Maapallon magneettikenttä ja revontulet

Uutta ja ajankohtaista:


Muutaman vuoden ajan tutkijoita on askarruttanut yötaivaalla näkyvistä revontulista etelään asettuva punertava kaari. Se on tallentunut yötaivasta valokuvanneiden kuviin, mutta varmuudella siitä tiedetään oikeastaan vain se, ettei se ole revontulia. Revontulten syntymekanismi tunnetaan, mutta tämän “taivaanhehkun” olemus on toistaiseksi arvoitus.


Artikkelin sisältö:


Maan magneettikentästä:

Aurinkotuuli eli Auringosta tulevat varautuneet hiukkaset törmäävät siihen kuvassa vasemmalta litistäen sitä kokooon ja  aiheuttavat sen toiselle puolelle pitkän “hännän”.
Ilman magneettikentän suojaa elämä olisi maapallolla mahdotonta.
Napa-alueilla varautuneet hiukkaset pääsevät ilmakehän yläkerroksiin saakka. Kun ne törmäävät siellä oleviin atomeihin syntyvät revontulet.

Animati3

By Dr. Nikolai Tsyganenko, USRA/NASA/GSFC [Public domain], via Wikimedia Commons

Maan magneettikentän vaikutuksen näkee konkreettisesti kompassissa. Sen neula asettuu magneettikentän suuntaisesti ja osoittaa sen pohjoisen/etelän . Magneettikentällä on pohjoinen ja eteläinen napa, mutta ne ovat eri paikoissa kuin maan kuvitellun akselin päät eli kartan navat. Tämä “eranto”, deklinaatio pitää ottaa huomioon, jos suunnistaa pitkän matkan pelkällä kompassisuunnalla.


The diagram shows the magnetic meridians (red) of the Earth’s magnetic field. Commons Attribution-Share Alike 4.0 International; https://fi.m.wikipedia.org/wiki/

[Artikkelin alkuun]

Magneettiset navat eivät pysy paikoillaan vaan ne ovat maapallon historian aikana vaeltaneet eri kohtiin. Tällä hetkellä magneettinen pohjoisnapa liikkuu kohti kartan pohjoisnapaa.
Magneettikentän voimakkuus on vaihdellut pitkällä aikavalillä ja sen suuntakin on aika ajoin muuttunut eli sen navat ovat vaihtaneet paikkaa. Tämä on tapahtunut epäsäännöllisesti noin 700.000 vuoden jaksoissa. Tästä muutoksesta on jäänyt jälki magneettisiin mineraaleihin. Niiden perusteella voidaan laskea maapallon kivikehän kerrosten suhteellisia ikiä ja myös magneettisten napojen paikkoja kyseisen muutoksen tapahtuma-aikana. Tämän perusteella voidaan taas tehdä päätelmiä maan mannerlaattojen liikkeistä.
Mittausten mukaan magneettikenttä on alkanut heikentyä ja tutkijoiden mukaan tämä edeltää magneettikentän suunnan muutosta. Viimeisin tapahtui n 780.000 vuotta sitten – Onko muutos siis odotettavissa lähitulevaisuudessa? Tätä on mahdotonta sanoa koska muutosten vaihteluväli on ollut laaja alle 100 000 vuodesta kymmeniin miljooniin vuosiin.

[Artikkelin alkuun]


[Artikkelin alkuun]



On melko varmaa, että jotkut muuttolinnut käyttävät suunnistamisessa avukseen maan magneettikenttää. Niillä on magneettiaisti: se tunnistaa magneettisten voimaviivojen kulman suhteessa maan pintaan ja näin “ilmoittaa” linnulle, millä leveysasteilla ollaan. Tämän aistin sijaintia ja toimintaa on tutkittu.

[Artikkelin alkuun]


Nettimateriaalia ; Magneettikenttä:

[Artikkelin alkuun]


Revontulista

Jos tuo “taivaanhehkun” luonne  ja synty on toistaiseksi selvittämättä, on revontulistakin eräs ominaisuus vielä tieteelle tavoittamaton mysteeri: Joidenkin havaintojen mukaan revontulista kuuluu ääntä. Tätä asiaa on tutkittu ja todisteistakin raportoitu, mutta asia on edelleen kiistanalainen.

Revontulia näkee eniten pohjoisilla leveysasteilla, mutta joskus niitä näkee eteläisessäkin Suomessa ja voimakkaan “aurinkomyrskyn” aikana suotuisissa olosuhteissa jopa Keski- ja Länsi-Euroopassa.
Ne ovat vaikuttavia liikkeissään ja monissa väreissään. Lapissa niistä on tullut matkailuvaltti. Matkailukeskuksiin on varta vasten niiden tarkkailuun ja kuvaamiseen rakennettu lasikattoisia vuokrattavia “igluja”.

Revontulten kuvaaminen on nykyaikaisilla digikameroilla suhteellisen helppoa ja niinpä nettiin jaetaan runsaasti upeita kuvia ja videoita.

Revontulista on otettu komeita kuvia myös Kuopiossa. Itse en ole niiden kuvaamiseen vielä toden teolla paneutunut kuin kerran: 17.3.2015 oli odotettavissa paljon revontulia. Niinpä tälläydyin minäkin sopivalle kuvauspaikalle Itkonniemelle ja jonkinlaisia kuviakin sain.
Tässä ehkä niistä parhain ja tässä ko. artikkeli: http://aarnehagman.fi/revontulien-loistetta/

Revontulia; Kuopion Itkonniemen ranta 17.3.2015; Alkuperäistä jpg-kuvaa olen hiukan säätänyt, jotta värit erottuisivat paremmin.

[Artikkelin alkuun]

Mistä revontulet ovat saaneet nimensä ja mitä ne ovat muissa kielissä?

Ilmatieteen laitoksen sivulla on mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:

Muissa kielissä mm:

  • norrsken ruotsiksi
  • nordlys norjaksi
  • põhja valgus viroksi
  • das Nordlicht saksaksi
  • the Northern Lights tai Polar Lights englanniksi
  • aurore boréale ranskaksi
  • noorderlicht tai poollicht hollanniksi
  • полярное сияние; (poljarnoje sijanije) venäjäksi
  • aurora boreal espanjaksi
  • aurora boreale italiaksi
  • kutup ışığı turkiksi
  • 北光 (hokkō) tai オーロラ (ōrora) japaniksi


[Artikkelin alkuun]


Aurigon toiminta; avaruussää; aurinkotuuli ja revontulet:


[Artikkelin alkuun]


Blogijuttu: 7.3. 2012

Aurinko aktiivisena
Kuluneen parin vuoden aikana on ihmetelty, mikä Aurinkoa vaivaa. Sen aktiivisuuden on todettu vaihtelevan noin 11 vuoden jaksoissa, mikä näkyy sen pinnalla esiintyvien “auringonpilkkujen” määrässä. Aktiivisuuden lisääntyessä niiden määrä myös kasvaa. Tässä oli menty jo monta vuotta kohti uutta Auringon aktiivisuuden huippua kohti, mutta tämä oma tähtemme näytti viettävän edelleen hiljaisesoloa.

Nyt ihan viime päivinä tilanne on äkkiä muttunut. Harva se päivä raportoidaan hienojen kuvien ja videoiden kera Auringossa tapahtuvista mahtavista purkauksista (“flare”): Tässä toissa päivältä.

Näistä sinkoutuu myös Maata kohti runsaasti varautuneita hiukkasia, mikä taas tietää hienoja revontulia: Tässä “revontulivaroitus” tälle päivälle. Noin tunti sitten näkyi kodin ikkunasta varsin hienoja, vihreitä revotulia Puijon takaa. Sen jälkeen kävimme Kuopion satamassa tiirailemassa taivaalle, mutta eipä noita enää näkynyt.

NASA Video; Julkaistu 17.5.2013
This movie of the March 6, 2012 X5.4 flare was captured by the Solar Dynamics Observatory (SDO) in the 171 Angstrom wavelength. Active Region 1429 has been shooting off flares and coronal mass ejections (CMEs) since it rotated into Earth’s view on March 2, 2012. Two X-class flare have

[Artikkelin alkuun]

Share

Kartta ja paikkatieto

FirmBee / Pixabay


Kartat ovat mielenkiintoisia ja paikkatieto on nykyisin sisäänrakennettuna järjestelmänä kaikenlaisesssa mediassa. Erilaiset mobiilisovellukset hyödyntävät paikkatietoa. Niitä käytetään sekä töissä että harrastuksissa.
Tässä artikkelissa on tietoa kartoista ja paikkatiedosta sekä esimerkkejä niiden käytöstä.

Arikkelin sisältö:


Johdannoksi:

stokpic / Pixabay

Antipodit

Oletko koskaan miettinyt, mikä paikka on täsmälleen vastakkaisella puolella maapalloa kuin Suomen joku kohta. Televisiossa tuli taannoin erittäin hyvin tehty dokumentti asiasta. Siinä vierailtiin mm. Baikal- järven rannalla ja Chilen eteläosassa olevassa kylässä: Nämä ovat toistensa antipodeja.

Materiaalia kartografiasta ja kartoista

maxmann / Pixabay

[Artikkelin alkuun]

GPS: esimerkkisovelluksia vaikkapa harrastukseksi

[Artikkelin alkuun]

GIS ja paikkatietoa suomeksi

[Artikkelin alkuun]

GPS suomeksi

[Artikkelin alkuun]

GIS ja GPS englanniksi

Google Earth: Opastuksia (GoogleDocs)


Google Earth Engine


[Artikkelin alkuun]

14 solmua Greenwichiin

  • Tämä on Olli Jalosen romaanin nimi. Sen lisäksi että se on hieno romaani, sen rakenteessa minua viehätti paikkatiedon käyttö. Tein kirjasta artikkelin ja Google Earth- matkan. Olin kirjailijaan sen tiimoilta yhteydessä: hän ilahtui tekemästäni jutusta ja kertoi tosiaan hyödyntäneensä mm. Google Earthia ja geokätköjen tietoja romaania tehdessään.
    Tässä linkki ko. artikkeliini

 

[Artikkelin alkuun]

Share

Ilmastonmuutos: Valikoitua perustietoa

Uutta ja ajankohtaista


Linkit sivun sisältöön:

Tätäkin artikkelia päivitän tarpeen mukaan.

Tumisu / Pixabay


Mikään muu asia ei ole niin globaali ja uhkaa niin laajasti koko ihmiskuntaa kuin ilmastonmuutos. Vaikka tämä tosiasia on tunnistettu ja lähes yksimielisesti hyväksytty sekä kansainvälisiä kokouksia pidetty, konkreettiset toimet ovat jääneet edelleen vajaiksi: Nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee vääjäämättä aiheuttaen osin ennustamattomia ja rajujakin seurauksia.
Jonkin verran on esiintynyt eriäviä käsityksiä ilmastonmuutoksen todellisista syistä ja sen nopeudesta. Ilmiössä on niin paljon muuttujia, että täysin luetettavien “skenaarioiden” tekeminen on erittäin vaikeaa sekä globaalilla että alueellisella tasolla.
Oleellista on  ymmärtää se, minkälaisista ajanjaksoista puhutaan. Maapallon keskilämpötila on muuttunut pitkinä ajanjaksoina paljonkin, mutta tällä hetkellä muutos on erittäin nopeaa.

Media ja netti suorastaan pursuaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Niinpä oli todennäköisesti jo käynyt niin, että ihmiset olivat alkaneet turtua koko asiaan. Tiedon määrätynlaisesta ylitarjonnasta johtuen perusasiat hämärtyivät ja käsitteet sekoittuvat.
Uusin IPPC:n raportti tuli tässä hyvään tarpeeseen ja herätteli sekä valtioiden päättäjiä että niiden kansalaisia.


Viime vuosina on ollut ihan kunnon talvia ja luntakin ihan riesaksi asti. Niinpä ovat jo unohtuneet aikaisemmat loskatalvet, jolloin kunnon pakkasia ja lunta odoteltiin vielä joulu-tammikuussa ja Kallavesikin lainehti keskitalvella vapaana.
Vuonna 2018 oli Suomessa jo toukokuusta saakka pitkiä sateettomia hellejaksoja. Kuivuus koetteli myös Ruotsia, Kreikkaa ja Kaliforniaa aiheuttaen mittavia metsä- ja pensaspaloja.

“Vuodet eivät ole veljeksiä” eivätkä poikkeukselliset sääolot sinänsä ole merkkejä tai todisteita ilmastomuutoksesta: Pitää tarkastella pitempiaikaisia muutoksia lämpötiloissa ja sään ääri-ilmöiden esiintymisessä. Siitä on artikkelin lopussa erittäin havainnollisia visualisointeja.

Tämän artikkelin tarkoitus on ennen kaikkea ottaa haltuun lähteisiin tutustumalla peruskäsitteet ja -prosessit, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Toisena tavoitteena on tietää ja ymmärtää ne ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka nykytiedon valossa ovat jo toteutuneet, ovat parhaillaan menossa tai odottamassa.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on alan “auktoriteetti”.

Ne­tis­sä on val­ta­va mää­rä il­mas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vää ma­te­ri­aa­lia. Niin­pä täs­sä­kin on vain va­lit­tu­ja pa­lo­ja sii­tä.

IPPC:n uusimman 1.5 °C- raportin kuvat:


Uutisia ja nettisivuja



Seu­raa Twit­te­riä, mut­ta ole kriit­ti­nen – Siel­lä ote­taan myös kan­taa!:


Kas­vi­huo­ne­kaa­sut ja kas­vi­huo­ne­il­miö

BioInteractive: (Huom! koko näyttö)


Cumulative CO2 Emissions by Country Since 1850

CO2 emissions, GDP & temperature by country 1961-2014


cocoparisienne / Pixabay

Tässä artikkelissa ei ole yksilöityjä lähdemateriaaleja seuraavista aiheista. Niitäkin olen koonnut mittavan määrän. Ne pitäisi tarkistaa ja valikoida toiseen artikkeliin – Teen sitä ajan kanssa.

A musical investigation into the causes and effects of global climate change and our opportunities to use science to offset it. Featuring Bill Nye, David Attenborough, Richard Alley and Isaac Asimov. “Our Biggest Challenge” is the 16th episode of the Symphony of Science series by melodysheep:

***

Il­mas­ton­muu­tok­sen tut­ki­muk­sen ja tor­jun­nan his­to­ri­aa vuoteen 2009 saakka (Koon­nin läh­tee­nä myös: Heli Saa­va­lai­nen; Hel­sin­gin Sa­no­mat 22.11.2013)

Perusteellisemmat raportit ja tiedot uudemmista kokouksista: Ilmasto.org- sivulta

  • 1856:Ruot­sa­lai­nen tie­de­mies Svan­te Ar­he­nius esit­ti, että maa­pal­lol­la ha­vai­tut jää­kau­sien ja läm­pi­mien kau­sien vaih­te­lu joh­tuu ilma­ke­hän hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den muu­tok­sis­ta. Hä­nen te­o­ri­an­sa poh­ja oli kas­vi­huo­ne­li­miö
  • 1958:Pro­fes­so­ri Char­les Kee­lin­gin ke­hit­tä­mäl­lä tar­kal­la mit­taus­me­ne­tel­mäl­lä aloi­tet­tin ilma­ke­hän hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den mit­tauk­set Ha­vai­jin Mau­na Loa- vuo­rel­la. Näin syn­tyi vä­hi­tel­len ns. “Kee­lin­gin käy­rä”, mis­tä on kuva täs­sä ar­tik­ke­lis­sa
  • 1979:Maa­il­man ilma­tie­teen jär­jes­tö WMO va­roit­taa il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä
  • 1987:Ai­kai­sem­min oli pe­rus­tet­tu Nor­jan  pä­mi­nis­te­rin  Gro Har­lem Brundt­lan­din joh­ta­ma ko­mis­sio. Ko­mis­sio esit­ti kei­no­ja kes­tä­vään ke­hi­tyk­seen siir­ty­mi­sek­si ja yh­te­nä ai­hee­na oli ener­gi­an­käy­tön vä­hen­tä­mi­nen kas­vi­huo­ne­il­mi­ön hil­lit­se­mi­sek­si.
  • 1988:Pe­rus­tet­tiin hal­li­tus­ten­vä­li­nen il­mas­to­pa­nee­li IPCC
  • 1990:jul­kai­see en­sim­mäi­sen ra­port­tin­sa. Sen poh­jal­ta aloi­tet­tiin il­mas­to­neu­vot­te­lut. Ta­voit­teek­si tuli se, ett­ei­vät kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töt enää li­sään­tyi­si.
  • 1992:
  • 1997: Ki­o­tos­sa so­vit­tiin te­oil­li­suus­mai­den pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­ses­tä.
  • 2007: IPCC:n ra­por­tis­sa oli eroa edel­li­seen sii­nä, että to­det­tiin il­mas­ton­muu­tok­sen joh­tu­van enim­mäk­seen ih­mi­sen toi­mis­ta
  • 2008: EU si­tou­tuu pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen 20% vuo­teen 2020 men­nes­sä
  • 2009:IPCC jou­tuu se­lit­te­le­mään tut­ki­joi­den­sa vi­ral­li­sen lin­jan kans­sa ris­ti­rii­tai­sia säh­kö­pos­te­ja sekä vir­heel­li­siä tie­to­ja Hi­ma­la­jan jää­ti­köi­den su­la­mi­ses­ta. Nämä sei­kat an­ta­vat pont­ta “il­mas­tos­kep­ti­ko­jen” vi­ral­li­ses­ta lin­jas­ta poik­ke­a­vil­le mie­li­pi­teil­le
  • 2009: Köö­pen­ha­mi­nan il­mas­to­ko­kouk­ses­sa pää­dyt­tiin sii­hen, että läm­pö­ti­lan nou­su py­ri­tään ra­joit­ta­maan kah­teen as­tee­seen.
  • 2012: Il­mas­to­ko­kous Sau­di Ara­bi­an Do­has­sa oli pet­ty­mys sen­kin ta­kia, että USA ei vie­lä­kään ol­lut ra­ti­foi­nut Ki­o­ton so­pi­mus­ta, jon­ka jat­kos­ta neu­vo­tel­tiin Li­säk­si Ve­nä­jä, Ja­pa­ni ja Ka­na­da jäi­vät myös pois so­pi­muk­ses­ta.
  • 2013: Var­so­van il­mas­to­kous oli mel­koi­nen pet­ty­mys pääs­tö­vä­hen­nys­ten osal­ta, mut­ta so­vit­tiin toi­mis­ta troop­pis­ten met­sien suo­je­li­mi­sek­si


Hienoja animaatioita Flickrissä:
Upotus on samalla linkki julkaisuun.
CO2 emissions, GDP & temperature by country 1961-2014

Attribution 2.0 Generic (CC BY 2.0)
Temperature Anomalies by Country 1880-2017
Temperature Anomalies 1880-2017
Temperature Anomalies
Land-surface temperature anomalies
Temperature Anomalies Histogram
Temperature Anomalies Map
Temperature Anomalies By Country 1900-2017
Zonal means of temperature anomalies 1900 - 2016
Tree ring temperature anomalies
Cumulative CO2 emissions
Cumulative CO2 Emissions By Country
Sea Surface Temperature Anomalies

Share