Pikkusieppometsä

Uutta ja ajankohtaista – Päivitettyä tietoa artikkeliin vuodelta 2017

Niinhän siinä kävi, kuten odotettavissa oli: Jotta tästä metsiköstä jatkossa saisi parempaa puun kasvua ja tuottoa oli korkea aika harventaa se.
Samalla kaatui suuri osa kolopuista. Voi olla, että pikkusiepolle elinympäristö ei enää kelpaa.

Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

Pikkusieppometsä 18.5.2019

 

Tässä jutussa (v 2017) esittelen pikkusiepon sekä metsän, jossa se viihtyy. Valokuvat ovat mustavalkeita, koska tässä yhteydessä ne toimivat paremmin kuin värikuvat.

pastellimaalaus_linnut_pikkusieppo_1024

PIkkusieppo; kuivapastelli, Ilkka Markkasen valokuvasta (Ei tästä metsästä)

Pikkusieppometsä 8.6.2017 -1mv_1024

Pikkusieppometsä 8.6.2017

Pikkusieppo on Suomessa varsin vähälukuinen laji.
Ulkonöltään sen koiras on värikkäämpi kuin lähisukulainen kirjosieppo.
Laulu muistuttaa varsin paljon kirjosiepon laulua, mutta sen tunnistaa lopun laskevasta säkeestä.
Elinpiirinä se suosii vanhoja, kuusivaltaisia metsiä, joissa on paljon kolopuita.


Tässä metsässä olen havainnut pikkusiepon useana kesänä.
Olen täällä sen myös nähnyt, mutta pesää en ole etsinyt enkä linnusta kuvia ottanut. Tänä vuonna kuulin sen laulun ensi kertaa aamulla 7.6.2017. Havaintojeni mukaan pikkusieppo laulaakin enemmän aamulla. Kuvatessani aluetta alkuillasta 8.6.2017, en sen ääntä kuullut enkä lintua nähnyt.
En tunne tämän metsän historiaa, mutta kuten kuvista näkee, se on ollut pitkään koskemattomana ja siksikin mielenkiintoinen kuvauskohde.
Siellä on muutamia pitkälle lahonneita puupinoja, jotka on ilmeisesti kasattu kymmeniä vuosia sitten.
Metsässä on erittäin paljon lahoavia puita sekä pystyssä että maassa ja siksi myös runsaasti kaikenlaisia kääpiä.
Monessa kohti oli näkyvissä tikkojen vierailun merkkejä.
Kuvausaikana käenkaali oli alkanut kukkia ja se olikin tärkeä syy kuvata juuri tähän aikaan ja muuttaa kuvat mustavalkeiksi.

Kuvagalleria tässä alla: Klikkaa kuvaa > kameralogo > selaa kuvia
Kuvat Flickrissä:  Sieltä ne kannattaa katsoa isompana ja tarkempana (Optiikkana Sigma 18-35 / 1.8 A) . Mukana on myös joitain 25.5.2017 ottamiani kuvia

Pikkusieppometsä: Mustavalkeat kuvat
Share

Liito-oravasta

Uutta ja ajankohtaista

  • Kuopion Väinölänniemeltä on havaintoja liito-oravasta

Kuopio; Väinölänniemi; Peräniemeä 9.6.2016


Savon Sanomat uutisoi tänään (13.2.2012), että Kuopion Männistössä, kerrostaloalueella oli havaittu liito- orava. Se oli antanut kuvata itseään parveketta lähellä olevassa koivussa. Nappisilmä oli näyttäytynyt useaan kertaan ja kiipeillyt myös kerrostalon seinällä.

Laji kuuluu eu:ssa tiukan suojelun vaativien eläinten listalle eli sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Liito-orava ei sinänsä ole laajalla taiga- vyöhykkeellä mitenkään erikoisen harvinainen tai uhanalainenkaan laji, mutta eu: n alueella sitä esiintyy vain Suomessa ja Baltian maissa.

wpoma_elaimet_liito-orava_01

Geographic distribution of Siberian Flying Squirrel (Pteromys volans); Date: 17 December 2010;Source: Put together by User:Hannu.; IUCN Red List of Threatened Species, species assessors and the authors of the spatial data. [CC-BY-SA-3.0 (www.creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Kirjallisuuden mukaan se viihtyy parhaiten kuusivaltaisissa sekametsissä, missä pitää olla ravintoa ja pesäpaikoiksi sopivia kolopuita, erityisesti vanhoja haapoja. Koska tämäntyyppiset laajemmat metsäalueet ovat vähentyneet ja pirstaloituneet, se luokitellaan näistä syistä Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.

Tämä ei ole ainoa havainto Kuopiostakaan, missä liito-orava on tavattu ihan kaupunkimiljöössä. Leväsellä löydettiin sen pesimisen merkkejä purettavaksi aiotun vanhan koulun vintiltä. Kapunki joutui tällöin anomaan poikkeuslupaa talon purkamiseksi.

Ilmeisesti se sopeutuu hyvinkin ihmisen naapuriksi ja jopa kaupungin asukkaaksi, jos ravintoa sekä pesäpaikkoja löytyy ja se saa olla rauhassa.

Liito-oravan ja ihmisen elämänpiirit voivat siis hyvinkin lomittua keskenään, mutta tuosta eu:n tiukasta direktiivistä on koitunut monta kertaa “riesaa” alueiden kaavoittajille ja rakentajille.

Kuopiosta muistuu mieleen pari tapausta, joista toisesta pidän tässä edessäni Savon Sanomien selostusta 4.5.2004. Kuopion Yliopiston yhteydessä toimiva Teknologiakeskus Teknia suunnitteli laajentumista entisen asevarikon suuntaan (Googlen näkymä alla)

Näytä suurempi kartta

Tavanomaisen ja vaadittavankin  (YVA) käytännön mukaan alueella suoritettiin sen luontoarvojen kartoitus. Siinä alueelta löytyi liito-oravan pesäpuu ja merkkejä sen olemisesta alueella – siis papanoita – ainakin 16 puun juurelta. Eli selvä liito-oravan reviiri esti kyseisen rakentamisen ainakin siinä laajuudessa, mitä oli suunniteltu.

Toinen tapaus liitty paljon aiheellistakin kiitosta saaneen Kuopion Saaristokadun rakentamiseen. Sen Lehtoniemen puoleisessa päässä havaittu liito-oravan reviiri muutti kadun alkuperäistä linjausta.

Tuolle alueelle sijoittuu myös ikävä, käräjille asti johtanut tapaus: Eräs maanomistaja oli hakkauttanut (yön kähmyssä) tontiltaan puustoa alueelta, missä todistettavasti oli liito-oravan reviiri. Ilmeisesti ajatus oli kulkenut sen suuntaisesti, että kaadanpa varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset pesäpuut, ettei liito-oravaa ainakaan minun mailta löydy! Sehän tietäisi rakentamiskieltoa ja sitä kautta tontin arvon laskua.

Kärhämiäkin tämä liitelevä veijari on siis aikaan saanut. Edellä mainittu Teknian tapaus johti erittäin ikävään ja henkilöön käyvään kirjoitteluun lehden pakina- ja yleisönosastossa, vaikka ko. luontokartoittaja teki vain ammattitaidolla työtään.

Kerrotaanhan semmoistakin legendaa, että kiihkeimmät liito-orava suojelijat jemmaavat sen papanoita pakastimeen. Sitten kun he saavat vihiä jostain tie- tai muusta rakentamishankkeesta, he käyvät ripottelemassa niitä suunnitellulle alueelle estääkseen epämieluisen rakentamisen.

wpoma_elaimet_liito-orava_02

Liito-oravan papanoita Kuopion Sotkanniemessä 1.4.2010

Männistönkin tapauksen valossa näyttää siltä, että liito-orava ja ihminen kyllä pystyvät elämään sovussa. Toivottavasti järki voittaa myös “direktiivien” kanssa eläessä.

Tulkoon vielä mainittua, että Kuopiossa on menossa tutkimus, jossa selvitetään pannoitettujen, siis gps- laitteilla varustettujen liito-oravien avulla niiden liikkeitä ja muutakin elämää – sekä myös kuolemaa: On todettu, että kaupunkialueella oravat joutuvat helposti petolintujen saaliiksi.

Lähteitä:

Share

Suomen keskipisteet

Suomesta voidaan määrittää maantieteelliset ja väestölliset keskipisteet.
Laiton ne Paikkatietoikkunassa kartalle.


Maantieteelliset keskipisteet

Näitä onkin monenlaisia ja monessa paikassa määrittelystä ja mittaustavasta riippuen.

Suomen maantieteellinen keskipisteen voi määrittää kokeilemalla, minkä pisteen kohdalla vaikkapa jäykästä pahvista tehty Suomen kartta pysyy tasapainossa kartan alle asetetun piikin päässä.
Käytännössä tämä onnistuu vain kartalla, johon on rajattu manneralue meren rantaviivan mukaan.
Jos mukaan otetaan myös saaret keskipisteen paikka muuttuu. Keskipisteen määrittelyyn voidaan ottaa mukaan myös merialueet, jolloin pisteen paikka on taas erilainen.

Tästä määrittelyn moninaisuudesta  johtuen on paikkakuntien (Piippola, Kestilä ja Kärsämäki) välille syntynyt jopa kilpailua siitä, missä “oikea” keskipiste on. Sillä nyt on lähinnä matkailullista merkitystä.

Maanmittauslaitos on määrittänyt maantieteellisen keskipisteen vuonna 2003.

On vielä huomioitava, että maantieteellisen keskipisteen paikka muuttuu maankohoamisen takia.


Manner-Suomen keskipiste

  • Wikipedia: “Tämä laskennallinen keskipiste sijaitsee pohjois–eteläsuunnassa Manner-Suomen eli Utsjoen Nuorgamin ja Hangon Tulliniemen välillä olevan kuvitellun viivan puolivälissä, ja tällä kohdalla itä–länsisuunnassa olevan itäisimmän (valtakunnanraja) pisteen ja Oulunsalon välillä olevan kuvitellun viivan puolivälissä.
  • Sijaitsee Puolangan keskustan pohjoispuolella, kantatie 78:n varrella Housuvaarassa, noin 10 kilometriä pohjoiseen Puolangan keskustasta, karttakoordinaateissa 64.96°N,27.59°E .”

Manner- ja Meri-Suomen puoliväli

  • Wikipedia: “Kun puolitetaan Nuorgamin (70°5’30) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31 °35’11’’) pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 64°47’40’’N, 25°21’34’’E, joka sijoittuu Limingan Värminkoskentien ja rautatien risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.”

Väestöllinen keskipiste

Share