Kasvisolukkoa


On todella kiehtovaa ajatella, millaisella innolla Leonardo da Vinci (1452-1519) olisi mikroskooppia käyttänyt, jos hänellä olisi sellainen käytössään ollut. Hänhän pyrki tutkimaan ja selittämään kaikenlaisia ilmiöitä sanan mukaisesti maan ja taivaan väliltä ja mikroskoopista hänelle olisi avautunut aivan uusi “mikrokosmos” kaikkine ihmeellisyyksineen.

Robert Hooken mikroskooppi; Wikipedia; Public Domain

Ensimmäiset varsinaiset, monilinssiset valomikroskoopit rakennettiin tiettävästi vuoden 1620 tienoilla. Niiden tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Alankomaissa erilaisten linssien ja sitä kautta myös silmälasien tekeminen oli kehittynyt ja 1500- luvun loppupuolella ja jossain vaiheessa tätä taitoa sovellettiin suurentaviin laitteisiin.
Mikroskoopin kehittäjä mainitaan englantilainen fyysikko Robert Hooke. Hän oli monialainen tutkija ja havaitsi ensimmäisenä mikroskoopillaan kasvien solurakenteen.

Elektronimikroskooppi kehitettiin 1930- luvulla. Sen toiminta perustuu kohteesta lähtevän elektronisuihkun analysointiin: Se muutetaan laitteessa kuvaksi. Elektronimikroskoopin erotuskyky on huomattavasti tarkempi ja mahdollistaa erittäin pienten solurakenteiden, mikrobien ja jopa suurten molekyylien tarkastelun. Valomikroskopiin erotuskyvyn rajana on valon aallonpituus.
Elektronimikroskooppeja on useita tyyppejä. Erittäin näyttäviä kuvia saadaan pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, koska sillä saadaan näkyviin pienen kohteen kolmiulotteisia, yksityiskohtaisia pintarakenteita.


Leonardon piirroksista

Minulla on täällä kolme artikkelia Leonardosta. Niitä laatiessani yhä uudelleen ihastelin hänen tekemiään anatomisia ja muitakin piirroksia. Niistähän monet ovat taideasiantuntijoiden mukaan jo sellaisenaan hienoja, itsenäisiä taideteoksia.
Kun olen jonkun verran itsekin piirtänyt, tutkin tarkasti, miten Leonardo on piirroksensa tehnyt. Etenkin hänen ainutlaatuinen kykynsä saada kohteiden muodot elävästi esille useimmiten vain vinoviivoin varjostamalla on ihmeellistä.
Vasenkätisenä hänen tekemiensä viivojen suunta on “luode-kaakko”.
On kiehtovaa pohtia, miten Leonardo olisi piirtänyt vaikkapa hyönteisen silmän pinnan kuusikulmiot tai piileviä, joiden rakenteessa on monenlaisia geometrisia muotoja.

Yritystä Leonardon tyyliin

Tarkoitukseni oli kokeilla, pystynkö jäljittelemään Leonardon tyyliä. Taitelijoiden teosten kopiointi on yksi tapa harjoittaa omia taitojaan. Nyt en kuitenkaan tehnyt Leonardon piirrosten kopioita, vaan yritin piirtää samanoloisella tekniikalla pehmeällä (B-B6) lyijykynällä. Leonardo piirsi ymmärtääkseni piirtimellä ja tussilla. Siksikin minun piirrokseni eivät ole vertailukelpoisia – Eivät toki muutenkaan.
Huomasin varsin pian, ettei hänen matkimisensa minun taidoillani kovin hyvin onnistu: Siinä missä Leonardo suvereenisti halliten tekee varjostukset tarkoin harkituin, eri vahvuisin vedoin, minun piirtämiseni menee “nyhräämiseksi” ja piirros uhkaa ns. mennä tukkoon.

Tässä on muutamia tuotoksiani, joissa olen käyttänyt mallina netistä löytyviä (mikäli mahdollista Public Domain) mikroskooppikuvia.
Piirrokset olen skannannut värillisenä, jolloin ne näyttävän vanhemmilta ja “autenttisilta” lyijykynätuhruineen.
Tarkoitukseni oli kokeilla, minkälaisia piirroksia saan aikaiseksi juuri vain viivoin ja niillä tehdyin varjostuksin. Saanko näin esille kohteen pinnan laadun ja sen kolmiulotteiset rakenteet?

Pitemmän tähtäimen tavoitetta mukana

On minulla tässä “projektissa” pitemmällekin ulottuva tavoite kuin Leonardon matkimisyritys.
Olen harrastanut piirtämistä pitkään, mutta edelleen oma “käsiala” ja myös siihen soveltuvat aiheet ovat jonkin verran hakusessa. Nämä ovat osa tätä toivottavasti edelleen jatkuvaa kehittymisprosessia: Saada aikaiseksi elävän oloisia, omanlaisiaan piirroksia, jotka tosiaan näyttävät piirroksilta eivätkä kohteen valokuvamaisilta kopioilta.

Kasvin varren putkiloita; Lyijykynä 12.1.2022
Piileviä; Lyijykynä 14.1.2022
Luu ja luuta mikroskoopissa; Lyijykynä 28.12.2021
Sulan hienorakennetta; Lyijykynä 29.12.2021
Perhosen siiven pintaa; Lyijykynä 5.1.2022
Puutiainen; Lyijykynä 6.1.2022
Karhukainen; Lyijykynä 30.12.2021
Kolibakteereja; Lyjykynä 3.1.2022
previous arrow
next arrow
 





Share