Kuopasin dioja

Valokuvauksen evoluution “diaskausi” kesti minulla 1980- luvun alkupuolelta 1990- luvun loppupuolelle. Oli jo korkea aika tehdä kertyneille dioille jotain nyt, kun olemme eläneet  jo pitkään digikautta.

Niinpä kävin läpi vuosia odottaneet kymmenet diakotelot ja skannasin dioista kuvat. Tässä vaiheessa muutin digitaaliseen muotoon “perhe”- dioja. Niitäkin oli yli 3000! Kaikkia en tietenkään skannannut, mutta toisaalta en raaskinut olla tallentamatta lukuisia teknisesti huonojakaan kuvia niiden “historiallisen” arvon takia.
Harmillista kyllä monista dioista olivat jo värit haalistuneet. Jossain määrin sain skannattujen kuvien laatua parannettua kuvankäsittelyllä.

Monella lienee tämä sama urakka edessä ja tämän kokemuksen perusteella suosittelen siihen ryhtymistä, ennen kuin suuri osa elämän dokumentointia häviää diojen mukana.

Harvoin niitä tulee katsottua: Ystävällisesti tarjoiltu “diashowhan” on hyvin toimiva tapa pitkästyttää vieraat.
Eli tarkoitukseni on saattaa nämä kuvat paremmin sulatettavaan ja selailtavaan muotoon.

Samalla kun etsin sopivia kuvia perheelle jatkokäyttöön, otin talteen muitakin kuvia.
Tähän artikkeliin olen laittanut kuvia Kuopiosta. Kuvan selostukseen olen linkittänyt lähteitä ja muistelen hiukan menneitä sekä tutkailen nykyaikaa.

Linnapellon koulun kohtalo

Kuopiossa on kautta vuosikymmenten ollut pulmia koulujen lakkautusten kanssa. Säästöihin nykypäivänä vedotaan, vaikka yhtenä tärkeänä perusvaikuttajana on se, että kaupungin sisäisen muuttoliikkeen takia suuret koulukas-ikäluokat asettuvat eri paikkoihin kuin niitä aikoinaan palvelleet koulut.

Linnanpellon koululla on kunniakas historia. Se jatkoi sotien jälkeen Impilahden Pitkärantaan vuonna 1919 perustetun yhteiskoulun perintöä “Kuopion keskikoulun” nimellä. Oltuaan vuosia evakossa mm. Kuopion lyseon tiloissa koulu pääsi omaan, uuteen rakennukseen syyslukukauden alussa 1954.

Helmikuussa 1955 koulusta tuli valtioneuvoston päätöksellä Kuopion yhteislyseo. Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat keväällä 1958.

Peruskoulun myötä 1975 koulu jaettin kahteen osaan: Linnanpellon yläasteeseen ja Linnanpellon lukioon.

Miksipä tästä koulusta näin pitkästi tarinoin?

kuopioita_dioista_linnanpelto_85

Linnanpellon koulun pihaa vuonna 1985

Aloitin Kuopion opettajan urani Linnanpellon yläasteella ja jatkoin sitä tämän talon lukiossa. Eläkkeelle päädyin Kuopion klassillisesta lukiosta, jonne siirryin lopetetusta Linnapellon lukiosta. Klassikka (lyseon tittelillä) muuten toimi tässä talossa vuodesta 1965 siihen saakka, kun se sai oman talon Hatsalasta, Opistotieltä.

Tällä hetkellä ja vielä toistaiseksi koulu toimii “Kalevalan koulun” nimellä, mutta sen toiminta on päätetty lakkauttaa “hivuttamalla” luokka-aste kerrallaan, kun taloa ei kannata peruskorjata.

Suurmäki Puijolle

kuopioita_dioista_puijon_maki_86

Puijon mäkimonttu kesällä 1986

Muistanpa sen ajan, kun kuvan maisemassa ajettiin motocrossin mm- sarjan kilpailuja.
Tässä kuitenkin juttua suurmäestä, jota kuvassa ei vielä näy.
Kun mäkihypyn maailmancupissa alettiin suosia yhä suurempia mäkiä, Puijo uhkasi pudota kokonaan pois kilpailukalenterista.

Niinpä Puijolle päätettin rakentaa isommat mäet.
Lisää tietoa täältä:

Itse muistelen, että suurimman K120-mäen (joka ei siis ole kuvassa) rahoituksesta tuli vastaan ongelmia. Myös mäen vauhtitornin näkyminen Puijon metsän päällä, sen profiilia häiriten aiheutti keskustelua.

Kallaveden jäällä suihkitaan kilpaa

kuopioita_dioista_jaamaraton_86

Kuopion jäämaratoonareita talvella 1986

Finland Ice Marathonin nimellä kulkeva kilpailu on Suomen vanhin lajissaan ja järjestetään taas tulevana viikonoppuna. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Kuopion luistelumaraton (Wikipedia). Hollantilaisia luistelun harrastajia Kallaveden jää on yleensä houkutellut paikalle runsaastikin.

Joinakin vuosina tapahtuma on jouduttu perumaan joko siksi, ettei leudon talven takia ole saatu rataa jäädytettyä tai on ollut kilapailun aikan liian kova pakkanen. Vielä pari päivää sitten näytti tilanne huonolta eli lämpimien päivien jälkeen jää ei kestänyt luistinten alla. Onneksi nyt on hiukan pakastanut ja toivottavasti jää saadaan kuntoon.

Eilen kävin itse kokeilemassa muutaman kierroksen. Auki ja kunnossa oli vain 4 kilometrin lenkki. Retkiluistelu on erittäin mukavaa muuten, mutta railoja pitää ainakin minun varoa koko ajan. Ihmettelin taas, miten jotkut uskaltavat kiitää niin kovaa!

Haapaniemeä kovalla pakkasella

kuopioita_dioista_haapaniemi_86

Haapaniemeä talvella 1986

1980- luvulla oli Kuopiossakin muutamia todella kylmiä talvia. Muistelen, että parina talvena pakkasta oli 20-30 astetta monta viikkoa yhteen mittaan.

Tässä on kuva, joka on otettu tuollaisena pakkaspäivänä talvella 1986 Haapaniemelle päin. Nosturi on paikalla siksi, että alueen teollisuusrakennuksien purkaminen oli menossa ja tilalle alettiin tehdä asuinaluetta.

Kuvassa näkyy hienosti myös ns. “inversiotilanne”, joka pukkaa Haapaniemen voimalan savut alaspäin.

Muuttuva Maljalahti

kuopioita_dioista_maljalahti_87

Maljalahtea 1987

Kuopion Maljalahden seutu on nyt jo ihan eri näköinen, jos katsoo sitä tuolta sataman suunnasta.
Tähän kuvan ottopaikkaan, ihan rantaviivan päällekin on jo valmistunut ja osin vielä tekeillä kerrostaloja.

Legioonalaisia Kallansilloilla

kuopioita_dioista_motoristit_kallansillat_88

Kallansilloilla 1988; Gallialaisia ei näkynyt!

Kesällä 1988 Kuopioon kokoontui mittava määrä motoristeja ympäri Eurooppaa.
Monen kilometrin pituinen kulkue ajeli johdetusti mm. pitkin Kallansiltoja. Nythän tämä reitti Kuopiosta pohjoiseen on perusteellisesti uusittu ja paikalla on moottoritie, kun viereen on rakennettu rinnakkaistie.
Läppäsillat eivät enää ole käytössä, vaan laivareitti kulkee uuden sillan ali.

Uusilta teiltä on todella hienot näkymät ympäröiville vesille. Tuulella ja varsinkin lumipyryssä pitää olla kyllä varovainen ja ajella sopivalla nopeudella. Muutama vuosi sitten – tosin vielä teiden rakennusvaiheessa – peltiä kolisi mittavassa ketjukolarissa juuri tuollaisella huonon näkyvyyden kelillä,

Kallavesi korkealla

kuopioita_dioista_vainolanniemi_88

Väinölänniemeltä 1988

Löytyi tämmöinen kuva Väinölänniemeltä. Kuvan ja muistinkin mukaan vesi oli tuona keväänä tosi korkealla.
Väinölänniemen rantakallioon on hakattu ns. “Valapaton viiva” merkiksi ennätystulvasta vuonna . Vuonna 1988 vesi ei sentään niin korkealle noussut.

Nokivaris kirkonmäellä

kuopioita_dioista_nokivaris_96

Nokivaris Tuomiokirkon puistossa 1996

Löytyipä dioista yksi dokumenttimielessä ihan hyvä lintukuvakin.
Lainaus Tiiran kirjauksesta:
“13.4.1996-25.8.2003Liikkui keskustan – Linnanpellon – Sataman alueella; yritti ainakin kerran pesintää satamassa variksen kanssa, pesä löytyi tuhottuna”

Nokivariksen asema varisten taksonomiassa on epäselvä.

 

Share

Kaksi talvista haloa

Ajelimme eilen joulunvietosta kotiin. Pimeän syksyn jälkeen oli todella virkistävää katsella kirkkaita, talvisia maisemia. Visuaalisen nautinnon huipensi Vieremällä näkynyt haloilmiö.

artikkelikuvat_kaksi_haloa_02_1600x1071

Vieremä 27.12.2014

Tämä, “sateenkaari-valopatsas”-  tyyppinen halo ei kooltaan ja näyttävyydeltään vetänyt vertoja esimerkiksi viime kesäkuussa kuvattuihin ihmeellisiin optisiin imiöihin, mutta oli sopivassa maisemassa todella kaunis.
Omalla tavallaan se jatkoi mukavaa joulun tunnelmaa, josta saimme muutaman päivän nauttia. Mikäpä olikaan sen mukavampaa kuin katsella edelleen joulunajan kimallusta: Tällä kertaa luonnossa, jääkiteiden heijastamaa Auringon valoa valkean maiseman yllä.

En ole aktiivisesti tarkkaillut taivasta haloilmiöitä etsien, mutta muistin sellaista aikaisemminkin kuvanneeni. Kuvat löytyivät helposti “Sää ja luonnonilmiöt”- kansiostani Flickristä.
Tuolloin Kuopion satamassa näkyi “kolme aurinkoa”- tyyppinen haloilmiö.

Alla tietoa tästä ilmiöstä sekä lisää kuvia eiliseltä ja helmikuulta 2011.

Lähteitä:

artikkelikuvat_kaksi_haloa_01_1600x1071

Vieremä 27.12.2014

artikkelikuvat_kaksi_haloa_03_1600x1071

Vieremä 27.12.2014

wpoma_halot_01_2896x1939

Kuopion satama 24.2.2011

wpoma_halot_03_2896x1913

Kuopion satama 24.2.2011

wpoma_halot_02_2896x1939

Kuopion satama 24.2.2011

Share

Lintupaikkojen päivittelyä

Olin etuoikeutettu, kun sain tutustua moniin hienoihin lintupaikkoihin ja muihinkin luontokohteisiin näin talvellakin – Miten niin?

Lintuyhdistys “Kuikka” uudisti taannoin kotisivunsa. Otin tehtäväkseni käydä läpi entisillä sivuilla olleet, kunnittain tehdyt lintupaikkaselosteet ja siirtää niiden tiedot uusille sivuille.
Työnä se oli pääosin sisältöjen kopsaamista ja editointia artikkeleiksi. Samalla tarkistin sivuilla olevien kartta- ja muiden linkkien toimivuuden. En siis itse ole selostuksia tehnyt joitakin Kuopion paikkoja lukuunottamatta.

Oli mukava saada lintupaikkojen esittelyyn myös uusia kuvia usealta harrastajalta. Omiakin kuvia sain myös tässä tarkoituksessa hyödynnettyä.

Urakkaa tehdessäni huomioin, miten hienoja luontokohteita ihan tässä lähialueellakin on. Vaikka paikkoja on esitelty nimenomaan lintuharrastuksen kannalta, voi opastuksia toki hyödyntää muutenkin luontoretkeilyssä. Onhan siellä mukana kansallispuistoja, muita suojelukohteita ja retkeilyreittejä sekä luontopolkuja. Uusimpana on selostuksissa mukana vasta perustettu Etelä-Konnevedn kansallispuisto.

Tässä esimerkkejä suojelluista kohteista – Linkki artikkeliin:

Talaskankaalla ja Orinorolla en ole vielä käynyt ja niihin pitää suunnistaa pikimmiten, kunhan kevät koittaa.
On toki runsaasti muitakin ja monella tapaa mielenkiintoisia ja paikkoja odottamassa tulevia luontoretkiä.
Mainittakoon vaikkapa monet koskipaikat. Niitähän voisi käydä ihailemassa myös näin talvella, kun ovat sulia –  samalla “kameraa ulkoiluttaen”

Tässä muutamia koskipaikkoja:

Suoretket ovat minulta jääneet tosi vähälle, mutta tämä puute toivottavasti korvautuu lähivuosina. Selostusten mukaan hienoja soita on tarjolla konkreettista tutustumista varten.

Suokohteita:

Kuvasattumuksia

Kuvia sivuille laittaessani kolmessa kohteessa sattui semmoinen kiva yhteensaattuma, että minulla ja toisella kuvaajalla oli tarjolla melkein samanlainen kuva, mutta eri vuodenaikana.
Katsopa näitä:

Kuntien yhdistyminen vaikeuttaa paikkojen sijainnin hahmottamista

Lintuhavaintojen “Tiira”-järjestelmä perustuu kuntajakoon. Niinpä myös Kuikan lintupaikat pitää ryhmitellä tämän mukaan. On kieltämättä vaikea mieltää, että esim.  Nilsiän Pisa on Kuopiossa jo nyt ja Maaningan Kinnulanlahti ensi vuoden alusta.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kotiseutuni on Muuruvesi eikä Juankoski. Saas nähdä, milloin nämäkin kuuluvat Kuopioon!
Jotta retkeilijä tietäisi missä päin Kuopiota hän liikkkuu, on sivuilla käytetty esim seuraavaa jakoa: “Kuopio: Nilsiän seutu”

Mobiiliretkeilijöille tiedoksi

Luontoretkillä kuljetaan nykyisin  mobiililaitteiden kera. Niinpä on hyvä, jos kohteita voi tarkastella ja niihin navigoida niiden avulla. Kuikan sivuilla on tähän apuja sillä tavalla, että kohteesta on linkki Karttapaikkaan.
Ajattelin mennä vielä askeleen pitemmälle ja tein vielä Google Mapsit, jotka liitettäneen Kuikan sivuille.

Kartoille olen laittanut artikkeleissa mainitut lintupaikat ja ko. paikanmerkkiin linkit ko. artikkeliin Kuikan sivulla.
Lintutornit olen laittanut erillismerkillä ja luontopolut ja retkeilyreitit omalla merkillään.

Karttoja on viisi senkin takia, että yhteen karttaan voi laittaa vain kymmenen tasoa.
Toisekseen mietin asiaa niin, että paikat/kunnat kannattaa muutenkin ryhmitellä kartoissa siten, että ne ovat samojen liikennereittien varressa.

Linkit karttoihin:

wpoma_lintupaikat_qr_koodi_01

Lintutornin qr-koodi

Lisäksi on suunnitteilla, että ainakin litutorneihin laitetaan qr-koodi, josta saa näkyviin kyseisen paikan tai alueen tiedot. Tässä malliksi yksi semmoinen: Minne tämä tulee?

Huomaavainen linturetkeilijä

Monet hyvät lintupaikat ovat lähellä asumuksia, rannoilla tai pelloilla. Niille päästäkseen on ehkä ajeltava pieniä kyläteitä pitkin.
On aika noloa pystyttää kaukoputki pihapiirin lähelle tai pysäköidä autonsa peltotielle niin, ettei  tilan traktori pääse ohi puhumattakaan siitä että kahlailee lintujen perässä viljahalmeessa!

Lintupaikkojen esittelyjen ajo-ohjeet käydään vielä läpi tältä kannalta mm. siksi, ettei niissä ole ohjattu kävijöitä yksityisteille.

wpoma_lintupaikat_poksanlampi_01

Pöksänlampea tiiraamassa 12.8.2002

Yleensä paikalliset asukkaat suhtautuvat lintuja katselemaan tulleisiin ihmisiin positiivisesti. He saattavat itsekin olla innokkaita harrastajia ja kyseisen paikan lintujen  parhaita tuntijoita sekä tuttuja jopa vuosikymmenien ajan.
Tämän hyvän suhteen myös satunnaisiin kulkijoihin toivoisi säilyvän ja niinpä kaikenlaisen häiriön tuottamista  tulisi linturetkillä välttää.

 

 

 

 

 

 

Share