Taistelevia metsoja ja paljon muuta

von_wright_taistelevia_metsoja_maalaamassa

Kävimme katsomassa Ateneumissa “Veljekset von Wright”- näyttelyn Kyseessä oli museokortin matka “Koe museojoulu Helsingissä 24.-26.11. ”
Aluksi oli auditoriossa veljesten elämän ja taiteilijauran esittely. Tämä johdatteli mukavasti näyttelyyn.
Kuopion taidemuseossa näyttely on 24.3.-2.9.2018.

Veljesten osin yhteinen osin varsin erilainen elämä ja ura selviää alla olevista lähteistä enkä sitä tässä rupea seikkaperäisesti läpi käymään. Sen sijaan nostan tässä esille muutamia asioita ja teoksia, jotka itseäni erityisesti koskettivat ja kiinnostivat. Tämä on vain pintaraapaisu mittavasta ja monipuolisesta näyttelystä. Syvempi perehtyminen vaatisi useampia käyntejä senkin takia, että välillä teosten edessä oli suorastaan tungosta.

Artikkelin kuvapäivitys 28.2.2018:

  • Kansallisgalleria on vapauttanut teoksiaan vapaaseen käyttöön
  • Niinpä laitoin tänne kokoelmasta imuroimani Ferdinandin maalaukset “Taistelevat metsot”, “Huuhkaja iskee jänikseen” ja “Metsämaisema Haminalahdelta” sekä Magnuksen maalauksen  “Suopeltovuori Haminalahdessa”
  • Lisenssimäärittelyä: “Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt. “

Magnus von Wright

Wilhelm von Wright

Ferdinand von Wright

Näyttelyteos:

Veljekset von Wright; Taide, tiede ja elämä; Toim. Erkki Anttonen ja Anne-Maria Pennanen; Kansallisgalleria, Ateneum

Kuuntele myös:
YLE Podcast Lintumaalareiden maisemissa Haminalahdessa
Von Wrightin suku on asuttanut Kuopiota jo lähes 300 vuotta. Kesävieraana tavataan suvun nykyinen päämies professori Atte von Wright, jonka isoisän setiä veljekset olivat. Haminalahden kulttuuripolulla voi kävellä taulujen maisemissa. Toimittaja on Marianne Mattila.

*******

Svenska Foglar (alkuperäinen kirjoitusasu)

Kaikki veljekset olivat jo nuorina harjaantuneita lintujen tuntijoita. Magnus aloitti Ruotsin linnuston kuvittamisen ja Wilhelmin avustamana veljekset saivat tämän vihkoina ilmestyneen teoksen valmiiksi. Teos on saatavissa netissä:

Tässä muutamia näytekuvia kuvankaappauksena ko. teoksesta. Lintuja enemmän harrastavat huomaavat, että joidenkin lajien tieteellinen nimi on nykyisin erilainen.

von_wright_svenska_foglar_tundrahanhi

Magnus von Wright; Tundrahanhi; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_lehtokurppa

Wilhelm von Wright; Lehtokurppa; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_kaki_naaras_ruskea

Käki, ruskean muodon naaras; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright ; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_viitatiainen

Wilhelm von Wright; Viitatiainen; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wrigh ; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

von_wright_svenska_foglar_kangaskiuru

Magnus von Wiright; Kangaskiuru; Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright; (1828); Kuvakaappaus teoksesta; Public Domain

 Skandinaviens Fiskar

Wilhelm, joka vietti suurimman osan elämästään Ruotsissa vastasi laajan Skandinaviens Fiskar- teoksen kuvituksesta. Teos on saatavissa netissä:

Tässä linkkinä muutama kalan kuva (Kansallisgalleria):

Muut tieteelliset kuvitustyöt

Vesivärein maalatut litografiat on tehty äärimmäisen taidokkaasti. Eniten hämmästelin näyttelyssä Wilhelmin ja Ferdinandin tekemiä kuvia Skandinavian pienistä selkärangattomista. Esimerkiksi jotkut kuvat kotiloista ja värysmadoista olivat kooltaan vain 2-3 cm ja kuitenkin niihin oli maalattu vesiväreillä pienimmätkin yksityiskohdat – Miten ihmeessä he sen tekivät?

Esimerkkinä Magnus von Wrightin tieteellisistä kuvista on sammakon anatomiaa esittävä litografia. Se on teoksesta Acta Societatis Scientiarum Fenniacae III:II, 1852 Teos löytyy skannattuna Biodiversity Heritage Libraryn sivuilta

Maisemat

Kuopiolaisena Ferdinandin ja Magnuksen tekemät maalaukset heidän kotiseudultaan Haminalahdesta vetivät tietysti puoleensa myös minun katsettani, kun niitä sain näyttelyssä alkuperäisinä ihastella. Tässä näitä maalauksia:

kansallisgalleria_maalaukset_maisemat_Wright_Magnus_von_Suopeltovuori_Haminalahdessa

Kansallisgalleria: Wright, Magnus von; Suopeltovuori Haminalahdessa; 1867; CCO. Kuvasta linkki Kansallisgalleriaan

ansallisgalleria_maalaukset_maisemat_Wright_Ferdinand_von_Metsämaisema_Haminalahdelta

Kansallisgalleria: Wright, Ferdinand von; Metsämaisema Haminalahdelta; 1880; CCO; Kuvasta linkki Kansallsigalleriaan

Ikään kuin “suomalaisen maiseman prototyyppi” on Ferdinandin maalaus “Näköala Haminalahdelta”: Siitä minulla on täällä oma artikkelinsa

Magnus osallistui merkittävän 1800- luvun teoksen “Finland framstäldt i tecknigar” kuvitukseen 16 piirustuksella. Näitä näyttelyssä olevia ja muitakin pieniä maisematöitä katsoin tosi tarkkaan ja läheltä. Niistä oli moni tehty pelkästään lyijykynällä, joka on itselleni kaikkein mieluisin piirrostapa. Niinpä tutkailin, miten erilaiset materiaalit ja mm.  kasvillisuus ja kallioperä oli saatu näköiseksi ja miten varjostus oli tehty. Teos on saatavana netissä:

Tässä yksi esimerkkikuva

von_wright__Finland_framställdt_i_teckningar_hameenlinna

Magnus von Wright; Hämeenlinna; Kuvitusta teokseen Finland framställdt i teckningar; Kuvakaappaus teoksesta.; Public Domain

Huomioin, että näyttelyn pientenkin maisemapiirrosten luona näyttelyvieraat (kuten myös itsekin) innolla etsivät niistä heille tuttuja paikkoja ja yrittivät sijoittaa ne nykyiseen näkymään vastaavalta paikalta.

Muuttuva kaupunki

Magnus asui pitkään Helsingissä ja maalauksiinsa hän tuli tallentaneeksi arvokkaan dokumentoinnin siitä, millainen kaupunki oli hänen aikanaan ja myös se, miten se on muuttunut. Hän mm. teki 360 asteen panoraaman kaupungista Kaisaniemen kalliolta katsottua. Näyttelyssä tämän sai nähdä astumalla sananmukaisesti tämän piirroksen sisään. Varsin vaikuttava on maalaus, joka esittää Katajanokkaa: Näkymää voi verrata nykyiseen.

Tässä on Magnuksen maalaus Oulusta. Maalaus on tehty tältä paikalta:

von_wright_magnus_oulu_kavelypuisto

Magnus von Wright; Oulun kävelypuisto, 1861; öljy; Oulun taidemuseo; Valokuva: Aarne Hagman 25.11.2017 Ateneumin näyttelyssä

Taistelevat metsot ja Huuhkaja jäniksen kimpussa

kansallisgalleria_maalaukset_linnut_Wright_Ferdinand_von_Taistelevat_metsot

Kansallisgalleria: Wright, Ferdinand von; Taistelevat metsot; 1886; CCO; Kuvasta linkki Kansallisgalleriaan.

Ferdinandin kuuluisista lintumaalauksista nostan tähän esille vain kaksi senkin takia, että niistä on näyttelyn teoksessa erittäin perusteelliset selostukset.
Artikkelissa “Suomen taiteen ikoni” pohditaan mm. sitä miksi “Taistelevat metsot” on saavuttanut tuon aseman ja on yksi kansallisen taiteen “avainteoksia”. Onhan se erilaisina kopioina ja versioina levinnyt kaikkialle Suomeen ja vaikka minkämoiseen käyttöön.

Jänistä saalistavasta huuhkajasta on Ferdinandin tekemänä kaksi äkkikatsomalta täysin identtistä maalausta samalta vuodelta 1860: Kansallisgalleriassa on “Huuhkaja iskee jänikseen” ja Lahden taidemuseossa “Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun”.
Teosten eroja on selvitetty uusimmilla tieteen menetelmillä: Niistä on mm. otettu röntgenkuvat ja taitelijan käyttämiä  maaleja on analysoitu. Tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Nyt voit näistä kuvista yrittää etsiä maalauksista eroja.
Tässä on itse ottamani kuva Lahden taidemuseon maalauksesta ja Ateneumissa oleva teos. Kännykällä ottamani kuvan värit eivät vastaa todellisuutta.(Vihje: Tutki heinän korsia ja kallion muotoja!)

von_wright_Ateneum 25.11.2017 - Huuhkaja hyökää jäniksen kimppuun

Ferdinand von Wright; Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun 1860; Lahden taidemuseo; Valokuva: Aarne Hagman; Ateneumin näyttelyssä 25.11.2017

kansallisgalleria_maalaukset_linnut_Wright_Ferdinand_von_Huuhkaja_iskee_jänikseen_02

Kansallksgalleria: Wright, Ferdinand von;Huuhkaja iskee jänikseen; 1860; CCO, Kuvasta linkki Kansallisgalleriaan.

 

Share