Aken mediaa

Hiidenportin kansallispuisto

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-43

Hiidenportin rotkon pohjalla on pieniä nevarantaisia lampia

Hiidenportin kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaista erämaaluontoa. 
Sen ytimenä on jylhä Hiidenportin rotkolaakso. Puiston alueella on metsäisiä vaaroja ja niiden välissä kapeita soita.
Karhu, ahma ja ilves ovat salojen vakituisia asukkeja.
Kovasimen niityllä, jota hoidetaan perinnemaisemana on nähtävissä vanhan asutuksen jäänteitä.

Tietoja:

Olin 24.9.2016 mukana Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin, alueen paikallisyhdistyksien sekä Ylä-Karjalan luonnonystävien järjestämällä retkellä.
Kuljimme Hiidenkierroksen. Hiidenportin ylitys ja polku Porttilammen laavulle oli paikka paikoin suhteellisen vaativa johtuen myös sateen jälkeen liukkaista kivistä ja juurakoista.

kartta_maanmittauslaitos_hiidenportti_01_160924

Kartta: http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu; Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

kartta_gps_hiidenportti_160924_01_1024

Kuljettu reitti gps- laitteelle tallennettuna 6 km

kartta_gps_profiili_hiidenportti_160924_1024

Retken profiili

Hiidenportti ja muuta alueen geologiaa

Hiidenportti on kilometrin pituinen, jyrkkäseinäinen kallioperän murroslaakso, samantyyppinen kuin omalla sivullaan täällä esittelemäni Tuusniemen seinävuoren rotkolaakso. Se syntyi aikoinaan maankuoren poimutuksissa.
Myöhemmin mannerjäätiköt muovasivat ja silottelivat pinnanmuotoja. Jäätikön sulamisvedet kasasivat alueelle harjuaineista. Maaperältään alue liittyy Rokualta alkavaan, Sotkamon seudulta tulevaan ja kaakkoa kohti jatkuvaan harjujen jaksoon.

kts sivut täällä:

gtk_hiidenportt__ja_korkeusmalli_01_160924_1024

Geologian tutkimuskeskus. Karttasovellus: Maankamara < http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html> Viitattu 24.9.2016 (Laserkeilausaineisto © Maanmittauslaitos. Laserkeilausaineiston muokkaus: Geologian tutkimuskeskus)

Metsistä ja niiden historiasta

Hiidenkierron varrella on luonnontilaisia mänty- ja kuusimetsiä. Näkyi kilpikaarnaisia aarnimäntyjä ja naavaisia keloja.
Eivät saloalueen metsät ole aina olleet ihmisen koskematta.
Kaskea täälläkin on poltettu ja tervaa männyistä tehty 1700- luvun alusta aina 1900-luvun alkuun saakka.
Vuosisadan vaihteessa Portinsalossa tehtiin varsin mittavia hakkuita: erämaasta kaadettiin justeerilla ja kirveellä 50.000 runkoa. Tukit uitettiin sitä varten perattua Porttijokea pitkin.

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-6

Kelo polun varrella

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-3

Tervahaudan pohja Palolammen lähistöllä

Soita

Luonnontilaiset suot sijaitsevat notkoissa ja laaksoissa. Yleisin suotyyppi alueella on räme, joka usein ympäröi avonevaa. Korpia on purojen varsilla ja notkelmissa.

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-33

Suo lähellä Porttilampea

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-37

Porttilampi

Asutushistoriaa

Muinoin Hiidenportin salot olivat riistamaita, mutta tarvittaessa myös piilopaikkoja.
Arkeologisten löytöjen perusteella Porttijoen laakso on ollut kulkuväylä jo esihistoriallisella ajalla. Porttilammen laavun paikalla on pidetty leiriä jo kivikaudella.

Kovasinvaaralla on asuttu 1700- luvulta alkaen. Nykyisin 1949 autiointuneesta erämaatorpasta ovat jäljellä enää talojen kivijalat ja kaskemisesta merkkinä lehtipuuvaltaiset metsät.

kansallispuistot_hiidenportin-kansallispuisto-24-9-2016-52

Kovasimen perinnemaisemana hoidettavaa niittyä

Retken kuvat:

  • Flickrin albumi
  • Kuvavalikoima: Klikkaa kuva auki ja katso kuvat esityksenä (kameralogo > nuolet)
Hiidenportin kansallispuisto: Valikoima kuvia Hiidenkierrolta