Tautien historiaa

Tautien historiaa

Edward Jenner vaccinating a boy. Oil painting by E.-E. Hillemacher, 1884.; Creative Commons Attribution 4.0 International


Koronatauti, Covid-19 jyllää tätä kirjoittaessani vielä eri puolilla maailmaa. Suomessa ollaan leppoisan kesän jälkeen, koulujen alettua varpaillaan ja odotellaan mahdollista taudin toista aaltoa, jonka alkuna saattavat olla ulkomaan lomamatkoilta saadut tartunnat.

Kun valtiot, yhteiskunnat, ihmisryhmät ja yksittäiset ihmisetkin vielä elävät korona-aikaa on vielä ennenaikasta tehdä tarkempia päätelmiä siitä, miten tämä pandemia on todella vaikuttanut ja aiheuttaako se pysyvämpiä muutoksia jopa globaalisti.
On toki jo nyt näyttöä siitä, että koronakriisi heiluttelee mm. suurvaltojen suhteita ja maailmantaloutta.
Valtion ja yhteiskunnan tasolla se on Suomessakin jo nyt muuttanut mm. työkäytänteitä ja koulujen tomintaa, kun on ollut pakko tehdä niitä ns. etänä.

Tuskin tämä koronapandemia valtioita kaataa tai kokonaan romahduttaa yhteiskuntia, mutta se saattaa vielä näkemättömällä tavalla vaikuttaa historian kulkuun.
Historian suuret kulkutaudit ovat näin useasti tehneet.

Tiede-lehden ja Suomen Kuvalehden artikkeleissa on tällainen lähestymiskulma moniin mullistaviin tapahtumiin – Siis siihen, miten pandemiat ovat aikoinaan olleet ratkaisevassa roolissa silloin, kun jopa kokonaisia valtioita on hajonnut, yhteiskunnan rakenteet muuttuneet ja sotavoimat sortuneet.

Tiede- lehden artikkelin tietojen avulla tein alla olevan aikajanan. Olen siihen sijoittanut tauteja ja historian tapahtumia.
Teknisistä syistä se alkaa vasta nykyisen ajanlasku alusta. Siitä siis puuttuu mm. 1100 ekr Palestiinan Filisteassa riehunut jänisrutto ja Ateenaa 430 ekr heikentänyt paiserutto.


Hugo Simberg; Musta surma; https://www.kansallisgalleria.fi/fi/object/568151; Public Domain

Kukutautien historia on aikajanan alkupuolella karua luettavaa miljoonine kuolleineen. Sitten alkaa näkyä, miten lääketiede ottaa suuria kehityaskeleita tautien nujertamiseen. Tässä on avainasemassa ollut taudin aiheuttajan tunnistaminen ja kutakin tautia vastaan kehitetty toimiva ja turvallinen rokote: sitä tällä hetkellä koronankin kohdalla kovasti odotetaan.

Tulkoon vieä mainittua, että pandemioiden historiaa on sananmukaisesti kaivettu esille. Niiden aikana on jouduttu luopumaan perinteisistä kuolemaan ja hautaamiseen liittyvistä käytänteistä ja kuolleet on tautien leviämisen ehkäisemiseksi haudattu nopeasti joukkohautoihin. Koleraepidemian aikaisia hautoja on Suomessakin tiedossa: mm. Turussa on tutkittu unohtunutta Tallimäen hautausmaata.
Tämä koronaepidemia on pakottanut joukkohautaukseen monissa maissa, jopa Yhdysvalloissa.

Lähteet:

Aikajana