Kumma kivi kalliolla

kumma_kivi_kalliolla_12

Luontoretkien kohokohtia ovat ne, kun löytää ihan uusia paikkoja: hienoja maisemia ja muita mielenkiintoisia kohteita. Vielä kiinnostavampaa on, jos löytää jotain, mikä vaatii lisäselvityksiä. Erityisen mukavaa on, jos ei itse asiasta kaikkea tiedä tai löydä, mutta saa apuja asiantuntijoilta.

Näin kävi pari viikkoa sitten, kun etsin uusia mustikkamaita. Tästä syystä en nyt tässä paljasta tarkemmin, missä paikka on – pahoittelen!
Minulla on tapana ensin katsoa kartasta sopivia maisemia ja sitten menen katsomaan niitä. Ensimmäistä kertaa uuden automme entiseen verrattuna korkeampi maavara oli tarpeen, kun ajelin alueelle metsäautotietä pitkin.
Perillä, puolisen kilometriä tien päästä kävellen oli runsaasti jäkälää kasvava kalliomäki, jolta oli mukavat näkymät. Olen koonnut alle sieltä kuvagallerian.

Mutta sitten selvitys otsikon asiasta

Yhdellä kohtaa sileää kalliota kökötti halkaisijaltaan noin metrinen, lähes pyöreä kivi, joka oli haljennut keskeltä aivan suoraan ja sileästi kahtia. Tämän kiven alapuolella n 8 metrin päässä oli rakenteeltaan ja kooltaan samanlainen kivi, joka oli kalliolla laakea, sileä puoli alaspäin. Päättelin, että se on tuon ylempänä olevan kiven haljennut puolisko.
Mannerjäätikkö aikoinaan kuljetti kiviä ja ne jäivät sitten jään sulamisen jälkeen niille sijoilleen. Tämmöisestä pienestä siirtolohkareesta on tässäkin kysymys.
Geologinen tietämykseni ei riittänyt kiven kivilaji- ja mineraalirakenteen tarkempaan selvittämiseen. Niinpä käännyin geologian tutkimuskeskuksen puoleen: Geologi Jouko Saarelainen on ystävällisesti minua auttanut ennenkin.

kts artikkeli:

kumma_kivi_kalliolla_10

Kivi sivusta katsoen

kumma_kivi_kalliolla_08

Haljennut puolisko alempana kalliolla

Tässä Jouko Saarelaiselta saamani, hänen luvallaan tähän kopioitu ja  hiukan editoitu selvitys tästä “kummasta kivestä”:

***

Mannerjäätikkö tuon kiven on aikoinaan kuljettanut noille sijoilleen ja haljennut kiven toinen puolikas on liikkunut toisesta puolikkaasta tuon kahdeksan metriä muinaisten vesivaiheiden rantavoimien vaikutuksesta ja/tai valunut rantavaiheessa jäistä pintaa pitkin liukuen alemmalle tasolle.

Kivi on haljennut luontaista suuntautuneisuuspintaa ja tätä myötä heikkousvyöhykettään pitkin (rapautumisvoimat) kahtia. Joskin graniittisissa kivissä on harvemmin selvää suuntautuneisuutta, mutta tässä nyt näkyy olevan jonkinmoinen suuntautuneisuus.
Kivi on, kuvien perusteella ja sen että alustan kivilaji on tonaliittia, todennäköisesti graniittinen – kivilajinimeltään joko tonaliitti tai granodioriitti. Ei varsinainen graniitti, jossa olisi näitä runsaammin vaaleata kalimaasälpämineraalia.
Tonaliitissa vaaleita mineraaleja ovat plagioklaasi ja kvartsi ja tummina mineraaleina esiintyy biotiitti ja sarvivälke. Granodioriitissa mineraaleina on plagioklaasia (tavallisimmin oligoklaasia) enemmän
kuin kalimaasälpää. Lisäksi on kvartsia, sarvivälkettä ja biotiittia.

  • Kuvan perusteella ruskea täplitys on todennäköisesti rautasaostumaa tai voihan se olla myös jotakin jäkälää (vaatisi tarkempaa tutkimusta eikä vain kuva-arviointia).
  • Vaalea rantu on graniittinen juoni, joka on syntynyt jo kivilajin syntyessä. Vaaleuden juonessa aiheuttaa muuta kiveä runsaampi kalimaasälpämineraalin määrä.
  • Harmaa syvennys on puhdasta peruskivilajin pintaa. Kohdasta on lohjennut tai joku lohkaissut kivellä iskemällä ohuen sälön pois.

Halkeaminen voi olla hyvinkin vanhaa. Se on voinut tapahtua jo heti jääkauden lopussa kiven jäädessä paikoilleen tai sitten muinaisten rantavoimien halkaistessa sen heikosta suuntautuneisuusvyöhykekohdasta.

***

Täältä lisää geologista tietoa:

Kuvia “Kumman kiven” kalliolta
Share

Geokätköilyä arktikareissulla

Perjantaiksi 15.5. menin Virolahdelle seuraamaan “arktikaa”. Edellisenä päivänä ajelin Taavettiin. Sekä tulo- että menomatkalla etsin aika monta geokätköä.

Kun olemme lähdössä pitemmille matkoille, käyn läpi matkan varrelle osuvat geokätköt, valitsen niistä sopivat ja mielenkiintoiset sekä lataan ne valmiiksi gps- laitteeseeni.
Emme tee matkaa geokätköilyn ehdoilla. Jos joku kätkö ei säällisessä ajassa löydy, jatkamme matkaa. “Mysteeri- tai multikätköjä” emme yleensä edes yritä etsiä.

Kuten täälläkin ko. sivulla olen todennut, kätköjen sijainti ja niissä olevat selostukset antavat hienon lisäarvon matkakohteisiin.

Tällä kertaa olin reissussa yksin ja väljällä aikataululla enkä varsinaisella vierailumatkalla, joten minulla oli mahdollisuus panostaa tähän harrastukseen normaalia enemmän.
En toki tässä aio esitellä kaikkia kätköjä, joita kävin etsimässä matkalla Mikkelin kautta Taavettiin. Kotiin palasin toista reittiä käyden mm. Puumalassa.

Tässä on siis muutamia valittuja kohteita, joita toki suosittelen muillekin, jos samoja teitä pitkin liikutte.

Olen linkittänyt tekstiin kartan paikasta.

Mikkelin Tertin kartanossa en ole koskaan käynyt, vaikka ohi on ajettu monta kertaa. Nyt piipahdin sen viehättävässä pihapiirissä.

kuvia_suomesta_tertin_kartano_mikkeli_150514

Tertin kartano 14.5.2015

Mikkeliin kuuluvassa Kaurialassa on aivan mainio näkötorni Painalluksen mäellä.
Tornin yhteydessä on nuotiopaikka ja laavu sekä lähistöllä patikkareittejä.

kuvia_suomesta_painalluksen_maki_150514

Painalluksen mäen tornista 14.5.2015

Taavetin linnoituksella, Luumäen salpalinjalla ja Ruokolahden panssariesteellä mieleen tuli monenlaisia ajatuksia liittyen Suomea koskettaneisiin historian käänteisiin ja sotiin.
Kytkin rakennelmia katsellessani ne myös nykyaikaan. Ennen ajateltiin, että vihollinen voidaan pysäyttää kivirakennelmilla. Nyt varaudutaan “kybersodankäyntiin” ihan toisenlaisilla virityksillä.
Etenkin seisoessani Ruokolahdella, Puumalaan menevän tien varressa mietin sitä mahdollista kehityskulkua, että noita rakennelmia olisi todella tarvittu ja olisivatko ne tuolloin auttaneet!

historia_taavetti_linnoitus_150516

Taavetin linnoitus 16.5.2015

historia_luumäki_salpa_asema_150516

Luumäen Salpa-asema 16.5.2015

historia_ ruokolahti_panssarieste_150516

Ruokolahden panssarieste 16.5.2015

Retkelläni “siirtolohkarekokoelmani” karttui yhdellä ja uusia kirkkoja “bongasin” kolme:

siirtolohkare_10_puumala_pulterit_01_150516

Puumalan “pulterien” juurella kukki mustikka 16.5.2015

Share

Luonnonmaantiedettä kuvana ja karttana

Maisema- analyysejä tehdään lukion maantieteen kursseilla. Tähän soveltuvat hyvin tekemäni kuva-kartta- koosteet. 

Näissä on kuvani, joka on otettu kartalla olevasta paikasta nuolen suuntaan sekä maanmittauslaitokselta saatu kartta.

Nämä ovat esimerkkejä. Lisää näitä materiaaleja on tekemässäni ge1- kurssin verkkolehdessä kts:

ge1_kuva_ja_kartta_09_uusi

Kuva: Seinävuoren rotkolaakso 24.7.2012, Aarne Hagman; Kartta: Maanmittauslaitos

ge1_kuva_ja_kartta_13

Kuva: Särkitunturilla 25.9.2010, Aarne Hagman; Kartta: Maanmittausaitos

ge1_jaakausi_kuva_kartta_03

Kuva: Rautavaara Tiilikkajärvi 6.5.2011, Aarne Hagman; Kartta: Maamittauslaitos

ge1_kuva_ja_kartta_23b

Kuva: Oulunsalo, Koppana 14.9.2010,Aarne Hagman; Kartta: Maamittauslaitos

 

 

 

Share