Tuttuja maisemia maalauksissa

Tämä artikkeli on päivitetty 24.11.2018
Katso myös artikkelini:


Voin ihan ilokseni todeta, että Suomen Luonto- lehti (10 16/12/2011) ehti ennen minua: Jouni Tikkanen nimittäin esitteli artikkelissaan “Uusi Suomi” myös Eero Järnefeltin maalauksen Heinäkuun päivä (v 1891) ja sen, miltä maalauksen paikka näyttää nyt. 


Minulla on ollut monta vuotta suunnitelmissa käydä katsomassa tuota maisemaa Järnefeltin maalauksen tekopaikalta. Se on Kuninkaisenniemi (Karttapaikassa) , joka on varsin tuttua seutua lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Maalauksessa näkyy taustalla Västinmäki, jonne usein kesäisin kiivettiin.

Mäen laella oli aikoinaan kolmiomittaustorni ja sen huipulla lavetilla monena vuonna kalasääsken pesä: Sitäkin könyttiin joskus katsomaan tornin huteria portaita ylös kiiveten – Huh huh!
Artikkelissa olevan kuvan ja selosteen perusteella paikalla, jossa maalauksen aikaan oli puuton kaskiaho torppineen on nyt nuorta metsää ja pusikkoa eli maalauksen maisemaa ei sieltä näy! 

Järnefelt oli useaan kertaan kesävieraana Kauniskankaan tilalla kuten todennäköisesti myös Jean Sibelius perheineen. Olihan säveltäjämestarin puoliso Aino Eero Järnefeltin sisko. Sieltä taiteilija meni Kuninkaisen niemeen maalaamaan tätä teostaan. Siinä näkyy pikkupoika isolla kivellä istumassa. Hän on Kusti Pekka Kekäläinen, jonka perustama ja hänen ja poikainsa ylläpitämä K.P. Kekäläisen kauppa oli vuosikymmeniä Västinniemen ja lähiseudun asukkaiden vakiopaikka ostosten tekoon. Kekäläisen äiti oli kotoisin Kauniskankaan talosta (Lindqvist ym. 2002)

Kauniskankaalle perustettiin aikoinaan Muuruveden Maatalousoppilaitos, jossa lapsuuteni ja nuoruuteni vietin. Nykyisin siellä toimii Savon ammatti- ja aikuisopiston luonnonvara-alan kolutusyksikkö (kts. Virtuaalikylä)


Kun jatkan tätä taidehistoriaa näiltä näkymiltä, minulle kaikkein  läheisin (sananmukaisesti) maalaus on Eero Järnefeltin “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä. Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002)

Eero Järnefelt; “Lehmisavu”; 1891)

En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka tapauksessa se on tehty lähellä tätä paikkaa, mistä on alla oleva valokuva. Karjapihan näkymä saattaisi olla tästä kohdasta lounaaseen (Karttapaikka): Eli alla olevassa kuvassa näkyvän rakennuksen pihasta tai tästä pellon kohdalta niin, että taustalla näkyy Västinmäki. Kyseinen talo on edelleen paikoillaan. Kuva on otettu tiettävästi 1940- luvun alkupuolella. (Lähde perhealbumi).
wpoma_maisema_maamieskoulu_01

Maatalouskoulun navetta ja asuinrakennus, joka näkyy myös seuraavassa kuvassa;

Maatalouskoulun pihapiiriä 25.9.2018; Kuvan rakennus lienee peräisin Järnefeltin ajoilta.

Suomen luonnon Artikkelissa voi vierailla maalauksin ja kuvin mm. Kaukolanharjulla (Albert Edelfelt), Keuruun Huhkojärvellä (Gallen-Kallela: Kullervon kirous), Karttulan Riuttalassa (Pekka Halonen: Erämaa) ja luonnollisesti Kolilla.

 

  • Järnefelt- tietojen lähde: Lindqvist ym. 2002. Taiteilijan tiellä Eero Järnefelt 1863-1937. Keuruu. Otava
Haminalahden von Wright – kulttuuripolku

Kuopion Haminalahdessa on kulttuuripolku, joka kiertelee von Wright -veljesten maisemissa.
Kannattaa käydä!
Yritin sommitella kuvaa, jonka otin 30.7. 2008 puoli kuuden maissa illalla Suopeltovuoren näköalapaikalta alkuperäisen Magnus von Wrightin maalauksen mukaiseksi vuodelta 1854. Tätä maalausta en voi tähän laittaa, kun se on yksityiskokoelmassa. Sen sijaan tässä vaihtokuvana on Ferndinand von Wrightin maalaus Näköala Haminalahdelta (1853). Eipä kuvasta oikeastaan puutu muuta kuin lampaita tai retkeilijöitä istumassa laakealla kalliolla.

 

 

Share