Geokätköilyä arktikareissulla

Perjantaiksi 15.5. menin Virolahdelle seuraamaan “arktikaa”. Edellisenä päivänä ajelin Taavettiin. Sekä tulo- että menomatkalla etsin aika monta geokätköä.

Kun olemme lähdössä pitemmille matkoille, käyn läpi matkan varrelle osuvat geokätköt, valitsen niistä sopivat ja mielenkiintoiset sekä lataan ne valmiiksi gps- laitteeseeni.
Emme tee matkaa geokätköilyn ehdoilla. Jos joku kätkö ei säällisessä ajassa löydy, jatkamme matkaa. “Mysteeri- tai multikätköjä” emme yleensä edes yritä etsiä.

Kuten täälläkin ko. sivulla olen todennut, kätköjen sijainti ja niissä olevat selostukset antavat hienon lisäarvon matkakohteisiin.

Tällä kertaa olin reissussa yksin ja väljällä aikataululla enkä varsinaisella vierailumatkalla, joten minulla oli mahdollisuus panostaa tähän harrastukseen normaalia enemmän.
En toki tässä aio esitellä kaikkia kätköjä, joita kävin etsimässä matkalla Mikkelin kautta Taavettiin. Kotiin palasin toista reittiä käyden mm. Puumalassa.

Tässä on siis muutamia valittuja kohteita, joita toki suosittelen muillekin, jos samoja teitä pitkin liikutte.

Olen linkittänyt tekstiin kartan paikasta.

Mikkelin Tertin kartanossa en ole koskaan käynyt, vaikka ohi on ajettu monta kertaa. Nyt piipahdin sen viehättävässä pihapiirissä.

kuvia_suomesta_tertin_kartano_mikkeli_150514

Tertin kartano 14.5.2015

Mikkeliin kuuluvassa Kaurialassa on aivan mainio näkötorni Painalluksen mäellä.
Tornin yhteydessä on nuotiopaikka ja laavu sekä lähistöllä patikkareittejä.

kuvia_suomesta_painalluksen_maki_150514

Painalluksen mäen tornista 14.5.2015

Taavetin linnoituksella, Luumäen salpalinjalla ja Ruokolahden panssariesteellä mieleen tuli monenlaisia ajatuksia liittyen Suomea koskettaneisiin historian käänteisiin ja sotiin.
Kytkin rakennelmia katsellessani ne myös nykyaikaan. Ennen ajateltiin, että vihollinen voidaan pysäyttää kivirakennelmilla. Nyt varaudutaan “kybersodankäyntiin” ihan toisenlaisilla virityksillä.
Etenkin seisoessani Ruokolahdella, Puumalaan menevän tien varressa mietin sitä mahdollista kehityskulkua, että noita rakennelmia olisi todella tarvittu ja olisivatko ne tuolloin auttaneet!

historia_taavetti_linnoitus_150516

Taavetin linnoitus 16.5.2015

historia_luumäki_salpa_asema_150516

Luumäen Salpa-asema 16.5.2015

historia_ ruokolahti_panssarieste_150516

Ruokolahden panssarieste 16.5.2015

Retkelläni “siirtolohkarekokoelmani” karttui yhdellä ja uusia kirkkoja “bongasin” kolme:

siirtolohkare_10_puumala_pulterit_01_150516

Puumalan “pulterien” juurella kukki mustikka 16.5.2015

Share

Kevät keikkuen tulevi

Viime päivinä on kahteen kertaan lumisade peittänyt jo sulaneen keväisen maan uudelleen.

Vapun aatoksi lunta tuli laajalla alueella jopa yli 10 cm. Niinpä kesärenkaat jo vaihtaneille oli aamulla 30.4.2015 hankala keli.
Säänennusteeseen onneksi luottaen vaihdoin kulkupeliksi Kajaaniin junan. Paluumatkalla otin kuvia junan ikkunasta.

Viikko sitten kukkimisen aloittaneet sinivuokot kuorruttuivat lumella.

saa_kajaani_01_150429

Kajaanin linna 29.4.2015

saa_kajaani_02_150430

Kajaanin linna 30.4.2015; Hiukan eri kulmasta kuin  edellisenä päivänä

saa_junamatka_kaajanista_150430

Junan ikkunasta 30.4.2015; Kuva muutettu harmaasävyiseksi

kasvit_sinivuokko_01_150422

Sinivuokkoja 22.4.2015

kasvit_sinivuokko_02_150423

Samat vuokot 23.4.2015

Share

Aamusumussa mielipaikalla

Kaikilla meillä on varmasti paikkoja, joissa mielellämme ja toistuvasti käymme sekä oleilemme. Niihin  littyy jotain meille läheistä, ehkä muistoja tai ne ovat tärkeitä vaikkapa harrastusten kautta.

Kuviani Niittylahdesta

wpoma_paikat_niittylahti_10

Niittylahti 30.3.2011

Aikaisin aamulla 4.10.2014, ennen auringon nousua menin  tarkoituksella taas kerran Savonlinnan Niittylahteen. Samalla kun tässä kyseisen aamun kuvien kera raportoin tästä käyntikerrasta selvittelen, miksi kovasti pidän tästä paikasta.

Hyvä maisema

Mitäs kehuttavaa tällaisessa perinteisessä tehomaatalouden maisemassa on?
Eipä juuri olisikaan esimerkiksi ilman noita harmaan ladon luona, tien molemmin puolin seisovia ikihonkia.

Kun lato on lisäksi sopivasti teiden risteyksessä, tulee maisemaan ihan uusia ulottuvuuksia ja mielessä jopa aikaperspektiiviä. Honkien auringossa punertuvat rungot, ladon harmaantuneet seinät, tien pinta ja sen merkinnät rikastuttavat värimaailmaa. Pellon kasveilla on omat, vuodenaikojenkin mukaan muuttuvat muotonsa ja värinsä. Etenkin vehnäpelto on eri kasvun vaiheissaan hienon näköinen. Teiden ja ojien pientareet ovat loppukesällä kukkia täynnä.

Tasaisen pellon poikki kulkeva sähkölinja kuljettaa katsetta peltoa pitkin. Lähellä Niittyjärveä on  kumpareella vanhoja talousrakennuksia. Toisen pellon takana on metsäinen kumpare, jonka puiden välistä pilkottaa Haukivesi. Metsän reunustamaa avaruutta on kolmeen suuntaan.

Tämän kyseisen aaamun kuvista varmaan näet, miksi juuri tuolloin läksin kameraa ulkoiluttamaan: Oli kylmä, sumuinen aamu eli mitä sopivin valokuvauskeli.
Tulkoon mainittua, että kuvia en ole värikäsitellyt toisin kuin joitain muita “Luonnon valokuvia”, joita sosiaalisessa mediassa jaetaan!

[huge_it_slider id=”32″]

Diasarjan kuvia Flickrissä:

Paljon  ja monipuolisesti lintuja

Keväällä näille pelloille kokoontuu runsaasti muuttomatkalla olevia ja pesimään valmistautuvia lintuja. Ensimmäisenä keväällä pyrähtelee yleensä pulmus- ja hiukan myöhemmin lapinsirkkuparvia. Sitten kymmenet töyhtöhyypät lentelevät mutkalentoaan keväisesti äännellen. Kapustarintoja näkee myös.
Suuriakin valkoposkihanhi- ja pienenpiä metsähanhiparvia saattaa joinain keväinä laskeutua pelloille laiduntamaan. Joutsenia ruokailee pellolla usein.

Pellon keskelle mudostuvassa sulavesilätäkössä ja sen liepeillä on parhaimmillaan satoja “vesiäisiä; sini-, jouhi- ja lapasorsia, taveja ja haapanoita. Myös monia kahlaajalajeja kiikareilla ja kaukoputkella tavoittaa.
Tuulihaukka pesii alueella ja muitakin “petoja” kuten ruskosuohaukkoja, hiirihaukkoja ja kalasääskiä saattaa nähdä muuttoaikana useitakin, jos malttaa pitempään taivaalle “staijata”- näkyvyttähän on lähes joka suuntaan.

Tänä kyseisenä aamuna tähtäimessäni oli “arktika”. Olihan etenkin edellisen viikon lopulla ja etenkin 30.9. raportoitu mahtavista valkoposkihanhiparvista myös Savon pelloilla. Tällä kertaa hanhia ei näkynyt muualla kuin ilmassa: Yli ja ohi lensi useita aika isojakin parvia.
Muistui mieleen vuosien takaa toinen sumuinen aamu, josta tässä alla on video. (Linkki siihen)

Muutamia poimintoja Tiirasta omista havainnoista vuosien varrelta, kuva ja videoita:

  • Laulujoutsen 40 p; 6.10.2010
  • Metsähanhi 23 p; 25.4.2009
  • Kanadanhanhi 125 p; 7.10.2010
  • Valkoposkihanhi 550 p; 2.10.2011
  • Haapana 75 p; 25.4.2010
  • Tavi 270 p; 28.4.2012
  • Sinisorsa 160 p; 21.4.2011
  • Jouhisorsa 34 p; 28.4.2012
  • Kurki 8 p; 4.5.2013
  • Kapustarinta 110 p; 9.5.2009
  • Töyhtöhyyppä 60 p; 21.4.2013
  • Taivaanvuohi 10 p; 25.4.2009
  • Valkoviklo 14 p; 29.4.2012
  • Liro 13 p; 1.5.2008
  • Naurulokki 80 p; 17.4.2010
  • Kalalokki 160 p; 21.4.2013
  • Sepelkyyhky 30 p; 26.4.2009
  • Keltavästäräkki 30 p; 2.9.2010
  • Västäräkki 250 p; 2.9.2010
  • Kottarainen 55 p; 2.9.2010
  • Peippo 250 p; 2.9.2010
  • Järripeippo 350 p; 28.4.2012
  • Lapinsirkku 21 p; 29.4.2012
  • Pulmunen 50 p; 19.4.2011
wpoma_paikat_niittylahti_11

Kanadanhanhia 7.10.2010

 Mukavasti matkan varrella

Niittylahti on sopiva pysähdyspaikka edellä olevista syistä myös kauppa- ja kaupunkireissulle kesäpaikasta.
Kesällä teen pitkiäkin pyöräretkiä ja silloin Niittylahti saattuu sopivasti reitille.

 

 

Share