Johdattelua eräästä hiekkakuopasta jääkauteen

jaakausi_vierema_hiekkakuoppa_01

Vieremä; Lehmimäki 9.5.2010

Näkymät:

Ouluntien varressa, Vieremän ja Salahmin välillä on suuri hiekkakuoppa. Se on pohjoisen suunnasta näkyvän, varsin korkean selänteen eteläpäässä. Harjumuodostumaksi olen sen määritellyt ja semmoisena opetuksessa esitellyt, mutta juuri tuo muuta selännettä leveämmän kohdan syntyhistoria olisi mukava tietää tarkemmin.
Kun nyt olen jakanut myös kyseisen hiekkakuopan kuvan vapaasti CC- käyttöön, halusin myös siihen liittää tarkemmat tiedot alueen geologisesta historiasta.
Käännyin asiassa Geologian tutkimuskeskuksen puoleen ja sain sieltä erinomaisen selvityksen asiasta.

gtk_vierema_ja_korkeusmalli_02_160907

Geologian tutkimuskeskus. Karttasovellus: Maankamara < http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html> Viitattu 7.9.2016 (Laserkeilausaineisto © Maanmittauslaitos. Laserkeilausaineiston muokkaus: Geologian tutkimuskeskus)

Geologi Jouko Saarelainen vastasi tiedusteluuni ja antoi ystävällisesti luvan kopioida sähköpostitse antamansa tekstin suoraan tähän:

LYHYESTI LEHMIMÄEN/SALAHMIN SEUDUN JÄÄKAUSI- JA JÄÄKAUDEN JÄLKEISEN KAUDEN HISTORIASTA

Viimeisin mannerjäätikkö suli seutukunnalta hieman alle 11 000 vuotta sitten. Aluetta peitti suurimmalta osin aluksi Itämeren muinainen Yoldiamerivaihe aina nykyiselle 175 m mpy. tasolle saakka. Ainoastaan muutamien korkeimpien mäkien laet olivat vedenpinnan yläpuolella kuten itäpuolella olevat Pitkämäki, Pirttimäki ja Mankilanmäki. Esimerkiksi Pitkämäki, joka nykyisin on noin 225 m mpy., kohosi noin 50 m korkeana saarena esiin merestä. Mannerjäätikön painosta vapautumisen jälkeen maankamara kohosi pikku hiljaa ja maankohoamisen seurauksena meri mataloitui.

Yoldiameri vaihtui makeavetiseksi Ancylusjärveksi ja edelleen maan kohottua lisää veden alta Saimaan vesistö kuroutui itsenäiseksi järveksi. Nk. Suursaimaan vaikutuspiiriin kuuluivat Salahmilla alueet, jotka ovat nykyisin tason 113  – 115 m mpy. alapuolella. Suursaimaa ulottui siis Salahmille ja Salahminjärvelle saakka. Laajimmillaan Suursaimaa oli noin 6 000 vuotta sitten. Suursaimaa laski aluksi Pohjanlahteen ja vaihe päättyi, kun vesistö sai uusia lasku-uomia kaakkoisosaan. Lopulta syntyi Vuoksi n. 5 700 vuotta sitten. Vedenpinta laski, ja pikku hiljaa alueen vesistöt saivat nykyisen muotonsa.

Mannerjäätikön sulamisen ja peräytymisvaiheen aikana syntyi jäätikön sulamisvesien kerrostamia harjumuodostumia. Jäätikön alla oli sulamisvesien tunneleita ja railoja, joissa jäätikön irrottama aines peseytyi ja lajittui sora- ja hiekkaharjuiksi. Vieremän ja Salahmin kautta kulkee massiivinen harjujakso, pitkittäisharju, johon liittyvä osa on kysytty Lehmimäki. Kokonaisuutena Vieremän harju kuuluu osana pitkää yhtenäistä aina Jaamankankaalta Pohjanlahden rannikolle ulottuvaa harjujaksoa. Harjun aines alueella on suurimmaksi osaksi hiekkaa, joskin korkeimmat ja jyrkät selänteet ovat soraa.

Lehmimäki on siis tällaisessa jäätikön tunneli-tai railosysteemissä muinaisen jäätikköjoen pohjalle moreeniaineksesta soraksi ja hiekaksi huuhtoutunut ja kerrostunut harjumuodostuma. Nykyisen Lehmimäen kohdalla railosysteemissä on ollut jonkinmoinen – ei kovinkaan suuri – levennys, ja näin harju on hieman luode- ja kaakkoispuoltaan leveämpi, ikään kuin levennys harjussa. Harjun lakea on hieman sen synnyn jälkeen tasoittanut mataloituvan Yoldiameren aallot ja näin Lehmimäki sai sen lopullisen muotonsa, siis hieman deltamaisen laen. Nykyisin mäen laki on kuitenkin kaivettu soran ja hiekanotossa pois.

Jouko Saarelainen
geologi
Geologian tutkimuskeskus GTK
Kuopio

Linkkejä ja lisätietoa:

Share

Luonnonmaantiedettä kuvana ja karttana

Maisema- analyysejä tehdään lukion maantieteen kursseilla. Tähän soveltuvat hyvin tekemäni kuva-kartta- koosteet. 

Näissä on kuvani, joka on otettu kartalla olevasta paikasta nuolen suuntaan sekä maanmittauslaitokselta saatu kartta.

Nämä ovat esimerkkejä. Lisää näitä materiaaleja on tekemässäni ge1- kurssin verkkolehdessä kts:

ge1_kuva_ja_kartta_09_uusi

Kuva: Seinävuoren rotkolaakso 24.7.2012, Aarne Hagman; Kartta: Maanmittauslaitos

ge1_kuva_ja_kartta_13

Kuva: Särkitunturilla 25.9.2010, Aarne Hagman; Kartta: Maanmittausaitos

ge1_jaakausi_kuva_kartta_03

Kuva: Rautavaara Tiilikkajärvi 6.5.2011, Aarne Hagman; Kartta: Maamittauslaitos

ge1_kuva_ja_kartta_23b

Kuva: Oulunsalo, Koppana 14.9.2010,Aarne Hagman; Kartta: Maamittauslaitos

 

 

 

Share

Harjuretki

Artikkeli julkaistu alunperin 9.6.2012: Katso selitys

Loma-ja vapaa-aikoina on mukava tutustua uusiin paikkoihin luonnossa käpsehtien: Tämä on kuvaava ilmaus retkilleni, koska varsinaisesta vaelluksesta ei ole kysymys.

Yleensä teen niin,että katselen kartasta mielenkiintoisen näköisiä paikkoja ja käyn niitä sitten joko kävellen tai pyöräillen tutkimassa kamera ja gps-laite mukana. Lue loppuun

Share