Lintuja olen tämän alkukesän tarkkaillut lähinnä kesäpaikan pihapiirissä, muun puuhailun lomassa. Tässä muutama poiminta tämän aamun lyhyeltä pyöräretkeltä lähialueelle.
Kesäyön laulajat vähissä
Alkukesä on ollut viileä ja siksi kerttusia ja satakieliä on ollut kuultavissa vähän. Saattaa olla jopa niin, että osa näistä mestarilaulajista jää kokonaan tulematta Suomeen.
Viime kesänä tähän aikaan saatoin kuulla kesäpaikan lähialueen tieltä, parin kilometrin matkalla kymmenkunta viitakerttusta ja muutaman satakielen. Useana kesänä on myös kultarinta laulanut lähimetsässä.
Tänään sentään lauleli kolme viitakerttusta lähellä toisiaan vakiopaikalla. Puhutaan siis ns. yölaulajista, mutta kyllä viitakerttuset laulavat toki ihan päivälläkin.
Telkkäpoikue retkellä
Vesilinnuilla on jo poikaset. En tiedä, mistä kuvan telkkäpoikue oli tulossa. Välillä emon perässä ja välillä sen jäljessä taaperot vipelsivät heinäisellä polulla ilmeisenä tarkoituksena mennä lähellä olevaan lahdukkaan pusikon läpi.
Todella paikallinen joutsenpari
Lieneekö kyseessä ns ”kihlapari”, mutta ainakin nämä viihtyvät tiukkaan yhdessä ja pitkään samalla paikalla. Ne ovat olleet tällä pellolla ja lähes samoilla sijoillaan jo kolmisen viikkoa. Käyvät ne varmaan jossain välillä, mutta ohi ajaessamme ne ovat olleet aina tässä. Tuskinpa niillä sentään pesä on keskellä heinäpeltoa ja varsin kaukana järvestä.
Valkoselkätikat
Viime keväänä valkoselkätikka kävi ihan pihapiirissä. Tänään näin sekä koiraan että naaraan eräässä tien varren metsikössä, jossa on lahopuita ja muutama järeä haapa. Tuskin ne tuossa pienessä metsälämpäreessä pesivät, mutta ne lensivät siitä semmoiseen paikkaan, joka elinympäristöltään kyllä niiden pesäreviiriksi sopisi.
Kuvaa en niistä saanut eli käytän tässä kuvituksena sitä viimekeväistä vierailua.
