Kaksi kolopesijää

Naakkojen määrä on Kuopiossa kasvanut viimeisten vuosien aikana tosi paljon. Parhaillaan ne rakentelevat pesiään, joille löytyy runsaasti hyviä paikkoja kaikenlaisten talojen kattojen alta. Pesäpaikaksi sille soveltuu myös puun kolo tai iso linnunpönttö.
Lisääntymispuuhissa on näinä aikoina myös liito-orava. On senkin pesä Kuopion alueelta löytynyt ainakin kerran myös talon vintiltä, mutta yleensä sen pesä on kolossa, pöntössä tai oravan tekemässä risupesässä.

  • Artikkelia täydennetty klo 16.50 liito-oravien osalta lähteenä Viikko Savo 11.3.2015

Naakat pesäpaikkaa katsastamassa

piirros_naakka_03_lyijykyna_150311

Naakka pesäkoloa tutkailemassa 9.3.2015; lyijykynällä kahden eri valokuvan (9.3.2015) pohjalta mukaillen

Naakkoja, jotka on mielletty lähinnä vanhojen kaupunkipuistojen linnuksi, on tosiaan yhä enemmän ja myös muualla kuin varsinaisella kaupunkialueella. On niitä aina pesinyt myös metsissä, jos sieltä löytyy sopivia pesäpaikkoja.

Retkelläni varsin kaukana kaupungista 9.3.2015 havaitsin viisi naakkaa, jotka innokkaasti äännellen tarkastivat porukalla erästä haapaa mahdolliseksi pesäpaikaksi: Näin tilanteen tulkitsin. Aika paksu puu oli katkennut tuulessa, jolloin sen sisälle oli haljennut pitkä kolo. Siellä oli kerralla useampikin lintu ja mahdollisesti tosiaan jo pesää värkkäämässä.

Eivät nuo kovin riidoissa näyttäneet olevan ja nähtäväksi jää, pesivätkö ne tuossa kolossa yhden vai jopa useamman parin voimin. Ennen en ole naakkoja kyseisellä paikalla oleskelemassa tavannut.

Papanoita puun juurella

elaimet_liitto-oravana_papanoita_150309

Liito-oravan papanoita haavan juurella 9.3.2015

Liito-oravan papanoiden löytyminen aiheuttaa ristiriitaisia mietteitä ja konkreettisia toimiakin riippuen siitä, mistä niitä löytyy.
Kuten on yleisesti tiedossa, laji on eu:n alueella tiukimman suojelun piirissä. Sen reviirillä ei saa tehdä mitään sellaisia rakentamis- tai muita puuhia, mahdollisten pesäpuiden kaatamisesta nyt puhumattakaan. mitkä hävittävät tai heikentävät sen luontaista elinpiiriä.  Niinpä Kuopiossakin on aika moni suunnitelma ja jopa valmis kaavakin mennyt uusiksi, kun kyseiseltä alueelta on löytynyt todistettavasti merkkejä liito-oravan pesimisestä.

Harvoinhan liito-oravaa pääsee näkemään, mutta tuoreet papanat pesä-  tai ruokailupuun juurella ovat selvä merkki  sen reviiristä.
Laji on siis kaavoittajan ja rakentajan mielestä lähinnä “häirikkö” ja siksi sen torppaamat hankkeet ovat Kuopiossakin herättäneet kipakoitakin kannanottoja ja osin hupaisiakin otsikoita tiedotusvälineisiin.

Viimeksi näin kävi uudella Pienen Neulamäen teollisuusalueella, jossa katujen linjausta jouduttiin muuttamaan liito-oravan reviirin suojelemiseksi. Saaristokaupungin uuden asuntoalueen Keilanrinteen asemakaava meni osittain uusiksi alueelta löydettyjen liito- oravien vuoksi.

Olisi siis parempi, jos liito-orava pysyttelisi kiltisti vain metsissä ja mahdollisimman kaukana ihmisen toimista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se viihtyy ihan hyvin asutuksenkin seassa.

  • Tietoa Kuopion liito- oravista (Viikko Savon artikkeli 11.3.2015: Milla Kahelin “Satojen liito-oravien Kuopio”)
    • Kantakaupungin alueella elää vähintään 100 lisääntyvää liito- oravanaarasta
    • Todennettuja reviiripaikkoja on 125
    • Kuopiossa on kartoitettu ja laitettu tietokantaan yli 6000 liito-oravan merkitsemää puuta
    • Toisin kuin alunperin kirjoitin, Saaristokadun linjausta varten Kärängässä saatiin ELY- keskukselta poikkeuslupa liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan läpi menemiseen

Kuopiossa on perusteellisesti tutkittu liiito-oravan esiintymistä paikkatietoa hyödyntäen:

Olen aikaisemmin kirjoittanut tästä aiheesta artikkelin:

Todettakoon tuosta ottamastani kuvasta varmuuden vuoksi seuraavaa:

  • Kyseinen puu ja liito-oravan reviiri on Kuopion kaupungin “Strategisen maankäytön suunnittelun” tiedossa.
  • Tässä(-kin) tapauksessa liito-orava on jo monta vuotta viihtynyt alueella, jossa lähes päivittäin liikkuu ja oleilee myös ihmisiä.
  • Monet minun “lintuharrastusreviirini” tuntevat tietävät varmaan paikan. Muille toivon sen jäävän salaisuudeksi myös mahdollisissa tämän jutun kommenteissa!
Share

Lapinmatka

Artikkeli julkaistu alunperin 29.9.2010: Katso selitys

Oikeastaan matkamme 20.-26.9.2010 ei ollut puhtaasti “lapinmatka”, koska se alkoi jo Pohjois-Pohjanmaan puolelta: Olimme aluksi Yli-Iissä, Kierikissä. Siellä on  “Kierikkikeskus, jossa voi tutustua monipuolisesti ja havainnollisesti kivikauteen.

“Ruskamatkaksi” retkemme kääntyi paremmin vasta tulomatkalla kohti Oulua. Pohjoisempana Lapissa paras ruskakausi oli jo hiukan ohi, mutta toki värejä maastossa vielä oli ihailtavaksi. 
Ruskan hehkuun vaikutti myös sää, joka oli alkuviikosta pääosin aika harmaa ja sen huomaa myös kuvista. Sateita ei onneksi patikointipäiville sattunut ja niinpä luonto- ja muita elämyksiä kertyi todella mukavasti ja tallentui sydämen ja aivojen lisäksi myös digitaalimuotoon. Lue loppuun

Share

14 solmua Greenwichiin

Artikkeli julkaistu  alunperin 25. helmikuuta 2011: Katso selitys

Olli Jalosen kirja “14 solmua Greenwichiin” ilmestyi vuonna 2008 ja oli myös Finlandia-ehdokkaana.

Kirjan lukeminen tuolloin jäi, vaikka matkakertomus 0-meridiaania  (kts Wikipedia) pitkin herätti kovasti myös maantieteellistä kiinnostustani.

Nyt luin tuon hienon kirjan ja samalla tein tuon matkan matkan ihan “konkreettisesti”: Rakensin nimittäin sen Google Earthin paikanmerkeillä. Tämä onnistui erittäin hyvin, koska Jalosen kirjassa ovat matkakertomuksen lokeissa tarkat koorditaatit eri paikoista ja jos niitä ei ollut, käytin hyväkseni kertomuksessa mainittuja paikannimiä. Lue loppuun

Share