Aken mediaa

Tulivuorella

teneriffa_eltdeidelle_151122_01

Matkalla vuorelle 22.11.2015. Näkymä tieltä länteen.

Tie nousee mutkitellen yhä ylemmäksi. Pysähdymme levikkeelle ihailemaan maisemia: alhaalla, pilvien lomassa näkyy meri. Ohitamme vuoriharjanteen ja laskeudumme laaksoon, jonka pohja on laavaa. Matkan määränpää näkyy jo ja otamme siitä ensimmäiset kuvat. Jatkamme matkaa alueen opastus- ja turistikeskukseen, josta saamme lähes viimeiset parkkipaikat. Retkieväiden syönnin jälkeen kiipeilemme muiden vierailijoiden seassa harjanteilla ja tutkailemme mahtavia laavavirtoja ja -pilareita. Vuori näkyy jo lähempänä, mutta maiseman mittasuhteet hämäävät: sen huomaamme, kun ajamme vielä useita kilometrejä ennen kuin olemme sen juurella. Parkkeeraamme autot, kävelemme tietä ylös, ostamme liput köysirataan ja odotamme vuoroamme. Ahtaudumme koppiin lisävaatteet mukanamme ja nousemme ylöspäin kilometrin verran.
Näin pääsemme 3560 metrin korkeudelle, jossa ilman lämpötila on +2. Vielä voisi kiivetä jalan huipulle saakka, jos siihen olisi lupa ja se kuuluisi suunnitelmiimme.
Olemme Teneriffan El Teidella, joka on Espanjan korkein vuori (3 718 m) ja maailman kolmanneksi suurin tulivuori.

Tässä artikkelissa selostan laajemminkin Kanarian saarten, Teneriffan ja tämän tulivuoren vulkaanista historiaa, nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta.

Kanariansaaret

Saaret, joita on yhteensä 13,  ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten merenpohjassa tapahtuneiden vulkaanisten purkausten tuloksena.
Läntiset saaret Teneriffa, La Palma, Gomerro ja Hierro kohoavat erittäinkin jyrkkänä suoraan merenpohjasta. Niinpä niillä ei ole juurikaan laajoja uimarantoja.  Varsinaisten turistirantojen keltainen hiekka on tuotu niille Saharasta. Pienemmillä rannoilla hiekka on tummaa, varsin tahraavaa ja vulkaanista alkuperää. Molemmista materiaaleista saimme matkalla kokemuksia.
Lähempänä Afrikkaa olevat saaret, joiden joukossa on asumattomia pikkusaaria,  ovat merenpohjan ylängön vuorenhuippuja. Geologisesti vanhimpia saaria ovat Gran Canaria, Lanzarotte ja Fuerteventura. Niiden rannikon edustalla on laajempi rannikkojalusta (šelfi), jolloin niiden hiekkarannatkin ovat laajempia.

Teneriffan synty ja kehitys tiivistetysti

Saari on syntynyt geologisesti varsin lyhyessä ajassa, noin kahdeksassa miljoonassa vuodessa. Synty ajoittuu mioseeni- ja varhaiseen plioseenikauteen (23-5  milj. vuotta sitten)
Tuolloin merenpohjan vulkaaniset purkaukset synnyttivät kolme erillistä kilpeä (kts kuvasta 1), jotka ajan kanssa yhdistyivät Las Cañadas- tulivuoreksi (2). Sen aktiivisuus sitten “kasvatti” saaren (3).

Tämän jälkeen seurasi 2-3 miljoonan vuoden ajan vulkaanisesti hiljainen kausi, jona aikana vuoret kuluivat eroosiossa. Tämän jälkeen tulivuoritoiminta jatkui niin, että Las Cañadas kasvoi ympärysmitaltaan aina 40 kilometriin ja saavutti 4500 metrin korkeuden (3).

teneriffa_synty

By Fossiliferous (Own work) [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC BY 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], via Wikimedia Commons

Johdannossa kuvailin matkaa tulivuorelle. Loppumatkan ajoimme kalderassa.
Itse asiassa nykyinen Teide- vuori on siis aktiivinen muisto muinoin tapahtuneista räjähdysmäisistä purkauksista,  jotka synnyttivät tämän Las Cañadas- muodostuman (4). Toiminnaltaan Teide on kerrrostulivuori.
On erilaisia teorioita siitä, mitä tapahtui ja milloin. Ilmeisesti useamman miljoonan vuoden aikana tapahtui sarja alueen tulivuorten rajuja purkauksia, niiden magmasäiliöiden romahduksia sekä jättimäisiä vuorenvyörymiä.

Viimeisimmistä vaiheista kertoo Wikipedia näin: “Kolmas Cañadasin tulivuori romahti noin 570 000 vuotta sitten. Tämäkään romahdus ei kuitenkaan lopettanut tulivuoritoimintaa, vaan seuraava tulivuori Diego Hernándes kasvoi nopeasti 370 000 vuotta sitten arviolta yli 3000 metrin korkeuteen. Nopean kasvun vuoksi tulivuoresta tuli epävakaa ja se vyöryi Icodin jättimaanvyörymässä mereen 179 000 vuotta sitten”

Tämmöiseen, varsin mutkikkaaseen geologiseen historiaan on helppo uskoa, kun ajoi autolla rakenteeltaan monenlaisten, ja väriltään todella erilaisten, ilmeisemmin myös eri ikäisten laavamuodostumien päällä ja vieressä sekä katseli maisemassa törröttäviä kalliomuodostumia sekä kalderaa ympäröiviä teräviä huippuja.

Teneriffan historialliset purkaukset ja nykytilanne

Las Cañadasin alueella on Teiden lisäksi myös Pico Viejon huippu.  Nämä muodostavat kaksoiskerrostulivuoren.
Vaikka Teide purkautui viimeksi vuonna 1909, sitä pidetään edelleen aktiivisena tulivuorena.
Meidänkin porukasta jonkin matkaa huippua kohti kiivenneet tunsivat rikin hajua: huipun tuntumassa on fumaroleja. Niiden toiminnasta ovat  merkkinä myös rinteillä näkyvät keltaiset kohdat.

Teneriffan tulivuorenpurkauksista on historiallista tietoa 1400-luvulta saakka. 1700- luvun alkupuolella saarella tapahtui useita purkauksia. Näistä mainittakoon Montaña Negran tulivuori, jonka purkauksen laavavirta tuhosi Garachicon rannikkokaupungin. Kävimme tässä, kyseisen laavakielekkeen päälle uudelleen rakennetussa viehättävässä kaupungissa.

Teide ja koko saaren keskiosa on siis edelleen aktiivinen ja purkauksia voi tulevaisuudessakin tapahtua tuhoisinkin seurauksin. Sen verran lähellä ja vuorilta lähtevien, jyrkkien rinteiden alla ovat Teneriffan suurimmat kaupungit ja turistikeskukset.

Maailmalla on muutamia erityisen tarkkailun alla olevia vulkaanisia paikkoja. Niissä tapahtuvat suuret purkaukset aiheuttaisivat globaalia suurusluokkaa olevan katastrofin. Tällainen on mm. Yellowstonen alue.
Teiden pohjoisrinteellä on havaittu pullistuma, jonka synnystä ja aktiivisuudesta ei ole varmaa tietoa. Jos sen alla on voimakkaan purkauksen aiheuttava magmapesäke, tämä johtaisi todennäköisesti rinteen ainakin osittaiseen vyörymisen mereen, Tämä aiheuttaisi “megatsunamin” ja  valtavaa tuhoa pitkin Atlantin rannikkoa.

Loppusanat

Katselimme Teiden huipulta sen juurelle pysäköityjä ja tiellä ajavia autoja, jotka erottuivat kunnolla vain kiikarilla. Ajelimme mustan, lähes kasvittoman laavakentän päälle rakennetulla tiellä, pilvien vyöryessä sen yli. Istuin pitkään ajatuksissani Garachicon laavarannalla ja katselin kiviin hakkautuvia tyrskyjä.

Mieleeni tuli, että jos tällä saarella tai muualla vastaavalla paikalla maapallon endogeeniset voimat alkavat taas jyllätä täydellä voimallaan, ihmisten osa on niiden toimiessa mitättömän pieni. Ollaan kuin niitä Saharasta tuodun hiekan jyviä: täysin voimattomia ja ympäristöä mullistavien muutosten armoilla.

Lähteitä:

Kuvia:

teneriffa_eltdeide_151122_01

Näkymä vuorelle sen eteläpuolelta. Köysirata erottuu itärinteellä.

teneriffa_eltdeide_151122_02

Laavakenttä ja pilareita vuoren itäpuolella, opastuskeskuksen lähellä. Laavapilarissa oli sen keskivaiheilla kiipeiljöitä. He erottuivat juuri ja juuri paljain silmin!

teneriffa_eltdeide_151122_03

Näkymä vuoren huipulta, köysiradan päätepisteen korkeudelta länteen.

teneriffa_eltdeide_151122_04

Paluutiellä kohti luodetta. Kalderan länsilaidalla.

teneriffa_garachico_151125_01

Garachicon kaupungin laavarantaa 25.11.2015