Elimistön puolustusjärjestelmät

Veren valkosolutyyppien kehitys kantasoluista; By Mikael Häggström, from original by A. Rad (Image:Hematopoiesis (human) diagram.png by A. Rad) [CC-BY-SA-3.0 ], via Wikimedia Commons


Tämän vuoden 2018 lääketieteen Nobelin palkinto annettiin kahdelle tutkijalle , jotka saivat elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvat T- solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun.
Myös vuonna 2011 lääketieteen Nobel annattiin elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tutkijoille: He selvittivät, miten elimistö tunnistaa ulkopuolisen tunkeutujan ja reagoi siihen.

Nämä palkitut tiedemiehet tutkivat immunologista järjestelmää, jonka toiminta perustuu erilaisia tehtäviä suorittavien valkosolujen toimintaan.
Elimistö puolustautuu tunkeutujia kuten sille vieraita aineita ja taudinaiheuttajia vastaan koko ajan myös muuten kuten: Terve iho on sinällään jo hyvä este ja limakalvojen värekarvat poistavat epäpuhtauksia mm. keuhkoputkista. Myös näistä mekanismeista on tietoa nettilähteissä ja videoissa.

Lähteitä:

Videoita:

Opetus.tv; Julkaistu 22.12.2014; Mitä tapoja ihmiskeholla on puolustautua mikrobeja vastaan?

Introduction to how the immune system works; PMGD; Julkaistu 30.12.2010

Kyle Thornthwaite; Julkaistu 29.8.2009; Immune System – Natural Killer Cell – Part 2

Medical Research Council; Julkaistu 30.10.2014; This video describes the Immune System and explains how it detects and attacks any foreign organism that enters the body.

Animaatioita englanniksi (Menevät osin pitkälle biokemiaan ja tarvitaan myös Flashia)

Share

Aurinko: välttämätön – mutta myös vaarallinen?

Sunspot 1429 Unleashes Two X-Class Flares; NASA Video; Julkaistu 17.5.2013

***

Mitä tapahtui auringossa vuonna 774 ja mistä sen tietää?
katso: 

Aurinko, sen säteily ja maapallon sijainti sopivalla etäisyydellä siitä mahdollistavat suotuisat olosuhteet elämälle. Toistaiseksi ei elämää ole muualta avaruudesta löytynyt.
Tässä artikkelissa tutkaillaan keskustähteämme  siitäkin kulmasta, että onko sen muuttuvasta toiminnasta vaaraa maapallolle ja sen asukkaille.

Auringon toimintaa tarkkaillaan

Blogijuttu 16.3.2102

Ku­lu­neen pa­rin vuo­den ai­ka­na on ih­me­tel­ty, mikä Au­rin­koa vai­vaa. Sen ak­tii­vi­suu­den on to­det­tu vaih­te­le­van noin 11 vuo­den jak­sois­sa, mikä nä­kyy sen pin­nal­la esiin­ty­vien “au­rin­gon­pilk­ku­jen” mää­räs­sä. Ak­tii­vi­suu­den li­sään­ty­es­sä nii­den mää­rä myös kas­vaa. Täs­sä oli men­ty jo mon­ta vuot­ta koh­ti uut­ta Au­rin­gon ak­tii­vi­suu­den huip­pua koh­ti, mut­ta tämä oma täh­tem­me näyt­ti viet­tä­vän edel­leen hil­jai­se­so­loa.

Nyt ihan vii­me päi­vi­nä  ti­lan­ne on äk­kiä mut­tu­nut. Har­va se päi­vä ra­por­toi­daan hie­no­jen ku­vien ja vi­de­oi­den kera Au­rin­gos­sa ta­pah­tu­vis­ta mah­ta­vis­ta pur­kauk­sis­ta (“fla­re”)

Niistä sin­kou­tuu myös Maa­ta koh­ti run­saas­ti va­rau­tu­nei­ta hiuk­ka­sia, mikä taas tie­tää hie­no­ja re­von­tu­lia. Noin tun­ti sit­ten nä­kyi ko­din ik­ku­nas­ta var­sin hie­no­ja, vih­rei­tä re­vo­tu­lia Pui­jon ta­kaa. Sen jäl­keen kä­vim­me Kuo­pi­on sa­ta­mas­sa tii­rai­le­mas­sa tai­vaal­le, mut­ta eipä noi­ta enää nä­ky­nyt.

***

Revontulista ja magneettikentästä, uv- säteilystä ja otsonista on  tietoa näissä artikkeleissa:

***

janeb13 / Pixabay

Lisää tietoa otsikon aiheeseen liittyen:

Suomeksi

Englanniksi

Share

Tsunami: Japani 2011

Calculated wave height of the 2011 tsu­na­mi originating near Sendai, Japan (from NOAA computer model). ; By NOAA [Public domain], via Wikimedia Commons

Materiaalia tsunameista yleensä

***

Iwate Prefecture, Japan (March 15, 2011) A tug boat is among debris in Ofunato, Japan, following a 9.0 magnitude earthquake and subsequent tsunami;By U.S. Navy photo by Mass Communication Specialist 1st Class Matthew M. Bradley [Public domain], via Wikimedia Commons

Japanin vuoden 2011 tsunami linkkikatsauksena 

Eng­lan­nik­si

Koon­tia tsu­na­min ai­heut­ta­mas­ta ydin­on­net­to­muu­des­ta

Share