Amazonin sademetsät

Republica / Pixabay

Amazonin sademetsien palaminen ja tarkoituksellinen polttaminen Brasiliassa on noussut koko maailman huolenaiheeksi nyt loppukesällä 2019. Amazonin sademetsät tuottavat suuren osan ilmakehän hapesta ja sitovat hiilidioksidia. Niiden palaminen kytkeytyy tätä kautta ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan.
Sademetsät ovat  maapallon biodiversiteetin kannalta korvaamattoman arvokkaita.
On huomattava, että Amazonin sademetsät ulottuvat myös Perun, Bolivian, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueelle.

Kokoan tähän artikkeliin tietoa Amazonin sademetsistä yleensä ja päivitän tänne uutisvirtaa.

Katso myös artikkeli:

Uutta ja ajankohtaista:


Usein käytetään ilmausta, että Amazonin sademetsät ovat “maailman keuhkot”. Vertaus antaa kyllä oikean suuntaisen mielikuvan niiden globaalista merkityksestä, vaikka biologisesti kaasujen vaihto tapahtuukin juuri toisin päin: Kasvillisuus sitoo yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ja tuottaa happea.

Brasiliassa sademetsiä hakataan ja poltetaan ihan tarkoituksella, jotta saataisiin tilalle soijaviljelmiä ja lihakarjan laidunmaita. Tätä kautta asiasta on tullut kauppa- ja ulkopoliittinen kysymys: Brasilian nykyinen presidentti katsoo, että brasilialaiset saavat tehdä sademetsilleen, mitä haluavat, kun taas ainakin Euroopassa toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta globaalilla tasolla vastuuttomana.

Amazonin paloista on julkaistu ja edelleen julkaistaan valtava määrä tietoa artikkeleina, karttoina, sateliittikuvina, tilastoina, twiitteinä jne.
Niiden kanssa pitää harrastaa lähdekritiikkiä, koska mukana on myös tarkoitushakuista uutisointia, liioittelua ja väärin  tulkittua tietoa. Tyypillinen esimerkki on “dramaattinen” kartta, jossa esitellään palopaikat punaisina pisteinä: Kartta sinänsä on oikein, mutta pitää tiedostaa, että se tosiaan esittää vain palojen paikkoja – ei niiden pinta-alaa.
Satelliitikuvissa pitää voida erottaa paloista tulevat savut pilvistä. Tämä onnistuukin, kun dokumentointia tehdään eri aallonpituuksilla.

On huomattava, etteivät nämä nyt runsaasti julkisuutta saaneet palot ole mitenkään poikkeuksellisia ja niitä on itse asiassa aikaisemmin ollut enemmän kuin nyt. Etenkin 2000- luvun alkuvuosina metsäpaloja oli huomattavan paljon: eniten elokuussa 2007, jolloin niitä oli 91.000. Tämän vuoden 2019 aikana on tilastoitu 82 000 paloa.


Suomenkielistä materiaalia

Lähteistä näkee, miten tilanne on muuttunut

Lähteitä englanniksi

Videoita



Google Earth


Uutislähteitä:

[Artikkelin alkuun]


Atmospheric aerosols over South America 8 - 22 August 2019


[Artikkelin alkuun]

Twitteristä














[Artikkelin alkuun]

Share

Elimistön puolustusjärjestelmät

Uutta ja ajankohtaista



Artikkelin sisältö:


Yleistä

Vuoden 2018 lääketieteen Nobelin palkinto annettiin kahdelle tutkijalle , jotka saivat elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvat T- solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun.
Myös vuonna 2011 lääketieteen Nobel annattiin elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tutkijoille: He selvittivät, miten elimistö tunnistaa ulkopuolisen tunkeutujan ja reagoi siihen.
Nämä palkitut tiedemiehet tutkivat immunologista järjestelmää, jonka toiminta perustuu erilaisia tehtäviä suorittavien valkosolujen toimintaan.

Elimistö puolustautuu tunkeutujia kuten sille vieraita aineita ja taudinaiheuttajia vastaan koko ajan myös ns epäspesifisen puolutuksen keinoin – Näitä ovat:

[Artikkelin alkuun]

Veren valkosolutyyppien kehitys kantasoluista; By Mikael Häggström, from original by A. Rad (Image:Hematopoiesis (human) diagram.png by A. Rad) [CC-BY-SA-3.0 ], via Wikimedia Commons


Lähteitä immunologista järjestelmästä:

[Artikkelin alkuun]
OpenStax; Anatomy and Physiology

[Artikkelin alkuun]



Videoita:

Opetus.tv; Julkaistu 22.12.2014; Mitä tapoja ihmiskeholla on puolustautua mikrobeja vastaan?

Introduction to how the immune system works; PMGD; Julkaistu 30.12.2010

Kyle Thornthwaite; Julkaistu 29.8.2009; Immune System – Natural Killer Cell – Part 2

Medical Research Council; Julkaistu 30.10.2014; This video describes the Immune System and explains how it detects and attacks any foreign organism that enters the body.

[Artikkelin alkuun]



Animaatioita englanniksi (Menevät osin pitkälle biokemiaan ja tarvitaan myös Flashia)

[Artikkelin alkuun]


Rokotuksesta ja tuhkarokosta

2.12.2018 (tekstiä tarkennettu)

  • Rokotus perustuu elimistön immunologiseen järjestelmään. Siinä elimistöön laitetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia. Ne on käsitelty niin, etteivät ne aiheuta tautia, mutta käynnistävät spesifisen puolustuksen kyseistä tautia vastaan.
    Rokottaminen on käytännössä kokonaan hävittänyt mm. isorokon maailmasta ja vähentänyt merkittävästi  maailmanlaajuisesti ennen tavallisten tautien esiintymistä ja kuolleisuutta niihin ja mahdollisiin jälkitauteihin.
    Jotta taudit eivät uudelleen pääsisi ihmispopulaatioissa leviämään epidemiaksi asti, väestö pitää olla rokotettu mahdollisimman kattavasti. Puhutaan ns. laumasuojasta.
    Suomessakin on alkanut esiintyä eri syistä rokotevastaisuutta, populaatiotasolla erityisesti Pohjanmaan joissain kunnissa. On tarpeellista tehdä ero käsitteiden “rokottamattomuus” ja “rokotevastaisuus” välillä: Edellisessä on kysymys siitä, että rokote on vain jostain syystä jäänyt saamatta/ottamatta. Jälkimmäinen on tietoinen valinta.
    Nyt siellä on tavattu tuhkarokko eräällä lapsella. Tämä on aiheuttanut konkreettisia toimia:
    – Yritetään selvittää, ketkä ovat olleet kosketuksissa sairastuneen kanssa
    – Sairastuneelle läheisiä ihmisiä on määrätty kotieristykseen
    – On käynnistetty pikkulapsille aikaistettu mpr- rokotus
    – Rokotetaan muitakin, joita ei ole tuhkarokkoa vastaan rokotettu

Estimated immunization coverage with Measles-containing vaccine (WHO 2010); Attribution-ShareAlike 3.0 Unported (CC BY-SA 3.0)

[Artikkelin alkuun]



Twitteristä:





[Artikkelin alkuun]

Share

Kuivuus ja tulipalot

Uutta ja ajankohtaista:


Fire detections from Modis between August 15-22; https://eoimages.gsfc.nasa.gov/images/imagerecords/145000/145498/southamerica_tamo_2019234_lrg.png


Atmospheric aerosols over South America 8 - 22 August 2019


Ylvers / Pixabay

Viime kesänä 2018 Suomessa oli poikkeuksellisen paljon metsäpaloja ja Ruotsissa ne olivat todella laajoja ja kestivät pitkään. Kreikan katastrofaalisissa paloissa kuoli lukuisia ihmisiä ja Kaliforniaa piinaavat tänäkin vuonna laajat maastopalot. Laajoja paloja oli myös Italiassa ja Portugalissa.
Tänä vuonna 2019 on Siperiassa ollut laajoja paloja ja ihan viime aikoina on Gran Canarialla riehunut tuhoisa palo. Eniten huomiota ovat saaneet Amazonin alueen valtavat palot.

Tähän kokoan ja päivitän uutisia ja muita tietoja metsä -ja maastopaloista.

Sivun sisältö

Ilmastonmuutos ja maastopalot

Maastopalot ovat viime vuosina lisääntyneet, muuttuneet rajuimmiksi ja ne kestävät pitempään. Keskeinen syy tähän kehitykseen on ilmastonmuutos. Kun sateita on vähemmän ja lämpötilan kohoaminen lisää haihduntaa, maan pinta ja sen päällä oleva kasvillisuus kuivuu tehokkaammin.
Ilmastonmuutos ja maastopalot kytkeytyvät toisiinsa mm. seuraavasti:

  • On kuivempaa ja kuumenpaa sekä pitempiä kuivuusjaksoja
  • On enemmän polttoainetta kuten kuolleita puita, pensaita ja ruohikkoa
  • On enemmän salamointia ja salamat sytyttävät paloja

Lähde: Helsingin Sanomat 13.11.2018
HS; 13.11.2018; Kalifornian maastopaloissa jo 44 kuolonuhria – Paradisen kaupunki tuhoutui täysin, ilmastonmuutos teki jättipaloista ”uuden normaalin”

[Artikkelin alkuun]

Nettilähteitä:


[Artikkelin alkuun]

Wolrdmapper- karttoja:

Linkkin karttaan ja sen selosteeseen:

Fires 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Fires Deaths 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Fire Damages 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Drought Deaths 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0


[Artikkelin alkuun]

Kalifornian palot 2018:


[Artikkelin alkuun]

Satelliittikuvia:

Kuva on linkki Flicrkriin, josta kuva on upotettu tänne.


Wildfires in Siberia 1 Jun – 8 Aug 2019


Fires near the Raja-Jooseppi–Lotta border crossing point

Smoke over the Atlantic Ocean
Pyrenees 2017 04 09
Siberia Fire 2017 08 10
Wildfire in Northern California


[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:















Wildfires in Siberia 1 Jun – 8 Aug 2019

[Artikkelin alkuun]

Share