Tieteen kielestä

Artikkeli julkaistu alunperin 12.2.2009: Katso selitys

On mielenkiintoista lukea sinänsä erinomaisia tekstejä vaikkapa ajankohtaisesta elämän synty ja evoluutio- teemasta

Huomio kiinnittyy siihen, miten vaikeaa täsmällisin tieteellisin sanankääntein ja termein on kuvata varsin mutkikkaita biologisia prosesseja.
Osaksi kyseessä on varmaan halu popularisoida ja yksinkertaistaa lukijalle monimutkaisia asioita. Lienee myös niin, että kielestä ei löydy tiukan luonnontieteellisiä sanoja ja ilmauksia, jotka sopivat kyseiseen yhteyteen. Niinpä pitää turvautua antropomorfismiin.
Tässä muutama esimerkki, jotka valaisevat mielestäni asiaa.
Viimeisimmässä Tiede- lehdessä oli erittäin hyvä artikkeli siitä, miten nykytiede selittää elämän synnyn maapallolle ja minkälaisia ensimmäiset elämänmuodot olivat.
Tässä lainauksia ko. tekstistä. Olen laittanut kursiivilla ne kohdat, jotka jopa töksähtävät esille sieltä ao. mielessä:
“Se (RNA) osasi monistaa itseään”
“Sitten seurasi onnenpotku. Jossakin vaiheessa rna-molekyylit tulivat punoneeksi ketjuja..”
“Proteiinit kehittyivät vähitellen hyvin näppäriksi töissään…”
“Vähitellen proteiinientsyymit oppivat myös kopioimaan perimää…”

Tietenkään asiayhteydestä irrotetut lauseet eivät anna oikeaa kuvaa tekstin koko sisällöstä. Itseäni kovasti askarruttaa tuo termi “oppia” silloin, kun puhutaan jopa molekyylitason asioista. Olen ymmärtänyt niin, että “oppiminen” on varattu korkeammille eliömuodoille. Olisi hyvä, jos jossain olisi selkeä määrittely siitä, mitä “oppiminen tai osaaminen” em. yhteydessä tarkoittaa.

Löytyy myös tekstejä, joissa eliöt “opettavat” toisilleen asioita.
Biologian oppikirjassa selitetään ns. sukulaisvalintahypoteesia, mikä liittyy kirkkaan värityksen evolutiiviseen kehitykseen kytkettynä ko. eliön pahanmakuisuuteen tai myrkyllisyyteen. Kuvatekstissä lukee: “Osa saaliista (kirkkaan värisiä hyönteistoukkia) uhrautuu sisaruksiensa puolestaopettaakseen petoa välttämään saalista” – Miten tämä “opettaminen” on kehittynyt ja mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan?

Jutun juurta

  • Kirsi Lehto: Miten elämä syntyi?; TIEDE 2 2009
  • BIOS 1; Eliömaailma s. 20 WSOY

 

Share