Manamansalossa

Manamansalo on Oulunjärvessä oleva suuri saari. Se on sekä luonnon puolesta että kulttuurihistorialtaan erittäin mielenkiintoinen alue. Kävin siellä retkeilemässä 15.9.2018.
Tässä artikkelissa käyn tekstein ja kuvin retkeäni läpi.
Ensin kuitenkin yleiskatsaus saaren syntyyn viimeisimmän jääkauden loppuvaiheissa.

Maanmittauslaitos; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Rinnevarjostus; Vinovalovarjoste 2m ; Creative Commons Nimeä 4.0

***
Teeriniemessä (4) on opastaulu, jossa havainnollisten kuvien avulla selostetaan Manamansalon geologista historiaa ja pinnanmuotoja. Käytän sen ja alla linkitettyjen lähteiden tietoja hyväkseni tässä.
Tässä selostuksessa viittaan yllä olevaan karttaan ja sen merkintöihin. Sen on ns. rinnevarjostuskartta, jossa peruskarttaa havainnollisemmin näkyvät erilaiset pinnanmuodot.

Manamansalo on osa samaa suurta harjusysteemiä, joka alkaa Hailuodosta, kulkee Manamansalon kautta aina Ilomantsiin saakka. Osa harjusta ei ole näkyvissä, vaan on Oulujärvessä veden pinnan alla.10.700 vuotta sitten Manamansalon alue alkoi vapautua mannerjäätikön alta. Sen laita oli saaren kohdalla ja aluetta peittivät Ancylusjärven vedet.
Jäätikön alla kulkevan jäätikköjoki purkautui Teeriniemen kohdalla (4)  ja sen kuljettama aines kerrostui ns. ydinharjuksi (6) , joka kulkee leirintäalueelta kaakkoon.
Kun jäätikön sulaminen eteni, jäätikköjoen suulle avautui laaja jäätikkölahti. Sen pohjaan kertyi hiekkaa ja näin syntyivät harjua ympäröivät deltatasanteet (1).
Deltan alueelle ja harjun liepeille syntyi suppia (5), kun harjuaineksen sisään jääneet jäälohkareet sulivat.
Hiekkakenttien rantavallit (2) syntyivät 9000 – 9700 vuotta sitten.
Kun hiekkakentät nousivat veden pinnan yläpuolelle ja niillä ei vielä ollut kasvillisuutta, tuuli kasasi dyynejä.
Niistä ja Oulunjärven vaiheista ja eroosiotörmistä (3) on juttua kuvien yhteydessä.

Artikkelissa on muutamia ns. vaihtokuvia, joissa on paikalta ottamani kuva ja sen sijainti peruskartalla. 

Lähteitä:

Kaakkoisrannalla ja dyyniä etsimässä

Eipä ole ihme, että Oulunjärveä kutsutaan myös Oulunmereksi. Laaja on Ärjänselkä, joka avautui eteeni puolipilvisessä ja hiukan tuulisessa säässä.
Rannalla toimivat ns. rantavoimat: aallokko kasaa ja siirtelee hiekkasärkkiä.
Tuuli on kasannut rannalle dyynejä, joista vanhimmilla on jo kasvillisuutta.

Manamansalo; Rytölahti 15.9.2018

Manamansalo; Rytölahti 15.9.2018

Olin ottanut etukäteen selvää, että Ruutilammen eteläpuolella on aikoinaan paljastuneelle hiekkakentälle syntyneitä dyynejä.
Yhdelle semmoiselle suunnistin kuivassa kangasmetsässä. Kiipesin sen laelle ja otin kuvia.
Dyynien muoto näkyy hyvin rinnevarjostuskuvassa.
Kaikkia poronjäkälän lajeja oli ja paljon  ja sieniäkin kuten esim. kangasrouskuja näkyi runsaasti.

Lahonneista keruulaatikoista päätellen jäkälää ei ainakaan tältä alueelta kerätä koristeeksi ja poroille appeeksi.
Sen sijaan sienten kerääminen oli menossa: ulkomaalaisia poimijjoita oli metsässä useampiakin. Ainakin herkkutatteja oli heillä astioissa.


Manamansalo; Ruutilammen eteläpuoli 15.9.2018

Manamansalo; Ruutilammen eteläpuoli 15.9.2018

Manamansalo; Ruutilammen eteläpuoli 15.9.2018

Manamansalo 15.9.2018

Dyyniretken jälkeen ajelin Puronrannantielle, jossa on retkeilyreittien lähtöpisteitä.

Sellaiselle parkkeerasin auton, pakkasin eväät reppuun ja laiton gepsin päälle.

Tässä kävelylyreittini

Polut olivat erittäin hyvässä kunnossa ja helppokulkuisia.
Kävelin Pantioniemeen ja sieltä rantatörmän päällä, Rapsunkankaan kautta Teeriniemeen ja sieltä leirintäalueelta harjua pitkin lähtöpaikkaan.
Rapsunkankaalla on suojeltu aarnialue.
Painanteenkankaalle oli vedetty sammutusletkuja: lienevätkö olleet varuilta silloin, kun täälläkin oli suuri metsäpalon vaara elokuun puolella.

Hiukan harmitti, kun sää muuttui tuhruisen pilviseksi ja senkin takia kirkkaita ruskakuvia ei tullut.

 

Manamansalo; Särkinen 15.9.2018

Manamansalo; Nimteön suppasuolampi 15.9.2018

Manamansalo; Painanteenkangas 15.9.2018

Oulujärven historiaa

Pantioniemestä polku kulki paikka paikoin hyvin lähellä todella korkean ja jyrkän rantatörmän laitaa. Sortumista ja kaatuneista puista päätellen rannan eroosio jatkuu edelleen.

Oulujärvi syntyi n 9500 vuotta sitten. Mannerjäätikön vetäydyttyä alueelta veden pinta alkoi laskea ja pinta päätyi 5-7 metriä alemmas kuin nyt. Silloin Manamansalo oli kiinni mantereessa. Kun mannerjäätikön paino hellitti, Suomen maankamara alkoi kohota.

Nopeinta kohoaminen tällä alueella oli (ja on edelleen) lähinnä Perämerta eli Oulujärven länsirannoilla. Tästä syystä järviallas on vähitellen kallistunut itään päin. Niinpä veden pinta on noussut eniten järven itä- ja kaakkoisosissa. Siellä rantaviiva on siirtynyt useita kilometrejä ja kohonneella rannalla aallot ovat kovertaneet jyrkkiä rantatörmiä.
Irronnut aines kulkeutui ja kasautui rannoille särkiksi.
Vähitellen veden pinta nousi nykyiselle tasolleen ja siinä se pysytteleekin, koska Oulujärveä säännöstellään Oulujoen voimalaitosten takia.

Manamansalo; Pantioniemi; Näkymä pohjoiseen 15.9.2018

Manamansalo; Rapsunkangas 15.9.2018

Manamansalo; Rapsunkangas 15.9.2018

Manamansalo; Rapsunkankaan rantaa 15.9.2018

Manamansalo; Painanteen nuotiopaikka 15.9.2018

Ihmisten eloa saarella en tässä selosta. Olkoon esimerkkinä tässä yksi tervahaudan paikka. Niitä on saarella useita. Tietoa löytyy tästä:

Manamansalo; Tervahauta Teeriniemessä 15.9.2018

Patikointini toinen kääntöpiste oli Teeriniemen kärki, joka on ns, ydinarjun pää, kuten edellä kävi ilmi.
Harjua ja sillä olevaa tietä pitkin kävelin autolle ja kastuin, kun oli alkanut sataa enemmän.
Eipä tuo kokemuksia haitannut: oli sen verran mielenkiintoista nähtävää.

Manamansalo; Teeriniemi; ydinharjun pää 15.9.2018

Share