Palaa kohteeseen Linnut

Lintujen määrittäminen: Lajipareja kuvissa

Aarne Hagman; Pikkulokki

Näiden kuvien  tarkoitus on tunnistaa ulkonäöltään toisiaan muistuttavat lajit tutkimalla kuvia ja etsimällä ko. erot lintukirjasta tai muusta lähteestä. Joidenkin lajien kohdalle olen kirjoittanut auki tuntomerkit.

Lajit ovat systemaattisessa järjestyksessä alla olevan kirjan mukaan. Sieltä on poimittu myös lajin kohdalla mainitut tuntomerkit.


Päivitys 20.4.2019

  • Uudet lajit:
    • metsäviklo ja rantasipi
    • metsäviklo ja liro

Linkki sivulla:


Huomioi, että höyhenpeitteen väri määräytyy kuvissa paljolti olosuhteiden mukaan. Myös kamera, optiikkaa ja kuvan säädöt vaikuttavat aika paljon siihen, miltä lintu kulloinkin näyttää.
Lajiparien kokoeroja ei pysty kuvista hahmottamaan: se näkyy kunnolla vain, jos niitä voi luonnossa verrata yhtä aikaa tai suhteessa johonkin toiseen tuttuun lajiin.

Joidenkin lajien määrittäminen ja lajiparien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Siksikin vaihdan täällä kuvia, jos määrityksessä on epävarmuutta tai löytyy kuva, jossa tuntomerkit näkyvät paremmin.

Jos lajit ovat hyvin näkyvissä samassa kuvassa tai vaihtokuviin ei löytynyt sopivia kuvia, en niitä tehnyt, vaan täältä on linkki alkuperäiseen kuvaan. Voi olla myös sekä vaihtokuva että linkki kuvaan, jossa molemmat lajit näkyvät.

Kuvat:

Teen näitä lisää ajan kanssa, kunhan saan sopivia kuvia itseltä tai muilta tai löydän netistä. Netistä otetut ja tänne upotetut kuvat ovat Creative Commons- lisenssillä jaettuja kuvia. Osa kuvista on vain linkitetty tänne.
Ilkka Markkasen tänne upotettujen ja osin käsiteltyjen kuvien käyttöön olen saanut häneltä luvan.
Kuvaparin alla, valikossa “Right of Use” näkyvät kuvan tiedot.

Kuvalähteitä:


Äänet:

Usein parempi ja jopa ainoa varma tapa lajien määrittämiseen on niiden laulu tai muu ääni.
Siksi olen laittanut kuvien yhteyteen myös ääninäytteitä jostain näistä lähteistä:


Lajit:

Laulujoutsen ja pikkujoutsen

Eroja, jotka näkyvät kuvassa:

  • koko
  • nokan väri
  • kaulan pituus ja asento
  • yleinen olemus

[Sivun alkuun]


Metsähanhi ja tundrahanhi

Tiiran havaintojärjestelmään tulisi määrittää metsähanhet alalajeittain mikäli mahdollista.

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • nokan väri ja muoto
  • otsa
  • kaulan pituus (suhteellista)
  • pään muoto
  • vatsan kuviot

Lyhytnokkahanhi ja metsähanhi

Eroja, jotka näkyvät kuvassa:

  • koko (vaihtelee molempien lajien yksilöillä eikä näy aina näin selvästi)
  • nokan väri ja muoto
  • pään muoto
  • selän värin sävy

[Sivun alkuun]


Tylli ja pikkutylli (aikuinen)


Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • silmän rengas
  • muut pään ja kaulan kuviot
  • nokan väri

[Sivun alkuun]


Metsäviklo ja liro


Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • silmäkulmajuova
  • väriraja rinnassa
  • selän täplien koko (eivät erotu kuvassa kunnolla metsäviklolla)

Lennossa eroina ovat pyrstön juovat ja siiven alapinnan väri.

[Sivun alkuun]


Metsäviklo ja rantasipi


Rantasipistä ei voi erehtyä, kun seuraa sen keikuttelua, lentoa pitkin veden pintaa ja kuulee sen omaperäisen äänen.
Kieltämättä se on ulkonäöltään metsäviklon näköinen.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pyrstön pituus
  • nokan pituus
  • valkoisen osuuden muoto rinnassa
  • selän väri ja kuviot

[Sivun alkuun]


Kuovi ja pikkukuovi


Äänet:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • päälaen värit
  • silmäjuova
  • nokan pituus (ero ei tosin näy kunnolla näissä kuvissa)

[Sivun alkuun]


Naurulokki ja pikkulokki (aikuinen)


Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pään väri
  • silmän ympärillä oleva rengas
  • siiven etu-/takareunan väri

Ero, joka ei näy kuvassa: siiven alapinnan väri

[Sivun alkuun]


Selkälokki ja merilokki (aikuinen)


Nuorten lokkien erottaminen lajilleen on haasteellista
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • nokan koko
  • jalkojen väri
  • siipisulkien laikut (ei näy niin selvästi näissä kuvissa)

[Sivun alkuun]



Kalatiira ja lapintiira


Kalatiira on kuvattu keskipäivällä ja lapintiira aamuauringon kilossa.

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • pyrstöjouhien pituus
  • jalkojen pituus
  • nokan väri (ei aina näin selvä ero)
  • pään muoto

[Sivun alkuun]



Käpytikka ja valkoselkätikka (koiras)


Äänet:

Koputus:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • päälaen väri
  • pään sivun tumma juova
  • kupeen viirut
  • hartian ja selän väri

[Sivun alkuun]


Kiuru ja kangaskiuru


Näiden lajien elinympäristö on erilainen. Samoilla paikoilla niitä näkee vain muuttoaikana. Kangaskiuru on paljon harvinaisempi kuin kiuru.
Tässä on linkki vielä harvinaisemman lajin kuvaan:

Laulu:

Eroja, jotka näkyvät kuvassa:

  • koko
  • pyrstön pituus
  • siiventaipeen kuvio

[Sivun alkuun]


Metsäkirvinen ja niittykirvinen


Havaintopaikka on varsin luotettava määritysperuste muulloin kuin muuttoaikana: silloin metsäkirvistäkin voi tavata niityilläkin ja muillakin avoimilla paikoilla.

Laulu:

Kutsu/varoitusääni

Eroja, jotka näkyvät kuvissa:

  • kupeiden juovat
  • nokan muoto ja väri
  • silmärengas

Takavarpaan kynnen pituus olisi hyvä tuntomerkki, mutta se ei näy kummassakaan kuvassa.

Kuvan niittykirvisessä on joitain lapinkirvisen piirteitä ja siksi sen lajimääritys piti vielä varmistaa.

[Sivun alkuun]



Laulurastas ja kulorastas


Laulut:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • rinnan ja vatsan täplien koko ja muoto
  • posken laikku
  • silmän koko
  • rinnan väritys

[Sivun alkuun]



Viitakerttunen ja luhtakerttunen


Laulut:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • käsisiiven ulottuma
  • käsisulkien väri
  • nokan pituus ja muoto

[Sivun alkuun]



Pensaskerttu ja hernekerttu


Kutsu-/varoitusääni:

Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • yleinen olemus (ja seurattuna myös liikehdintä)
  • nokan muoto ja väri
  • jalkojen väri
  • päälaen ja posken väri
  • siipisulkien väri

[Sivun alkuun]


Pajulintu ja tiltaltti


Näiden lajien erottaminen toisistaan luotettavasti on kokeneellekin lintuharrastajalle erittäin haasteellista jopa kuvastakin. Tähän valikoitui sellainen pajulinnun kuva, jossa näkyy aika paljon tiltaltin piirteitä, joita ovat:

  • lyhyt silmäkulmajuova
  • isopäisen ja  paksukaulaisen oloinen
  • harmaasävyinen selkä

Siiven ulottuma on varsin selvä tuntomerkki ja erottava tekijä, mutta sitä ei näissä kuvissa kunnolla näy.

Tämä kuvapari on käynyt läpi huolellisen syynin , jotta määritys olisi varmasti oikein pajulinnun kohdalla.

Erottavaksi tekijäksi mainitaan lintukirjoissa jalkojen väri: lajikuvausten mukaan tiltaltilla on tummemmat jalat. Kuten tästäkin kuvaparista näkyy, ero ei ole selvä. Jalkojen kuten höyhenpeitteenkin väri rippuu niin paljon näkemis-/kuvausolosuhteista, ettei väritystä aina voi pitää selvänä tuntomerkkinä. Puvun sävy myös muuttuu vuodenajan ja linnun iän mukaan.

Varsin selviä eroja näissä kuvissa ovat:

  • silmärengas
  • posken väri

Pajulinnun lajimäärityksen varmistavat:

  • laulu
  • nokan väritys: alanokan tyvipuolisko ja leikkauspinnat vaaleat
  • alaperän keltaisuus
  • rinnan väritys: keltaisia viiruja valkoisella pohjalla

[Sivun alkuun]


Pajulintu ja sirittäjä


Huomioi, että näissäkin kuvissa höyhenpeitteen väriin vaikuttavat kuvausolosuhteet.
Eroja, jotka näkyvät näissä kuvissa:

  • siiven pituus suhteessa pyrstöön
  • posken kuviot/kuviottomuus
  • silmäjuovan muoto


[Sivun alkuun]

Urpiainen ja tundraurpiainen

Langalla istuu viisi lintua, joista ylhäältä lukien ensimmäinen, kolmas ja viides ovat tundraurpiaisia.
Kolme muuta ovat siis urpiaisia.

Millä perusteella kuvasta katsoen:

  • vaaleampi yleisvaikutelma
  • kupeella vähemmän ja ohuempia viiruja
  • alaperä ja pyrstön alapuoli kokonaan vaalea
  • nokka pieni ja terävä

Kuvassa ei näy yläperää, joka on tundraurpiaisella viiruton ja puhtaan valkoinen.

Share