Photo by Skitterphoto (Pixabay)

Uutta ja ajankohtaista:


Artikkelin sisältö


Republica / Pixabay

Johdantoa

Amazonin sademetsien palaminen ja tarkoituksellinen polttaminen Brasiliassa on noussut koko maailman huolenaiheeksi nyt loppukesällä 2019. Amazonin sademetsät tuottavat suuren osan ilmakehän hapesta ja sitovat hiilidioksidia. Niiden palaminen kytkeytyy tätä kautta ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan.
Sademetsät ovat  maapallon biodiversiteetin kannalta korvaamattoman arvokkaita.
On huomattava, että Amazonin sademetsät ulottuvat myös Perun, Bolivian, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueelle.

Kokoan tähän artikkeliin tietoa Amazonin sademetsistä yleensä ja päivitän tänne uutisvirtaa.

Katso myös artikkeli:

[Artikkelin alkuun]


Usein käytetään ilmausta, että Amazonin sademetsät ovat “maailman keuhkot”. Vertaus antaa kyllä oikean suuntaisen mielikuvan niiden globaalista merkityksestä, vaikka biologisesti kaasujen vaihto tapahtuukin juuri toisin päin: Kasvillisuus sitoo yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ja tuottaa happea.

Brasiliassa sademetsiä hakataan ja poltetaan ihan tarkoituksella, jotta saataisiin tilalle soijaviljelmiä ja lihakarjan laidunmaita. Tätä kautta asiasta on tullut kauppa- ja ulkopoliittinen kysymys: Brasilian nykyinen presidentti katsoo, että brasilialaiset saavat tehdä sademetsilleen, mitä haluavat, kun taas ainakin Euroopassa toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta globaalilla tasolla vastuuttomana.

Amazonin paloista on julkaistu ja edelleen julkaistaan valtava määrä tietoa artikkeleina, karttoina, sateliittikuvina, tilastoina, twiitteinä jne.
Niiden kanssa pitää harrastaa lähdekritiikkiä, koska mukana on myös tarkoitushakuista uutisointia, liioittelua ja väärin  tulkittua tietoa. Tyypillinen esimerkki on “dramaattinen” kartta, jossa esitellään palopaikat punaisina pisteinä: Kartta sinänsä on oikein, mutta pitää tiedostaa, että se tosiaan esittää vain palojen paikkoja – ei niiden pinta-alaa.
Satelliitikuvissa pitää voida erottaa paloista tulevat savut pilvistä. Tämä onnistuukin, kun dokumentointia tehdään eri aallonpituuksilla.

On huomattava, etteivät nämä nyt runsaasti julkisuutta saaneet palot ole mitenkään poikkeuksellisia ja niitä on itse asiassa aikaisemmin ollut enemmän kuin nyt. Etenkin 2000- luvun alkuvuosina metsäpaloja oli huomattavan paljon: eniten elokuussa 2007, jolloin niitä oli 91.000. Tämän vuoden 2019 aikana on tilastoitu 82 000 paloa.
[Artikkelin alkuun]


Suomenkielistä materiaalia

Lähteistä näkee, miten tilanne on muuttunut

[Artikkelin alkuun]


Lähteitä englanniksi

[Artikkelin alkuun]


Videoita



[Artikkelin alkuun]



Google Earth

[Artikkelin alkuun]


Uutislähteitä:

[Artikkelin alkuun]


Atmospheric aerosols over South America 8 - 22 August 2019

[Artikkelin alkuun]

Satelliittikuvia


Slash-and-Burn agriculture NE of Ji-Paraná, Rondônia, Brazil - October 10th, 2015


Slash-and-Burn agriculture NE of Ji-Paraná, Rondônia, Brazil - August 11th, 2019


Slash-and-Burn agriculture NE of Ji-Paraná, Rondônia, Brazil - August 21st, 2019


[Artikkelin alkuun]


Twitteristä



















[Artikkelin alkuun]

Share