Tieteen kielestä

Artikkeli julkaistu alunperin 12.2.2009: Katso selitys

On mielenkiintoista lukea sinänsä erinomaisia tekstejä vaikkapa ajankohtaisesta elämän synty ja evoluutio- teemasta

Huomio kiinnittyy siihen, miten vaikeaa täsmällisin tieteellisin sanankääntein ja termein on kuvata varsin mutkikkaita biologisia prosesseja.
Osaksi kyseessä on varmaan halu popularisoida ja yksinkertaistaa lukijalle monimutkaisia asioita. Lienee myös niin, että kielestä ei löydy tiukan luonnontieteellisiä sanoja ja ilmauksia, jotka sopivat kyseiseen yhteyteen. Niinpä pitää turvautua antropomorfismiin.
Tässä muutama esimerkki, jotka valaisevat mielestäni asiaa.
Viimeisimmässä Tiede- lehdessä oli erittäin hyvä artikkeli siitä, miten nykytiede selittää elämän synnyn maapallolle ja minkälaisia ensimmäiset elämänmuodot olivat.
Tässä lainauksia ko. tekstistä. Olen laittanut kursiivilla ne kohdat, jotka jopa töksähtävät esille sieltä ao. mielessä:
“Se (RNA) osasi monistaa itseään”
“Sitten seurasi onnenpotku. Jossakin vaiheessa rna-molekyylit tulivat punoneeksi ketjuja..”
“Proteiinit kehittyivät vähitellen hyvin näppäriksi töissään…”
“Vähitellen proteiinientsyymit oppivat myös kopioimaan perimää…”

Tietenkään asiayhteydestä irrotetut lauseet eivät anna oikeaa kuvaa tekstin koko sisällöstä. Itseäni kovasti askarruttaa tuo termi “oppia” silloin, kun puhutaan jopa molekyylitason asioista. Olen ymmärtänyt niin, että “oppiminen” on varattu korkeammille eliömuodoille. Olisi hyvä, jos jossain olisi selkeä määrittely siitä, mitä “oppiminen tai osaaminen” em. yhteydessä tarkoittaa.

Löytyy myös tekstejä, joissa eliöt “opettavat” toisilleen asioita.
Biologian oppikirjassa selitetään ns. sukulaisvalintahypoteesia, mikä liittyy kirkkaan värityksen evolutiiviseen kehitykseen kytkettynä ko. eliön pahanmakuisuuteen tai myrkyllisyyteen. Kuvatekstissä lukee: “Osa saaliista (kirkkaan värisiä hyönteistoukkia) uhrautuu sisaruksiensa puolestaopettaakseen petoa välttämään saalista” – Miten tämä “opettaminen” on kehittynyt ja mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan?

Jutun juurta

  • Kirsi Lehto: Miten elämä syntyi?; TIEDE 2 2009
  • BIOS 1; Eliömaailma s. 20 WSOY

 

Share

Metsän poika tahdon olla…

Artikkeli julkaistu alunperin 3.6.2009: Katso selitys

Aamulla 1.6.2009 retkeilin Savonlinnanseutuvilla. Kuljin metsän siimeksessä, rantaviivaa seuraten ja lintuhavaintoja tehden.

Äkkiä kuulin tulosuunnasta lievää ryskettä. Ainahan semmoinen panee sydämen kiivaammin pampattamaan.
Tällä kertaa liikkeellä oli metsäkauris, joka minut nähdessään pomppaili läheisen kumpareen yli näkymättömiin.
Kohta sen menosuunnasta kuului käheähköä ”möyrinää” (ei siis varsinaisesti murinaa) pariinkin kertaan. Siinä vaiheessa linturetkeen tulikin ihan uutta jännitystä, kun arvuuttelin, mikä siellä on.

Metsäkauriin perusteella sitä hätyyttävä ilves tuli ensimmäisenä mieleen, mutta kovin tutulta ääni kuulosti: Olin nimittäin kerran ennenkin kuullut luonnossa karhun äänen: Olin yölaulajaretkellä Kurkimäen seudulla. Lähestyessäni leppäpusikkoa siitä läksi joku iso eläin kovalla rytinällä. Loitotessaan

Linturetkillä ei passaa meluta, mutta olen sen ottanut tavakseni silloin, kun mahdollisilla karhumailla kuljeskelen. Tiedän nimittäin entuudestaan, että retkeilyalueillani liikkuu karhuja. Olen karhun vilaukselta myös kerran Sorsasalon saaressa nähnyt. Ulosteläjiä ja kynsimisjälkiä puissa on useammankin kerran sattunut hollille.
Nyt ei tullut kyllä mieleen, että tällä metsäalueella, joka kuitenkin on varsin suppea ja lähellä asutusta, olisi karhuja. Niinpä olin edennyt ihan normaaliin tyyliin eli hiljaa. Continue reading

Share

Tuttuja maisemia maalauksissa

Artikkelit julkaistu alunperin 21. 12. 2011 

Voin ihan ilokseni todeta, että Suomen Luonto- lehti (10 16/12/2011) ehti ennen minua: Jouni Tikkanen nimittäin esitteli artikkelissaan “Uusi Suomi” myös Eero Järnefeltin maalauksen Heinäkuun päivä (v 1891) ja sen, miltä maalauksen paikka näyttää nyt. 


Minulla on ollut monta vuotta suunnitelmissa käydä katsomassa tuota maisemaa Järnefeltin maalauksen tekopaikalta. Se on Kuninkaisenniemi (Karttapaikassa) , joka on varsin tuttua seutua lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Maalauksessa näkyy taustalla Västinmäki, jonne usein kesäisin kiivettiin.

Mäen laella oli aikoinaan kolmiomittaustorni ja sen huipulla lavetilla monena vuonna kalasääsken pesä: Sitäkin könyttiin joskus katsomaan tornin huteria portaita ylös kiiveten – Huh huh!
Artikkelissa olevan kuvan ja selosteen perusteella paikalla, jossa maalauksen aikaan oli puuton kaskiaho torppineen on nyt nuorta metsää ja pusikkoa eli maalauksen maisemaa ei sieltä näy! 

Järnefelt oli useaan kertaan kesävieraana Kauniskankaan tilalla kuten todennäköisesti myös Jean Sibelius perheineen. Olihan säveltäjämestarin puoliso Aino Eero Järnefeltin sisko. Sieltä taiteilija meni Kuninkaisen niemeen maalaamaan tätä teostaan. Siinä näkyy pikkupoika isolla kivellä istumassa. Hän on Kusti Pekka Kekäläinen, jonka perustama ja hänen ja poikainsa ylläpitämä K.P. Kekäläisen kauppa oli vuosikymmeniä Västinniemen ja lähiseudun asukkaiden vakiopaikka ostosten tekoon. Kekäläisen äiti oli kotoisin Kauniskankaan talosta (Lindqvist ym. 2002)

Kauniskankaalle perustettiin aikoinaan Muuruveden Maatalousoppilaitos, jossa lapsuuteni ja nuoruuteni vietin. Nykyisin siellä toimii Savon ammatti- ja aikuisopiston luonnonvara-alan kolutusyksikkö (kts. Virtuaalikylä)


Kun jatkan tätä taidehistoriaa näiltä näkymiltä, minulle kaikkein  läheisin (sananmukaisesti) maalaus on Eero Järnefeltin “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä. Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002)

wpoma_lehmisavu_skannattu

Eero Järnefeltin “Lehmisavu” (v 1891)

En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka tapauksessa se on tehty lähellä tätä paikkaa, mistä on alla oleva valokuva. Karjapihan näkymä saattaisi olla tästä kohdasta luoteeseen (Karttapaikka): Eli alla olevassa kuvassa näkyvän rakennuksen pihasta. Kyseinen talo on edelleen paikoillaan. Kuva on otettu tiettävästi 1940- luvun alkupuolella. (Lähde perhealbumi).

wpoma_maisema_maamieskoulu_01

wpoma_maisema_maamieskoulu_02

Maatalousoppilaitoksen pihapiiriä kesällä 2009

Suomen luonnon Artikkelissa voi vierailla maalauksin ja kuvin mm. Kaukolanharjulla (Albert Edelfelt), Keuruun Huhkojärvellä (Gallen-Kallela: Kullervon kirous), Karttulan Riuttalassa (Pekka Halonen: Erämaa) ja luonnollisesti Kolilla.

 

  • Järnefelt- tietojen lähde: Lindqvist ym. 2002. Taiteilijan tiellä Eero Järnefelt 1863-1937. Keuruu. Otava
Haminalahden von Wright – kulttuuripolku

Kuopion Haminalahdessa on kulttuuripolku, joka kiertelee von Wright -veljesten maisemissa.
Kannattaa käydä!
Yritin sommitella kuvaa, jonka otin 30.7. puoli kuuden maissa illalla Suopeltovuoren näköalapaikalta alkuperäisen Magnus von Wrightin maalauksen mukaiseksi vuodelta 1854. Eipä kuvasta oikeastaan puutu muuta kuin retkeilijöitä istumassa laakealla kalliolla.

maisemat_Kuopio; Haminalahti 30.7.2008_02

Näkymä Kuopion Haminalahden Suopeltovuorelta 30.7.2008

 

 

Share