Maapallon vesivarat

Uutta ja ajankohtaista

Artikkelin sisältö:

 


Tama66 / Pixabay


Johdannoksi

Veden kiertokulku ja vesivarat:

Oletko juonut ulkomaista, muovipullossa olevaa vettä Suomessa?
Vuonna 2002 semmoinen valittiin vuoden turhakkeeksi.

Suomalainen vesijohtovesi on maailman puhtainta ja meille itsestään selvyys. Viime kesänä 2018 Tampereelle pidetyissä nuorten yleisurheilun mm- kisoissa herätti osallistujien keskuudessa suurta kummastusta, että heille tarjottiin vettä, joka otettiin suoraan Ratinan stadionin kraanoista.
Hanavesi on juomakelpoista vain 38 maailman maassa.

Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 150 litraa päivässä  Se on nykyisin lähes aina pohjavettä eikä siitä Suomessa vesilaitosten vaikutuspiirissä yleensä ole pulaa, jos ei tapahdu jotain veden käyttöä estävää teknistä vikaa tai veden saastumista. Totta kai paikallisesti, vuoden kuivuudesta johtuen talojen kaivot voivat tyhjentyä, kun pohjaveden pinta laskee liian alas.

Unesco raportoi helmikuussa 2018, että jopa 5 mrd ihmistä maailmassa kärsii vesipulasta vuoteen 2025 mennessä. Raportin mukaan tänäkin päivänä yli miljardi ihmistä sinnittelee ilman puhdasta vettä (vrt. alla).
Tältä alla olevalta sivulta näet reaaliajassa, kuinka paljon maailmassa kulutetaan vettä tänä vuonna, paljonko ihmisiä kuolee vedestä aiheutuviin sairauksiin ja paljonko maapallolla on ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavetta (tämän laskurin mukaan n 860 milj):

Avaruudesta katsoen maapallolla on runsaasti vettä, mutta kun siitä suurin osa on merissä ja muusta,  ns. makeasta (fresh water) vedestä jäätiköissä,  on sitä ihmisille tarjolla globaalilla tasolla todella vähän.

By USGS [Pub­lic do­main], via Wi­ki­me­dia Com­mons

Muuta netistä:

 



[Artikkelin alkuun]


Pohjavedet

Nasan satelliitit  ovat kartoittaneet maapallon laajimpia pohjavesialueita (yht 37) : Niistä 21 on alkanut tyhjentyä nopeasti ja 13 jopa hälyyttävää vauhtia.

Nasa: Third of Big Groundwater Basins in Distress NASA/JPL-Caltech/University of California, Irvine;https://www.jpl.nasa.gov/ spaceimages/

Monilla alueilla maapalloa pohjavesivarat ovat huvenneet hälyttävää vauhtia. Pohjaveden pinnan lasku aiheuttaa ongelmia myös infrastruktuurille: Maan pinta vajoaa, syntyy halkeamia, talot ja sillat sortuvat ja tiet ja kaasu- ja öljyputket katkeavat.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut niiden valtioiden ja alueiden tilanteeseen, jotka saavat vetensä vuoristojen jäätiköiltä lähtevistä joista. Kiinassa vesipula uhkaa tämän takia miljoonia ihmisiä, jos Himalajan jäätiköt alkavat pienentyä (tästä on julkaistu ristiriitaisia tietoja). Joillakin alueilla Etelä-Amerikassa vesitilanne pahenee koko ajan, kun Andien jäätiköt ovat ilmaston lämmetessä alkaneet sulaa (tästä on jo selvää näyttöä) – kts:

 

Edellä olevista tiedoista osan lähteenä on Suomen Kuvalehden artikkeli “Vesi kielellä”; SK 40; 5.10.2018

[Artikkelin alkuun]

Karttoja ja tilastoja: 

[Artikkelin alkuun]

Aral- järvi

[Artikkelin alkuun]


Satelliittikuvia


Dead_Sea_432_751enh_pan_crop_52


Earth from Space: Three Gorges Dam, China


Lake_Assad_Euphrates_River_S2A_432_crop_10


Atatürk_Dam_S2A_432_crop_10
[Artikkelin alkuun]


Twitteristä:









[Artikkelin alkuun]

Share

Kuivuus ja tulipalot

Uutta ja ajankohtaista:


Bushfires in New South Wales, Australia - November 15th, 2019
YLE; 7.12.2019; Katso video kuivuneista Victorian putouksista – “En ole koskaan nähnyt niitä tässä kunnossa”


Sivun sisältö

Johdantoa

Kesällä 2018 Suomessa oli poikkeuksellisen paljon metsäpaloja ja Ruotsissa ne olivat todella laajoja ja kestivät pitkään. Kreikan katastrofaalisissa paloissa kuoli lukuisia ihmisiä.Kaliforniaa piinaavat tänäkin vuonna laajat maastopalot.
Laajoja paloja oli myös Italiassa ja Portugalissa.
Tänä vuonna 2019 on Siperiassa ollut laajoja paloja ja Gran Canarialla riehunut tuhoisa palo. Eniten huomiota ovat saaneet Amazonin alueen valtavat palot.
Myös Australiassa on ollut poikkeuksellisen kuivaa ja laajoja paloja.

Tähän kokoan ja päivitän uutisia ja muita tietoja metsä -ja maastopaloista.


Fire detections from Modis between August 15-22; https://eoimages.gsfc.nasa.gov/images/imagerecords/145000/145498/southamerica_tamo_2019234_lrg.png


Atmospheric aerosols over South America 8 - 22 August 2019


Ylvers / Pixabay

Ilmastonmuutos ja maastopalot

Maastopalot ovat viime vuosina lisääntyneet, muuttuneet rajuimmiksi ja ne kestävät pitempään. Keskeinen syy tähän kehitykseen on ilmastonmuutos. Kun sateita on vähemmän ja lämpötilan kohoaminen lisää haihduntaa, maan pinta ja sen päällä oleva kasvillisuus kuivuu tehokkaammin.
Ilmastonmuutos ja maastopalot kytkeytyvät toisiinsa mm. seuraavasti:

  • On kuivempaa ja kuumenpaa sekä pitempiä kuivuusjaksoja
  • On enemmän polttoainetta kuten kuolleita puita, pensaita ja ruohikkoa
  • On enemmän salamointia ja salamat sytyttävät paloja

Lähde: Helsingin Sanomat 13.11.2018
HS; 13.11.2018; Kalifornian maastopaloissa jo 44 kuolonuhria – Paradisen kaupunki tuhoutui täysin, ilmastonmuutos teki jättipaloista ”uuden normaalin”

[Artikkelin alkuun]

Nettilähteitä:


[Artikkelin alkuun]

Wolrdmapper- karttoja:

Linkkin karttaan ja sen selosteeseen:

Fires 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Fires Deaths 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Fire Damages 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

Drought Deaths 2000-2017; Worldmapper.org; Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0


[Artikkelin alkuun]

Kalifornian palot 2018 ja 2019:


Kincade Fire, Sonoma County, California, USA - October 27th, 2019



[Artikkelin alkuun]

Satelliittikuvia:


Earth from Space: Madeira Wildfires, Portugal, August 11th


Earth from Space: Wildfires in Portugal and Spain


Earth from Space: Cocklebiddy Wilfire, Western Australia


Brian_Head_Fire_S2A_432_12118_animation_crop_10_small


Wildfires near Hanceville, British Columbia, Canada


Peat wildfire in West Greenland in August 2017


Rice Straw Burning near Valencia, Spain Nov 17 2017


Creek_Fire_California_USA_S2B_432_1282mixed_12118high_crop_10


Sentinel-2 L1C from 2017-12-08 (1)


Thomas_Fire_9_Dec_L8_432_653_11high_pan_crop_15


Wildfire on Gran Canaria, Spain - August 19th, 2019


Wildfire on Gran Canaria, Spain - August 19th, 2019


Wildfires in Siberia 1 Jun – 8 Aug 2019


Fires near the Raja-Jooseppi–Lotta border crossing point

Smoke over the Atlantic Ocean
Pyrenees 2017 04 09
Siberia Fire 2017 08 10
Wildfire in Northern California


[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:





























Wildfires in Siberia 1 Jun – 8 Aug 2019

[Artikkelin alkuun]

Share

Tauteja ja eliöperäisiä riskejä

Uutta ja ajankohtaista


Tässä artikkelissa on valikoiden koottua tietoja  erilaisista sairauksista, niiden levittäjistä ja esiintymisestä: tarkastelukulma on siis sekä biologinen että maantieteellinen.
Koska monet sairaudet ovat bakteerien tai virusten aiheuttamia, niiden kohdalla tulee päällekkäisyyttä näiden artikkelien kanssa:

Tämän artikkelin sisältö:



Puutiainen ja sen levittämät taudit

Puu­tai­nen – http://up­lo­ad.wi­ki­me­dia.org/wiki­pe­dia/com­mons/4/47/Ixo­des_sca­pu­la­ris.jpg; Pub­lic Do­main

On hiukan vaikea määritellä, mikä on Suomen vaarallisin eläin ja millä tätä asiaa voi mitata. Joissakin listauksissa puutiainen on sellaiseksi nimetty, koska se levittää kahta varsin vakavaa sairautta eli borrelioosia (Lymen tautia) ja puutiaisaivotulehdusta (puutiaisaivokuumetta) sekä uusimpien tutkimusetn mukaan myös tosintokuumetta.
Turun Yliopisto koordinoi tutkimusta, jossa kansalaisia pyydettiin lähettämään punkkinäytteitä eri puolelta Suomea. Tulosten mukaan punkki on levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi (kartta) ja “tavallisen punkin” (Ixodes Ricinus) lisäksi Suomessa on myös “taigapunkkia” (Ixodes Persulcatus).

[Artikkelin alkuun]


Malaria

Malarian aiheuttavat itiöeläimet , malarialoisiot, joita levittävät Anopheles- suvun horkkahyttyset (kuvassa nimellä moskiitto). Koska väli-isäntä on hyttynen, taudin leviämisen ehkäisemiseksi pitäisi hävittää hyttysiä. Tähän käytetttiin  aikoinaan hyönteismykkynä laajasti  DDT: tä, kunnes huomattiin sen vaarallisuus: se kertyy ravintoketjuihin ja sitä kautta myös ihmiseen.

BioInteractive: 

***

https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaria#/media/File:Plasmodium_kierto.png ; Public Domain

[Artikkelin alkuun]


Kolera

Koleran aiheuttaa bakteeri ja se leviää saastuneen juomaveden mukana.

[Artikkelin alkuun]


Isorokko

James Gillray’s 1802 caricature of Jenner vaccinating patients who feared it would make them sprout cowlike appendages. Public Domain

[Artikkelin alkuun]


Tuberkuloosi

NIAID ; Scanning electron micrograph of Mycobacterium tuberculosis bacteria, which cause TB. Credit: NIAIDAttribution 2.0 Generic (CC BY 2.0)

[Artikkelin alkuun]


Polio

[Artikkelin alkuun]


Kurkkumätä

[Artikkelin alkuun]


Hinkuyskä

[Artikkelin alkuun]


Tuhkarokko

WolrdMapper; Measles Cases 2018

World Mapper; Measles Cases 2018;Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)

World Mapper; Measles Cases 2011-2018

World Mapper; Measles Cases 2011-2018;Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International (CC BY-NC-SA 4.0)



[Artikkelin alkuun]


Rutto

[Artikkelin alkuun]


Netistä poimittua:

[Artikkelin alkuun]


Twitteristä:








[Artikkelin alkuun]

Share