Suomalaiset hiihdon maailmanmestarit

mm_mieshiihtajat_iivo_niskanen_sotsi

Iivo Niskanen Sotšin olympialaisissa; By Anferov73 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

Iivo Niskasen mestaruuden kunniaksi olen koonnut tähän tietoa hiihdon henkilökohtaisista maailmanmestareista.
Ensin on lista, jossa on nimen  linkki tai linkkejä kyseistä urheilijaa esitteleviin nettilähteisiin. Mukana on myös audioita ja videoita.
Listan alla on kuvagalleria niistä hiihtäjistä, joista löytyi Public Domain tai CC-lisensoitu kuva.

Suomalaiset maailmanmestarit hiihdon henkilökohtaisilla matkoilla:

Lähde:

Avaa kuva > kameralogo > selaa

Suomalaisia mm-hiihtäjiä

Kuvien lähteet:

  • https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/86/Matti_Raivio.jpg
  • https://no.wikipedia.org/wiki/Veli_Saarinen#/media/File:Veli_Saarinen.jpg
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:FIS_Zakopane_1929_Knuuttila_Anselm.jpg
  • https://it.wikipedia.org/wiki/File:Sulo_Nurmela_1937.jpg
  • http://urheilunhistoria.blogspot.fi/2014/06/klaus-karppinen-viestinvieja.html
  • https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pekka_Niemi.jpg
  • https://www.flickr.com/photos/138287977@N08/24495590590 (Pauli Pitkänen)
  • https://www.flickr.com/photos/138287977@N08/24423440909 (Kalle Jalkanen)
  • https://pl.wikipedia.org/wiki/Plik:Veikko_Hakulinen.jpg
  • https://commons.wikimedia.org/wiki/File:EeroMantyranta.jpg
Share

Lintu- ja lajipareja

piirros_linnut_kuikka_02_ilkka_tausta_1024

Kuikkakoiraan pään muoto on “kupolisempi” ja nokka paksumpi kuin naaraalla. Kuikat voi muuten tunnistaa yksilöinä niiden raidoituksen perusteella – vähän samalla tavalla kuin seeprat . (Ilkka Markkasen valokuvasta)

Lintulajien sukupuolten määritys yksilön ulkonäön perusteella on usein aika helppoa. Joidenkin lajien kohdalla se on aika vaikeaa tai maastossa jopa mahdotonta.
On lajipareja, jotka ovat ulkonäöltään varsin samanlaisia ja niiden erottaminen vaatii harjoittelua.

Kun koiras on selvästi naarasta värikkäämpi, sukupuolen määrittäminen linnun ulkonäön perusteella ei tuota vaikeuksia.
Sitten on lajeja, joiden sukukupuolten perusväritys on varsin samanlainen ja niiden erot löytyvät silloin koosta tai esim. pään ja nokan muodosta.

On myös lajeja, joiden sukupuolet ovat väritykseltään ja muutenkin aivan samanlaisia ja niiden erottaminen ei onnistu maastossa mitenkään.

Olen tähän  laittanut piirroksiani muutamien lajien koiraista ja naaraista sekä lajipareja.
Piirrän lintujakin lyijykynällä ja siksi valintaperusteenani oli myös se, että lajeissa on mahdollisimman vähän värejä. Tämä antaa piirtämiseen haasteita siksi, että yksiväristenkin, myös perusväriltään harmaiden lintujen sulissa ja höyhenissä on paljon erilaisia sävyjä.

Jos lajin sukupuolilla tai lajipareilla on joku selvä, niitä erottava värituntomerkki, olen lisännyt sen muuten pelkästään lyijykynällä tekemääni kuvaan.

Ilkka Markkanen antoi ystävällisesti luvan käyttää valokuviaan näiden, varsin nopeasti tekemieni piirrosten malleina.

Lintupiirroksia kokoan omalle sivulleen. Koetan jatkossakin tehdä niistä tämmöisiä juttuja jonkin teeman ympärillä.

piirros_linnut_varis_ilkka_tausta_1024

Koirasvaris on olemukseltaan tukevampi ja sen pää sekä nokka ovat hiukan jykevämpiä kuin naaraalla. Pariksi nämä tunnistaa myös siksi, että ne sietävät toisiaan näin lähellä. (Ilkka Markkasen valokuvasta)

piirros_linnut_mustapaakerttu_ilkka_tausta_ja_naaraan_paa_1024

Jotkut lintulajit kuten tämä mustapääkerttu ovat saaneet nimensä koiraan ulkonäön perusteella. Tuleeko sinulle mieleen muita kuin punatulkku? (Ilkka Markkasen valokuvista)

piirros_linnut_piku_ja_laulujoutsen_keltnokka_01b_ilkka_tausta_1024

Pikkujoutsen on nimensä mukaisesti laulujoutsenta pienempi ja sillä on lyhyempi kaula. Sillä on nokassa enemmän mustaa ja siksi nokka näyttää kauempaa kokonaan tummalta. (Ilkka Markkasen valokuvasta)

piirros_linnut_viita_ja_luhtakerttunen_oma_ja_ilkan_kuva_tausta_1024

Viita- ja luhtakerttunen ovat mestarilaulajia. Lienee makuasia, kumpi on “parempi”. Laulusta ne myös helpoimmin maastossa tunnistaa siksikin, että harvoin niitä pääsee pusikosta läheltä näkemään, Värityksen erot ovat maastossa hankalasti havaittavia. Tarkkaan katsoessa erottuu ns. käsisiiven ulottuma eli viitakerttusen ulommat siipisulat ovat lyhyemmät kuin luhtakerttusella. (Viitakerttunen omasta ja luhtakerttunen Ilkka Markkasen valokuvasta)

Share

Orovillen pato

orvillen_pato_01

By California Department of Water Resources [Public domain], via Wikimedia Commons

orvillen_pato_02

Portion of “The National Atlas of the United States of America. General Reference”, compiled by U.S. Geological Survey 2001, printed 2002 [Public domain], via Wikimedia Commons


Tilannetta Orovillen padolla tulee seurattua myös siksi, että Sacramenton – Davisin  alue tuli tutuksi syksyllä 2013.
Jos pato sortuu, vesimassojen aiheuttama tulva ulottuu Sacramenton pohjoispuolen alavalle seudulle saakka.

Päivityksiä

14.2. klo 14:00

  • Tällä hetkellä padon takana oleva Oroville- järven vettä juoksutetaan ylivuoto-kanavaa eli “vesiliukumäkeä” pitkin, mutta sitä virtaa runsaasti myös sen sivuilla olevien sementtivallien yli.
  • Padon sivulla oleva hätäpurkauskanava ei kestänyt veden virtausta.
  • Rinteeseen virrannut vesi on aiheuttanut runsaasti eroosiota padon lähellä olevaan maaankamaraan.
  • Pahin skenaario on sellainen, että järven veden pintaa ei saada laskemaan ennen alueelle ennustettua myrskyä sateineen. Virtaukset kuluttavat lisää maankamaraa ja tämä eroosio yltää padon juurelle saakka. Tällöin padon alaosa ja sitä kautta koko pato saattaa sortua, jolloin järven vesimassat vyöryvät alavirtaan aiheuttaen valtavan tulvan: Ensin Feather- joen varrelle ja sitten Kalifornian suurimpaan jokeen Sacramentoon ja pääkaupunkiin saakka.
  • Uhanlaiselta alueelta on evakuoitu lähes 200.000 ihmistä.

14.2. klo 20:15

  • Järven vedenpintaa on saatu laskemaan
  • On otettu käyttöön uusi purkausreitti
  • Vesieroosion pahimpia kohtia on vahvistettu kivenjärkälein

15.2.

  • Purkauskanavan vaurioita ja veden aiheuttamaa eroosiota on onnistuttu korjaamaan mm. helikoptereiden avulla
  • Vedenpinta patojärvessä on laskenut niin paljon, että sen lähistöllä asuville on annettu lupa palata koteihinsa
  • Voi olla, että vedenpinta ei kerkiä laskea tarpeeksi ennen alueelle tulevia sateita

Lähteitä:

Tästä voit seurata tilanteen kehittymistä Twiitteinä:

You Tubesta:


Share