Avararuus: Törmäyksien uhka ja muitakin hasardeja

Uutta ja ajankohtaista


Artikkelin sisältö:


Käsitteitä ja tietoa :

Tapahtui helmikuussa 2013

Per­jan­tai­na 15.2.2013, kun “wan­hat täh­det” tuik­ki­vat kou­lun par­ke­til­la ja abit oli saa­tel­tu edel­li­se­nä päi­vä­nä vä­häk­si ai­kaa kou­lua kier­tä­väl­le ra­dal­le, ta­pah­tui lähi­a­va­ruu­des­sa var­sin poik­keuk­sel­li­nen ohi­tus: As­te­roi­di 2012 DA 14 hu­jah­ti Maan ohi alle 28.000 kilo­met­rin pääs­tä. Mat­ka tun­tuu kilo­met­reis­sä suu­rel­ta, mut­ta ava­ruus­väli­mat­kois­sa ky­sees­sä on lä­hes “lä­hel­tä­pi­ti- ti­lan­ne”. Ver­tai­lu­mi­tak­si voi ot­taa ns. geo­sta­ti­o­naa­ri­set sa­tel­lii­tit, jot­ka kier­tä­vät maa­pal­loa sa­maan tah­tiin sen kier­ron kans­sa noin noin 35 786 kilo­met­rin pääs­sä päi­vän­ta­saa­jas­ta. Tämän asteroidin läpimitatksi on ar­vi­oi­tu n.50 m.

Ava­ruu­des­ta on sys­te­maat­ti­ses­ti 1990- lu­vul­ta läh­tien et­sit­ty kap­pa­lei­ta, jot­ka voi­si­vat tör­mä­tä maa­pal­loon. Mah­dol­li­sia uh­kia ovat as­te­roi­dien ohel­la ko­mee­tat tai nii­den kap­pa­leet.

On­han maa­pal­lol­le vuo­si­mil­joo­nien ku­lu­es­sa tör­män­nyt pal­jon eri­lai­sia ja -ko­koi­sia kap­pa­lei­ta: Näi­tä me­to­riit­tik­raat­te­rei­ta on löy­det­ty Suo­men­kin maan­kama­ras­ta lu­kui­sia. Tuon ko­koi­nen as­te­roi­di kyl­lä te­ki­si mel­koi­sen mon­tun Maan pin­taan ja jos se rä­jäh­täi­si sa­mal­la ta­val­la kuin vuon­na 1908 Tun­gus­kaan pu­don­nut kap­pa­le, pai­kal­li­nen tuho oli­si il­mei­nen. Ener­gi­aa va­pau­tui­si 200 ker­taa Hiro­shi­maan pu­do­te­tun ato­mi­pommin verran.

Ari­zo­nan me­re­o­riit­tik­raat­te­ri (kuva) on syn­ty­nyt ehkä sa­maa suu­ruus­luok­kaa ole­van kap­pa­leen tör­mäyk­ses­sä. Se on le­vey­del­tään yli kilo­met­rin ja syy­vyyt­tä sil­lä on 170 met­riä.

By Ken Tho­mas [Pub­lic do­main], via Wi­ki­me­dia Com­mons; Loo­king south and slight­ly east (to show the right rim) from an over­look on the nort­hern rim of Me­te­or Cra­ter (also known as Bar­rin­ger Cra­ter).


[Artikkelin alkuun]

Suomesta löydettyjä törmäyspaikkoja kartalla:

Sö­derf­jär­den (Wikipedia)

Lap­pa­jär­vi (Wikipedia)

Lum­parn (Somerikko.net)

Su­vas­ve­si (Karttapaikka)

Suomen törmäyskraatterit: Somerikko.net


[Artikkelin alkuun]

Tee törmäyksiä:


Tapahtui 65 miljoonaa vuotta sitten

Maa­pal­lon his­to­ri­an kuu­lui­sin tör­mäys sat­tui noin 65 mil­joo­na vuot­ta sit­ten. Sil­loin pal­jon isom­pi kap­pa­le iski Ju­ka­ta­nin nie­mi­maan edus­tal­le. Tämä ai­heut­ti laa­jan alu­eel­li­sen tu­hon li­säk­si glo­baa­lin il­mas­to­muu­tok­sen, mikä oli ai­na­kin yksi mer­kit­tä­vis­tä syis­tä dino­sau­rus­ten hä­vi­ä­mi­seen maa­pal­lol­ta.

Dino Meteor | National Geographic; Julkaistu 31.5.2007
Most agree a meteor ended the dinosaurs’ reign, but could a giant impact have also catapulted them to dominance?


[Artikkelin alkuun]

Muutamia lähteitä avaruusuhkista suomeksi:

[Artikkelin alkuun]


Avaruusuhkat – Spacehazards: yleistä; torjuminen

[Artikkelin alkuun]


Asteroidit, Asteroids

Lisennsi CCO; lmencos / Pixabay

By NASA/JPL-Cal­tech (NASA Ima­ge of the Day) [Pub­lic do­main], via Wi­ki­me­dia Com­mons; This ar­tist’s ani­ma­ti­on il­lust­ra­tes a mas­si­ve as­te­roid belt in or­bit around a star the same age and size as our Sun. As­te­roids are chunks of rock from “fai­led” pla­nets, which ne­ver ma­na­ged to co­a­les­ce into full-si­zed pla­nets. As­te­roid belts can be thought of as const­ruc­ti­on si­tes that ac­com­pa­ny the buil­ding of roc­ky pla­nets

[Artikkelin alkuun]


Komeetat, Comets

1980supra / Pixabay

[Artikkelin alkuun]


Avaruusromu ja sotilaallinen varustautuminen

Aarne Hagman; Sateliittien valojuovia taivaalla illalla 14.10.2018. Kuvassa ylhäällä linnunrataa ja vasemmalla alhaalla Andromedan galaksi.

Maapalloa kiertää valtava määrä erilaisia ihmisen lähettämiä kappaleita. Ikävä kyllä hyvin suuri osa niistä ei enää ole jotain tehtävää suorittavia, vielä toimivia satelliitteja.
Euroopan avaruusjärjestön Esan raportin mukaan maapallon ympärillä kiertää jo nyt 20.000 yli 10 senttiä suurempaa avaruusromun palasta. Nämä kappaleet on havaittu ja niitä pystytään jäljittämään mutta niiden lisäksi alle sentin palasia arvioidaan olevan jopa 170 miljoonaa.
Pienetkin kappaleet voivat vaurioittaa sateliitteja, koska niiden vauhti on niin kova.
Huolestuttavaa on se, että avaruusromun määrä voi tulevaisuudessa lisääntyä jopa eksponentiaalisesti, kun kappaleet alkavat törmäillä toisiinsa ja näin syntyy yhä uusia kappaleita, jotka taas törmäilevät keskenään jne. Tällaisen kehityskulun loppupäässä voi pahimmassa tapauksessa olla ns. Kesslerin syndroooma: Maapallon ympärillä kiertää jo niin paljon kaikenlaisia metallinkappaleita ettei sekaan enää mahdu turvallisesti uusia satelliitteja.

On monia toimintoja, jotka perustuvat satelliitteihin. Tietoliikenne kulkee satelliittien kautta ja jokainen käyttää lähes päivittäin kaikenlaisia paikantamispalveluja ja -sovelluksia, joka toimivat gps- satelliittien varassa.

Suurvallat eivät luonnollisesti tarkemmin kerro, minkälaisia sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuja laitteita ne ovat jo avaruuteen lähettäneet. Niitä voidaan käyttää vastapuolen tietoliikenteen häirintään, jolloin kohteena ovat erityisesti myös gps- satelliitit. Koska järjestelmä on strategisesti niin tärkeä, Kiina ja Venäjä ovat rakentamassa omaan satelliittipaikannusjärjestelmää, jotta ne eivät olisi riippuvaisia alunperin USA:n armeijan tarpeisiin kehittetystä maailmanlaajuisesta järjestelmästä.
“Tähtien sota”- tyyppinen suurvaltojen välinen konflikti pysyy toivottavasti aina fiktiona, mutta tiettävästi mahdollisen vihollisen satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuja laitteita on ainakin jo suunnitteilla.

[Artikkelin alkuun]

Share

Uusia lajeja Suomen luontoon

Uutta ja ajankohtaista


Jättipalsami

Artikkelin sisältö:


Johdanto ja käsitteitä

Tässä artikkelissa esitellään eliölajeja, jotka eivät alunperin ole kuuluneet Suomen luontoon.
Jo tässä ensimmäisessä lauseessa joudun paneutumaan määrittelyasioihin: Mitä tarkoitetaan “alkuperäisellä” suomalaisella luonnolla? Se on koko ajan muuttunut, jos lähtökohdaksi otetaan vaikka se aika, kun mannerjäätikkö oli sulanut Suomen alueen päältä. Siitä alkoi ekosysteemien kuten metsien ja soiden kehitys ja muuttuminen ja se jatkuu edelleen. Tässä katsannossa kaikki Suomen alueelle jääkauden jälkeen tulleet lajit ovat tulokaslajeja.
Mikä on sitten vieraslaji? Käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, vaikka tarkemmin ottaen niissä on ero: Tulokaslaji on levinnyt Suomen luontoon ihan omin avuin, ihmisen suorasta toiminnasta riippumatta, mutta vieraslaji nimenomaan ihmisen toimesta/syystä. Tässä artikkelissa lajeja ei ole näiden määrittelyjen mukaan ryhmitelty, koska syy uuden lajin ilmaantumiseen ei aina ole niin yksiselitteinen.


Vieras-/tulokaslajeilla on yleisesti ottaen “huono maine”. Ne eivät ikäänkuin kuulu Suomen luontoon eli aiheuttavat suoranaista silminkin nähtävää haittaa –  ovat jopa vaarallisia, häiritsevät lajien välisiä suhteita esim. syrjäyttämällä alkuperäislajin tai muuttavat eliöyhteisöjen rakennetta peruuttamattomasti. Näistä syistä niiden tulo Suomeen pitäisi siis alunperinkin estää ja jos ne jo täällä ovat, niistä pitäisi päästä eroon. Tässäkin artikkelissa painottuu tämä haittapuoli.

On toki lajeja, joista ei suoraan voi sanoa, onko niistä hyötyä vai haittaa. Esimerkiksi, kun suomalainen rapu alkoi kuolla rapuruttoon, tuotiin tilalle täplärapua, johon tauti ei tartu.
Piisami mielletään ihan Suomen luontoon kuuluvaksi lajiksi, jolla on vakiintunut ekolokero, mutta alunperin se tuotiin Suomeen turkiseläimeksi.

GoFinland / Pixabay; Valkoposkihanhia

Mielenkiintoisia “rajatapauksia” ovat Etelä-Suomen kaupunkeihin pesimään asettuneet valkoposkihanhet ja mm. Helsingissä lisääntyneet “citykanit”:
Valkoposkihanhi ei ole alunperin Suomessa vaan arktisella  tundralla pesivä laji. Läpimuuttajana se on Suomessa ollut aina. Ei ole ihan varmaa, onko nykyisin nurmikoilla laiduntava ja ulostava ja siis riesaksikin tullut suuri pesimäkanta syntynyt noista läpimuuttajista vai tarhakarkulaisista.
Kanit aiheuttavat tuhoa kaivelemalla koloja istutuksiiin ja syömällä kasveja. Ne ovat toisaalta hyvä saalistuskohde mm. huuhkajille ja kanahaukoille, jotka ovat tästäkin syystä “kaupungistuneet”. Metsästetään kaneja (jousipyssyllä)  myös Korkeasaaren kissapetojen evääksi.

Lupiini

Kasvien puolelta voi ottaa esimerkiksi lupiinin. Sen haitta on toisaalta kiistaton, kun se valtaa luonnon ketojen kasvien kasvupaikat, mutta toisaalta: onhan se kukkiessaan todella kaunis tien varsien koristus ja maisemassa parempi kuin hoitamattomat pusikot.

Erityisen haitallisista eliöistä on tullut mediassa tavaksi käyttää hyvinkin yliampuvia ilmauksia, jotka eivät vastaa täysin niiden biologiaa. “Hyvä” esimerkki tästä on puutarhojen riesaksi levinnyt “tappajaetana”.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia lajeja, joista mm. hyönteiset ovat pahoja puiden ja hyötykasvien tuholaisia. Uusimpina mahdollisina nisäkästulokkaina on mainittu jopa sakaali ja pesukarhu.

mtanenbaum / Pixabay; Sakaali: Suomeen tulossa?

Lähdeaineistot

Olen järjestänyt ne niin, että ensin on yleistietoa aiheesta ja sitten erikseen alasvetovalikoissa linkit kasveihin ja eläimiin. Lajin esittelystä käy ilmi, kumpaan kategoriaan se kuuluu: onko se vieras vai tulokas.
Linkkilistoina ovat toistaiseksi vain  kasvit ja eläimet – On Suomeen toki tullut uusia selkärangattomiakin kuten edellä on käynyt ilmi.

Yleistietoa ja selostusta useammasta lajista:


Kasvit ja eläimet

Kaukasian jättiputki erään kaupan takapihalla

Minkki Koloveden kansallispuistossa

Share

Tsunameista yleensä ja Intian Valtameri 26.12. 2004

Uutta ja ajankohtaista

Sundansalmessa sijaitsevan Anak Krakataun purkautuminen aiheutti tsunamin

Tsunami caused by volcanic sources; GeoscienceAustralia; Julkaistu 9.8.2016; Tsunami are waves caused by sudden movement of the ocean due to earthquakes, landslides on the sea floor, land slumping into the ocean, large volcanic eruptions or meteorite impact in the ocean. Tsunami initiated by volcanic eruptions is less common than tsunami caused by large earthquakes. This animation shows a tsunami generated following a volcanic eruption.


Toinen artikkeli tsunameista:

Sivun sisältö:


NeuPaddy / Pixabay

Materiaalia tsunameista yleensä


Worldmapper- karttoja

Linkki karttaan ja sen selosteeseen:

Tsunamis 2001-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Tsunami Deaths 2001-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Tsunami Damages 2001-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

 

****

Intian Valtameren tsunami 2004

26.12.2004 klo 00.58.53 (UTC) Sumatran saaren pohjoispään länsipuolella paikassa 3,3 °N, 95,8 ° E, merenpohjan alla 30 km:n syvyydessä tapahtui voimakkuudeltaa 9 richterin maanjäristys, jonka aiheuttamat hyökyaallot – tsunamit aiheuttivat ihmiskunnan historian suurimpiin kuuluvan luonnonkatastrofin.

Nettiähteitä Intian Valtameren tsunamista

By NOAA Center for Tsunami Research (NCTR) (NOAA Magazine [1]) [Public domain], via Wikimedia Commons



Koottua aineistoa heti kyseisen katastrofin jälkeen, osittain jo sen aikana.

Kuolleiden todellisesta määrästä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole lopullista varmuutta, mutta tuhon ulottuminen laaajalle Intian Valtameren rannikolla – aina Afrikkaan saakka ja se, että uhrien joukossa on runsaasti turisteja myös Suomesta on koskettanut kaikkia ja järkyttänyt koko maailmaa. Tuho tuli täydellisenä yllätyksenä eikä siihen oltu yhtään varauduttu. Intian Valtamerellä ei ole sellaista tsunameista varoittavaa järjestelmää kuin mitä Tyynellämerellä on. Niinpä rannoilla lomaansa viettäneet turistit ja paikalliset asukkaatkin alkuun vain ihmettelivät, miksi merivesi alkoi vetäytyä kauemmas ja meren pohjaa tuli näkyviin. Lähestyvää ensimmäistä aaltoa katseltiin ihmetellen myös, kunnes sen koko ja tulonopeus tajuttiin. Tällöin se oli jo liian lähellä, jotta rannalla ja sen läheisyydessä olevat ihmiset olisivat kerenneet pakoon. Niin sitten valtava vesimassa syöksyi maalle vieden mukanaan ihmiset ja tuhoten lähes kaiken eteen sattuvan.

By Michael L. Bak [Public domain], via Wikimedia Commons; https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/36/Street_in_downtown_Banda_Aceh_after_2004_tsunami_DD-SD-06-07366.JPEG

Alkuun tuhon laajuudesta ja ihmishenkien menetyksistä ei tiedonvälityksen puutteista johtuen ollut oikeaa kuvaa. Virallisella tasolla karuun todellisuuteen ja katastrofiavun järjestämiseen mm. ulkomisteriössä herättin vasta noin vuorokauden kuluttua. Tämä on herättänyt voimakastakin kritiikkiä sekä Suomessa että myös muissa maissa etenkin Ruotsissa, jota tuho kosketti uhriluvulla mitaten Pohjoismaista eniten.

Tilannetta kuvastavat lainaukset päivän lehdistä ja päivittäin koko ajan huonompaan suuntaan muuttuneet arviot kadoksissa olevien ja kuolleiden määrästä.

Kun tuhon todellinen laajuus sitten muutaman päivän päästä todella tarkentui, käynnistyivät varsin nopeasti Suomessa ensimmäiseksi toimet, joilla suomalaisia turisteja lennätettiin kotiin. Tuhoalueille lähetettiin sairaanhoito- ja muuta avustushenkilökuntaa ja pahiten loukkaantuneet tuotiin Suomeen hoitoon erikseen tarkoitusta varten varustetulla koneella. Harkinnan jälkeen kateisssa olevista suomalaisista alettiin julkaista listaa. Uhreja etsimään ja tunnistamaan lähettiin mm. poliiseja. Tämä erittäin vaikea työ on tätä kirjoittettaessa vielä aivan alussa.

Eri tahojen (virallisten tahojen, eri järjestöjen sekä yhteisöjen) yhteistoiminta sujui alkuun päästyään ilmeisen hyvin, tehokkaasti ja ammattitaidolla. Tuli myös tietoon, miten pyyteettömästi paikalliset asukkaat ja monet paikalla olleet suomalaiset mm. sukelluskoulujen henkilöstö osallistuivat tiedottamiseen, ihmisten pelastamiseen ja auttamiseen.

Kertomuksia yksittäistä pelastumiskokemuksista mutta myös järkyttäviä tietoja kokonaisten perheiden katoamisesta oli luettavissa lehdistä.

Aletaan myös tajuta, millaista täydellistä hävitystä hyökyaallot merkitsivät paikallisille eloon jääneille asukkaille: Sadoilta tuhansilta ihmisiltä menivät kodit ja kaikki omaisuus, kalastajilta laivat ja miljoonat ihmiset ovat pitkään kokonaan ulkopuolisen avun varassa. Toisaalta Thaimaan turistirannoilla pyritään mahdollisimman pian palaamaan normaaliin elämään, koska matkailu on maan taloudelle erittäin tärkeää.

By Michael L. Bak [Public domain], via Wikimedia Commons; https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Street_in_downtown_Banda_Aceh_after_2004_tsunami_DD-SD-06-07372.JPEG

Edessä on Suomessa vielä etenkin omaisille ja muillekin henkisesti raskaita aikoja, kun tunnistettuja uhreja aletaan tuoda kotimaahan – Tulee myös kohdata se tosiasia, että suurta osaa kadonneista ei koskaan löydetä.

Tuho oli pahin lähimpänä järistyskeskusta olevan Indonesian Acehin maakunnan rannoilla, missä laajoilla alueilla kokonaisia kyliä ja kaupunkeja hävisi ihmisineen mereen. Syrjäisimmille paikoille ei apua ole saatu toimitettua vieläkään vaikka tätä kirjoitettaessa tuhosta on kulunut jo puolitoista viikkoa. Niinpä on varmaa, että itse tsunamista siellä henkiinjääneistä suuri osa on kuollut veden ja ruuan puutteeseen.

Toiseksi pahiten kärsi Sri Lanka, missä katastrofin jälkeiset rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat pahasti vaikeuttaneet avustustyötä. Tsunami aiheutti Sri Lankassa myös kaikkien aikojen pahimman rautatieonnettomuuden (1300 kuollutta)

Aasian tsunamikatastrofin uhrien auttamiseksi ja tuhoutuneiden alueiden jälleenrakentamiseksi on alkanut toisen maailmansodan jälkeen ihmiskunnan suurin ja kattavin YK- johtoinen avustusoperaatio, minkä rahoittamiseksi järjestettyihin keräyksiin ihmiset myös Suomessa ovat osallistuneet ennästyksellisen aktiivisesti.

Tällä hetkellä käydään ankaraa kilpajuoksua ajan kanssa: Valtava määrä ruumiita on vielä löytämättä ja löydettyjä uhreja yritetetään tunnistaa äärettömän hankalissa olosuhteissa. Apua ei saada syrjäisimmille seuduille perille, kun kulkuyhteydet ovat poikki. Vesivarat ovat saastuneet. Koko ajan pelätään kulkutautien ryöstäytymistä valloilleen, jolloin niihin kuolevien määrä nostaisi uhrien luvun jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä. Kuolleista jopa kolmannes on lapsia ja orvoksi jääneitä on suuri määrä. Heidän tulevat kohtalonsa kehitysmaiden oloissa voivat olla ankeat, elleivät he saa turvaa ja apua.

Uutiskatsaus

Tähän on koottu lehtien (Savon Sanomat ja Helsingin Sanomat; “Haastattelu tms lainaus”) uutisotsikoita katastrofin jälkeisiltä päiviltä. Niidenkin avulla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten tiedot tapahtuneesta tarkentuivat jopa muuttuivat, millaisia seurauksia tsunameilla oli sekä mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin.

27.12.2004

  • Tuhoaallot tappoivat tuhansia
  • Maanjäristystä seuranneet tsunamit iskivät Kaakkois- Aasian rannoille
  • Yli 11.000 ihmistä kuoli ja yli miljoona jäi kodittomiksi
  • Maanjäristys aiheutti rajuja tsunameita. Pahoja tuhoja Intiasta Indonesiaan
  • Ensimmäinen suuri hyökyaalto nousi merestä kuin seinä
  • Voimakkain maanjäristys 40 vuoteen sysäsi liikkeelle tsunamien sarjan
  • Hyökyaallot iskivät myös suomalaisten suosimiin lomakohteisiin Thaimaassa
  • “Aalto pesi hotellin pihan ja täytti uima- altaan hiekalla”
  • Ainakin kolmen ruotsalaisen pelätään kuolleen
  • Suomalaisilla ei hätää, lomalentoja perutaan
  • Suomalaisturisteja ei tiedetä kuolleen

29.12.2004

  • “Kukaan ei koskaan osannut pelätä hyökyaaltoa”
  • Paikalla olevat suomalaisturistit uskovat uhrien määrän nousevan
  • Täysi hotelli pelasti: Kuopiolainen pariskunta ehti rannalta ennen hyökyaaltoa Sri Lankalla
  • Juomavedet saastuivat, ripuli alkoi jo levitä
  • Euroopasta kateissa tuhansia
  • Intian paratiisisaaret (Andamaanit ja Nikobaarit) kärsivät julmimmin
  • Malediiveilla kuolleita pelättyä vähemmän
  • “Monia, monia suomalaisia joutunut uhriksi”. Suomen Thaimaan suurlähettiläs uskoo , ettei kriisin koko karmeutta ole vielä edes nähty
  • Hyökyaallot tappoivat jopa kymmeniä suomalaisia
  • Tiistaina oli kateissa yli 200 suomalaista
  • Pääministeri kehotti varautumaan uusiin suruviesteihin
  • Eniten suomalaisia kateissa Thaimaan Khao Lakissa
  • Ruotsi varoittaa suurista uhriluvuista
  • Hyökyaaltojen ja järistysten kuolonuhreja jo lähes 60.000
  • Loputkin suomalaiset kotiin Sri Lankasta
  • Apua alkoi virrata Aasian katastrofialueelle.

30.12.2004

  • “Se oli ihan erilaista kuin televisiossa”
  • Kansainväinen Punainen Risti: Kuolonuhreja jopa 100 000
  • Indonesiassa tuho on valtava
  • Acehin uhrit järkyttivät: Tuhoalueen uhrimäärä voi kivuta pahimmillaan jopa 140 000: een
  • Aasian katastrofi vaatinut ainakin 14 suomalaisuhria. Kateissa on 240 suomalaista
  • Ilmasilta tuo nyt satoja suomalaisia päivässä takaisin
  • Ruotsalaisia on tuhoalueella kateissa vielä jopa 2000

31.12.2004

  • Vaikeimmin luokkaantuneita lähdettiin hakemaan ambulanssikoneella
  • Jo yli 2 200 suomailaista evakuoitu Thaimaan tuhoalueilta
  • KRP julkaisi kaksi nimilistaa ja toivoo yhteydenottoja
  • Aasian uhreja jo yli 120 000
  • Indonesian uhrien määrä tuplaantui 80.000: een vuorokaudessa
  • Tuho keskittyyi Acehin maakuntaan
  • Hyöky nosti maamiinat liikkeelle Sri Lankassa
  • Ilotulituksia peruutettu monissa kunnissa
  • Yli 260 suomalaista on kadoksissa. Viranomaiset eivät anna paljon toivoa, että eloonjääneitä löytyisi lisää
  • Pahimmillaan yli tuhat ruotsalaisuhria

2.1.2005

  • Suomalaisuhrien etsintä alkaa
  • “Ymmärämme vasta sitten, kun arkut tulevat kotiin”. Noin 3500 ruotsalaiskadonneen lista muuttuu jatkuvasti
  • Suomi suri laskemalla liput puolitankoon
  • Ambulanssikone toi 14 paaripotilasta
  • Pelko, haju ja jano piinaavat Acehissa
  • Indonesian suurtuho nostaa uhrimäärän yli 150.000:n
  • Apu ei pääse tuhoalueille. Sri Lankassa on pahoja tulvia ja tuhannet tonnit tavaraa odottavat jatkokuljetusta ruuhkautuneena Indonesian Acehissa

3.1.2005

  • Viimeinen suomalaisten evakuointilento saapui
  • Hyökyaallot veivät talot, tarjoilijat, isän ja isoisän
  • SPR vetosi, etteivät omaisensa kadottaneet lähtisi etsintämatkalle
  • Tuhoalueella ruoka- avun tarpeessa jopa 1,8 miljoonaa ihmistä
  • Meri vei kylät mennessään Acehissa
  • Sumatran tuhoalueiden ruumiiden määrää ei edes kyetä laskemaan. Kokonaiset kylät ja kaupungit ovat kadonneet asukkaineen mereen
  • Jälleenrakennus vie jopa kymmenen vuotta
  • Ruotsin kadonneiden lista lyhentynyt selvästi. Noin 2900 ruotsalaista on yhä kateissa

4.1.2005

  • Massiivinen avustusoperaatio käynnistymässä Aasiassa
  • Helikopterit ja elefantit kuljettavat apua perille

5.1.2005

  • Tukea virtaa Aasian uhreille
  • Malediiveilla mietitään saarten korottamista
  • Toivo tulee ilmasta Indonesian Acehin loukkuun jääneisiin kyliin
  • YK: Jopa kolmannes uhreista voi olla lapsia
  • 1,5 miljoonaa lasta tarvitsee apua Aasiassa
  • Indonesiassa pelko lapsisieppauksista
  • Pelastustoimista tehdään (Suomessa) perusteellinen selvitys

6.1.2005

  • Eläimet osasivat varoittaa hyökyaallosta
  • Kadonneiden nimilista lyheni: 177 suomalaista vielä kadoksissa
  • Keräykset tuottaneet yli 16 miljoonaa euroa
  • Sodan nähnyt ulkoministeri (Powell) järkyttyi tuhoalueella
  • Suru hiljensi Euroopan hetkeksi
  • Suomi kunnioitti Aasian uhrien muistoa
  • Rokotukset aloitettiin Intian Andamaaneilla
  • Thaimaahan lisää uhrintunnistajia
  • WHO: taudit saattavat kaksinkertaistaa Aasian katastrofin uhrimäärän
  • YK:n Jan Egeland: Rahaa, tarvikkeita ja kalustoa alkaa olla riittämiin, tärkeintä on tehokas organisointi

8.1.2005

  • Suomi moninkertaisti apunsa Kaakkois- Aasian katastrofialueille (50 milj euroa)
  • Uhrivaltioiden velanmaksulle lykkäystä
  • Uusi Thaimaan- lähettiläs haluaa pian uhreille muistomerkin

9.1.2005

  • Suomalaisten kansalaiskeräysten tuotto nousee yli 20 miljoonan euron
  • YK: Välitön avuntarve 560 miljoonaa euroa
  • Kadonneeksi ilmoitettu suomalaismies löytyi elossa Thaimaasta
  • Kofi Annan perui vierailunsa Sri Lankan tamilialueille

10.1.2005

  • YK: Acehissa saatu yhteydet lähes kaikkiin syrjakyliin
  • (YK:N pääsihteeri) Annan saapui Malediiveille
  • Tamilit suuttuivat Kofi Annanille
  • Uhrien tunnistaminen keskitetään Thaimaassa

11.1.2005

  • Luonnontuho köyhdytti kaksinkertaisesti:
    Sri Lankassa köyhimmiltä meni kaikki, vaikutus makrotalouteen jää pieneksi
  • Hindut ja kristityt kiistelevät pakolaisleiristä kaukaisilla saarilla
  • Ensimmäinen vainaja Suomeen

12.1.2005

  • Lautakunta ei etsi syyllisiä
    Katastrofin hoito: Ahtisaari lupasi mahdollisimman pikaisen selvityksen
  • YK vaatii rikkaita maita pitämään lupauksensa:
    Geneven kokous: Apua tarvitaan Aasian lisäksi pian Afrikassa
  • Indonesian armeija rajoitti avustusryhmien liikkumista
  • Avustajien turvallisuutta ei voi taata
    Siviilihallinnon puute Indonesian Acehissa vaikeuttaa valtavaa jälleenrakennusurakkaa
  • Koulut (Suomessa) hiljentyivät muistamaan uhreja
  • Katastrofin jälkihoidosta tuli Ruotsissa poliittinen kiista

13.1.2005

  • Sisäiset jännitteet mutkistavat katastrofin hoitoa Aasiassa
  • Indonesia haluaa ulkomaiset joukot pois Acehista mahdollisimman pian
  • Meteorologista sankari: Tsunamista varoittanut säämies joutui eroamaan Thaimaassa 1998, mutta nyt hän on ministeri
  • YK: Maailmanlaajuinen varoitusjärjestelmä toiminnassa 2007

14.1.2005

  • Malaria saattaa tappaa 100 000 tuhoalueilla
    Toisissa arvioissa tautiuhkaa ei pidetä hälyttyvänä
  • Katastrofeista kärsivät eniten köyhät

16.1.2005

  • Siivousjoukot kokoavat tsunamin riepottamia
  • Hyökyaallon runnomaa rantaa Khao Lakissa siistitään nopeasti
  • (Pohjoismaiden) pääministerit Thaimaassa

17.1.2005

  • Pohjoismailta lupaus avusta
  • Neljäs suomalainen uhri tunnistettiin

18.1.2005

  • Kadonneiden etsintä rannoilta jatkuu sittenkin Thaimaassa
  • Vanhanen: Yli puolet suomalaisista tunnistettaneen

20.1.2005

  • Tsunamin uhrien määrä nousi lähes 230 000:een
  • Thaimaan uhrien dna:t tutkitaan Kiinassa

Materiaalia tsunameista yleensä

Share