Linturetkellä Tuntemattoman sotilaan kanssa

SA- kuva; Creative Commons -lisenssi CC BY 4.0

Artikkelin editointia ja päivityksiä:

  • Olen saanut fb: ssä mukavaa palautetta sisällöstä ja siksikin on syytä tarkentaa tätä: En ole ollut analyysissä/kuuntelussa niin tarkka, että olisin tutkinut voiko ko. lintujen ääniä kuulua silloin, kun ko. tilanne ajallisesti oikeasti tapahtui. Tässä suhteessa olisi varmaan huomautettavaa. Esim. kyseinen tapahtuma on sotahistoriallisesti tapahtunut vaikkapa syyskesällä mutta kuvattu alkukesästä: Tällöin elokuvassa saattavat olla äänessä “väärät” linnut. Muutin ko. kohtaa tekstissäni.
  • Lisäsin liron, joka kuului suolla (5: 18:18-)

Kun katsoin uuden Tuntemattoman sotilaan elokuvateatterissa, kiinnitin huomiota myös sen rikkaaseen äänimaailmaan ja erityisesti elokuvassa kuuluviin lintujen ääniin.
Pontimena tähän juttuun oli myös muistikuva elokuvasta “Rukajärven tie”, jossa lauloi lintuja, mutta mielestäni ainakin jossain kohden vuodenaikojen mukaan väärään aikaan ja myös kohtauksessa kyseisille linnuille epätyypillisessä paikassa.

Artikkelin “lennokas” otsikko on vähän huono sikäli, etteivät ainakaan tämän elokuvan sotilaat missään kohti kuuntele tai katsele lintuja. Elokuvassa on toisaalta aika paljonkin luontoa mukana myös kuvina.


Nyt kun “Tuntematon” tuli laajemmassa muodossa nähtäväksi tv: ssä viisiosaisena sarjana ja on katsottavissa Areenassa, tein tämän “jotoksen” näkö- ja etenkin kuuloaisti viritettynä: Minkä linnun ääni kuuluu missäkin kohti elokuvaa – Huomioitavaa on, ettei näköhavaintoja linnuista juurikaan ole.

Luonnon ja muutkin äänet voivat elokuvassa olla itse kuvaustilanteesta siihen mikkien kautta tarttuneita tai erikseen siihen tehtyä ääniraitaa. Edellisessä tavassa äänet kuuluvat usein hiljaisena taustalta ja niiden määrittäminen on tällöin hankalaa. Olen ottanut mukaan niistä vain mielestäni varmat määritykset. Joidenkin pikkulintujen (esim. hippiäinen, puukiipijä, punarinta, tiaiset) kutsu- ja varoitusäänet ovat haasteellisia sekä kuulla että määrittää.
Erilliselle ääniraidalle editoidut äänet kuuluvat yleensä selvemmin. Jos ne on tehty taiten, ne eivät kuulosta kohtaukseen päälle liimatuilta.

Tässä elokuvassa on toki muitakin luonnon ääniä kuin lintuja ja  jopa lähikuvia kasveista ja eläimistä yllättävissäkin tilanteissa. Esimerkiksi heti Koskelan joukkueen “tulikasteessa” suon yli, vänrikki Kariluoto makaa maassa rohkeutta kerätän ja hänen kätensä selkämyksessä kömpii jonkun kehrääjän toukka.
Hyttysten ininää kuuluu useassa tilanteessa.
Rokka tähtäsi sutta, joka käpsehti linjojen välissä ja paijaa jäniksenpoikaa palatessaan komentokursulta.
Perhonen on hetken aikaa sekä Koskelan että Rokan kädellä. Olisiko viimeksi mainittu jopa Suomen kansallisperhoseksi valittu paatsamasinisiipi? Sehän sopisi tosi hyvin tähän yhteyteen.

Elokuvan äänimaailma on erittäin rikas, kun sitä pääsee tietokoneelta ja kuulokkeilla rauhassa keskittyen ja välillä taukoa pitäen kuuntelemaan. Kelailin videoita edes takaisin, kun ääniä kuuntelin ja määrittelin: Tulipahan joihinkin kohtauksiin paneuduttua ihan kunnolla!
Kyllä elokuva kestää useammankin katsomiskerran: kiinnitin nyt huomion yksityiskohtiin. Henkilöiden persoonalliset piirteet syventyivät.
Näyttelijäsuorituksia ei ole turhaan kehuttu.

Huomioin tämän urakkani aikana, mitä kohtauksia ei ole teatteriversiossa eikä myöskään Linnan romaanissa tai Edwin Laineen elokuvassa. Jotkut kohtaukset olivat lähes identtisiä Laineen elokuvan kanssa. Joitakin oli muutettu paljonkin tai ne puuttuivat kokonaan. Ymmärtääkseni ainakin osa elokuvan sisällöstä perustuu Linnan “Sotaromaani”- teokseen, jonka hän teki valmiiksi ennen “Tuntematonta”.

Tässä dokumentissa on ensin yhteenveto ja kommentointia ja sitten alasvetovalikoissa tarkka lista havaitsemistani lintulajeista sarjan eri jaksojen mukaan ryhmiteltynä ja esiintymisjärjestyksessä. Eri jaksoissa on samoja lintuja, mutta ne on silti laitettu listalle. Jakson  uudet lajit ovat tummalla tekstillä.

Linnun kohdalle olen laittanut sen ajan elokuvassa, milloin ääni tai äänet kuuluvat.
Lisäksi kirjasin ylös, missä tilanteessa ja millaisessa paikassa “havainnon” tein.

Yhteenveto ja kommentointia

Kuunteluni ja katseluni mukaan suuri osa havaitsemistani lintujen äänistä on tullut elokuvaan suoraan kuvaustilanteessa. Nämä äänet ovat usein varsin heikkoja ja kuuluvat kunnolla vain kuulokkeilla.
En tietenkään (kysymättä elokuvan äänisuunittelijalta)  varmasti tiedä, mitkä äänet on lisätty ääniraitaan ja onko näillä “dramaturgisia” perusteita. Kieltämättä semmoinen päätelmä tulee mieleen, kun katsoo ko. kohtauksen luonnetta ja tapahtumapaikkaa.
Minusta “dubatut” lajivalinnat ovat varsin osuvia, luontevassa paikassa ja ympäristössä.
Jos todella tarkkaan vertaa ko. tapahtuman todellista, sotahistoriallista aikaa (siis esim. kesäkuukautta) ja sitä, mitä lintuja ko. kohtauksessa elokuvassa (sekä ääniraidassa että mikkien kautta) kuuluu, voisi varmaan olla huomautettavaa. Kohtaus on voitu kuvata kesällä eri aikaan kuin mikä oli todellinen, sotahistoriallinen aika kuukausien suhteen. Näin tarkkaa syyniä en ole tehnyt.

Eniten mietin itse sitä, miten viirupöllö (jos se tosiaan on  se) oli asettunut rintamalla ihan juoksuhaudan ääreen.

Ainakin nämä ovat mielestäni ääniraitaa:

  • Kun joukkue etenee ensimmäistä kertaa rintamalle hämärässä kuusikossa, metsässä kuuluu palokärjen ääni
  • Kun joukko on nuotiolla pimeässä kuusikossa ja ruumiita kuljettavat hevoset kulkevat ohi, taustalla huhuilee lehtopöllö
  • Hietanen ja Lahtinen pohtivat syvällisiä tien penkalla hämärässä ja metsässä kuuluu kehrääjän ääni, Kehrääjä laulaa myös silloin, kun Rokka lähtee lomalta takaisin rintamalle.
  • Miehet katselevat tähtitaivasta ja taustalla kukkuu käki. Se kukkuu myös silloin, kun humalassa olevaa Koskelaa raahataan joukkonsa luo – Oliko tehty tarkoituksella?
  • Lehdon ryhmän etenemistä sateessa ja pimeässä sekä Lehdon kuolemaa “säestävät” korpin kumeat äänet
  • Harakka “käkättää”, kun joukkue ylitti vanhan rajan
  • Rokka on kotona lomalla ja hänen katsellessaan illalla lammelle sieltä kuuluu kaakkurin ääni
  • Viirupöllö sähähtää ja huhuileekin lyhyesti silloin, kun Honkajoki kulkee juoksuhaudassa pimeällä
  • Kun Koskelan johtama huvennut joukko vetäytyy suolla, kuulostaa siltä, että äänimaailma on siihen vasiten tehty: kuuluu mm. teeri, kuovi, liro, kurki ja taivaanvuohi

Lajit havaitsemisjärjestyksessä (jakso)

  1. mustarastas  (1,3,5)
  2. laulurastas (1,3,5)
  3. pajulintu (1,2,3,4)
  4. tervapääsky (1,4)
  5. västäräkki (1,4)
  6. kalalokki (1,2,3)
  7. harmaalokki (1,2)
  8. palokärki (1)
  9. metsäkirvinen (1)
  10. sepelkyyhky(1)
  11. lehtopöllö (1)
  12. kehrääjä (1,4)
  13. punakylkirastas (1,4,5)
  14. käki (1,3)
  15. peippo (1,4,5)
  16. puukiipijä (1,2)
  17. sirittäjä (1)
  18. harakka (1,4)
  19. rantasipi (2)
  20. korppi (2)
  21. peukaloinen (2,5)
  22. harmaasieppo (2)
  23. kurki (2,5)
  24. talitiainen (3,4)
  25. sinitiainen (3)
  26. varis (3)
  27. hömötiainen (3)
  28. tilhi (3)
  29. töyhtötiainen (3,4)
  30. räystäspääsky (4)
  31. hiirihaukka (4) (tai närhi)
  32. varpunen (4)
  33. kaakkuri (4,5)
  34. käpytikka (4)
  35. viirupöllö (4)
  36. haarapääsky (4)
  37. kuusitiainen (5)
  38. teeri (5)
  39. liro (5)
  40. isokuovi (5)
  41. taivaanvuohi (5)

Lähteet:

Lintujen ääniä:


Jaksot Areenassa


Havaitut lajit jaksoittain

  • Ä = laulu, ä= kutsu-/varoitusääni
  • aika
  • tilanne ja paikka


Share