvempi ja tummempi.
  6. Tiltaltilla erottuvat paremmin vaalea ylä- ja alaluomi. Tumma silmäjuova ikäänkuin katkaisee valkeahkon silmärenkaan edestä ja takaa.
  7. Tiltaltin nokka on tummempi. Pajulinnulla on nokan tyvessä oranssi sävy ja sen nokka on suhteellisesti tukevampi.
  8. Pajulinnun siiven käsisulkien kärkien välillä on yksi isompi väli ja siiven kärkenä on kolmas käsisulka. Tiltaltilla käsisulkien kärkien väliset etäisyydet ovat yhtä suuret.
  9. Tiltaltilla on kuudennessa käsisulassa kovertuma: tätä ei pajulinnulla ole.

[Sivun alkuun]


Pajulintu ja sirittäjä


Huomioi, että näissäkin kuvissa höyhenpeitteen väriin vaikuttavat kuvausolosuhteet.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • siiven pituus suhteessa pyrstöön
  • posken kuviot/kuviottomuus
  • silmäjuovan muoto

[Sivun alkuun]


Pajulintu ja kultarinta

Kultarinta on selvästi ispmpi. Laulusta sen toki erottaa selvästi pajulinnusta

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvisssa:

  • rinnan ja vatsan väri (riippuu tosin kuvausolosuhteista)
  • nokan koko ja väri
  • silmän etupuolen ohjas: väri
  • silmäkulmajuova (pajulinnulla)
  • siiven paneeli (vaalea laikku kultarinnalla)

Jalkojen väriero ei selvästi näy kuvassa

[Sivun alkuun]


Varpunen ja pikkuvarpunen

Pikkuvarpusella sukupuolet ovat samannäköiset toisin kuin varpusella eli tässä vertaillaan koiraita.

Eroja, jotka näkyvät kuvissa:

  • päälaen väri
  • posken väri
  • kurkkulapun koko ja muoto
  • niskan väri

[Sivun alkuun]


Urpiainen ja tundraurpiainen

Langalla istuu viisi lintua, joista ylhäältä lukien ensimmäinen, kolmas ja viides ovat tundraurpiaisia.
Kolme muuta ovat siis urpiaisia.

Millä perusteella kuvasta katsoen:

  • vaaleampi yleisvaikutelma
  • kupeella vähemmän ja ohuempia viiruja
  • alaperä ja pyrstön alapuoli kokonaan vaalea
  • nokka pieni ja terävä

Kuvassa ei näy yläperää, joka on tundraurpiaisella viiruton ja puhtaan valkoinen.

 

Share