Joulun lintuja: punarinta ja punatulkku

Lintulajeista punatulkku kuuluu eniten joulun kuvastoon Suomessa.
Ulkomaisessa jouluperinteessä, etenkin Britanniassa tuolla paikalla on ollut ja edelleenkin on punarinta.
Aiheesta on juttu Suomen Kuvalehdessä 13.12.2019. Se on pohjana tälle artikkelille.

Punarinta on erittäin pidetty lintu, mitä osoittaa sekin, että siitä laitetaan sinitiaisen ohella ehkä eniten kuvia Facebookin linturyhmiin. Sen solisevaa laulua voi kuulla jo varsin aikaisen keväällä. Loppukesällä ja syksymmällä se ilmaantuu tyypillisesti hyppelehtimään ja tiksuttelelemaan pihapiiriin. Punarinta on muuttolintu, mutta saattaa niitä jäädä Suomeen talvehtimaankin.
Keski-Euroopassa ja Britanniassa se on paikkalintu ja on näkyvissä siis myös joulun aikaan.

Joulun lintu siitä tuli seuraavasti:
Yhden legendan mukaan se siipiensä liikkeellä piti yllä Jeesuksen syntymäpaikan eli Beetlehemin tallissa olevaa nuotiota, ettei se sammuisi vaan lämmittäisi vastasyntynyttä.
Toisen, päinvastaisen tarinan mukaan sen rinnan punainen (tai itse asiassa punaoranssi) väri syntyi, kun se suojasi Jeesuslasta nuotion kuumuudelta asettumalla sen ja lapsen väliin.

On linnun rinnan värille selitys myös Jeesuksen elämän lopulta: Legendan mukaan sen rinta värjäytyi verestä, kun se veti irti piikin Jeesuksen orjantappurakruunusta.

Punarintoja voi tavata nykyisinkin Britanniassa ja Saksassa rakennusten sisällä talvisin, mutta niitä on myös tarkoituksella pidetty asunnoissa. Tarinoiden mukaan niille on tarjottu myös jouluruokia syötäväksi.

Kirkoissa punarinnat ovat laulaa luritelleet kirkkokansan iloksi. Kerrotaan punarinnan olleen vuonna 1695 Westminster Abbeyssä useita päiviä, jolloin se istuskeli enimmäkseen kuningatar Maria II:n arkun luona hänen hautajaistensa jälkeen.

Joulukortteihin punarinta ilmaantui Britanniassa heti, kun niitä alettiin julkaista. Ensimmäinen joulukortti painettiin vuonna 1843 Lontoossa. Erittäin suosittu aihe punarinta oli korteissa 1800- luvun lopulla. Usein lintu on niissä mistelin tai piikkipaatsaman oksalla.

Seuraava päättely selittää sitä, miksi punarinta päätyi joulukorttien aiheeksi:
1880- luvun Englannissa postimiehillä oli päällään punainen takki merkkinä kuninkaallisen viran hoitamisesta. Heitä alettin kutsua nimellä “robins/punarinnat”. Kun perheet sitten innolla odottivat posteljoonien tuomia joulukortteja, niihin ilmaantui lintu, jolla oli postimiehen väritys .

Katso kuvalinkki

Punarinta; Kuopio; Väinölänniemi 4.5.2019

Punatulkusta ei ole samanlaisia Beetlehemin talliin sijoittuvia tarinoita kuin mitä punarinnasta on.
Sellainen legenda on tiedossa, että punatulkku kantoi ristiinaulitulle “Ristusvaarille” vettä ja puolukoita ja tämän seurauksena sen rinta värjäytyi punaiseksi.

Punatulkku, etenkin koiras on vakioaihe joulukorteissa, joissa se usein on lintujen ruokintapaikalla ja vieläpä “vintage”- tyylisesti kauralyhteellä muiden talvisten lintujen kuten tali- ja sinitiaisten sekä keltasirkun seurassa.
Punatulkku onkin mitä tyypillisin talven lintu, kun se silloin ilmaantuu näkösälle asumusten luo. Osa vaeltaa Suomesta talveksi Viroon tai Ruotsiin. Kesäisin se oleilee huomaattomasti pesien metsän kätköissä.