Luonnosta tarkkailen eniten ja monipuolisimmin lintuja ja siksi aiheesta on nämä omat sivut.
Aktiivisen lintuharrastuksen aloitin keskikouluikäisenä kotipaikallani Muuruvedellä.
Olen näistä harrastuksen alkuvaiheista tehnyt artikkelin Muuruveden Kotiseutuyhdistykse sivulle.
Zuiho- kiikarit piti käydä ostamassa Kuopion Anttilasta. Harrastukseen opastivat MMM Lintuharrastuskirja, Leo Lehtosen Jokamiehen lintukirja ja Linnut värikuvina.
Joitain dokumentteja tuolta ajalta on vielä tallessa. Kuvassa on piirtämäni kartta “reviiriltäni”, jossa pääosin retkeilin ja kuvia haukoista. Piirtäminen oli jo silloin minulle osa myös lintuharrastusta.
Kesäiset veneretket suuntautuivat kauemmaksikin.
Siihen aikaan oli tavallista kerätä lajistoltaankin aika mittavia munakokoelmia kenkälaatikkoon ja tunnustan tätä nykyisin rikokseksi määriteltyä ja muutenkin tuomittavaa toimintaa harrastaneeni.
Helsingin yliopiston eläinmuseolle lähetimme pesäkortteja.
Jotkut linnut ja tapaukset muistuvat erityisesti mieleen. Näitä ovat mm. lähimetsässä ensimmäisen kerran kuultu ja määritetty kultarinta ja puutarhan viitakerttunen, mehiläishaukan ja kuhankeittäjän pesälöytö ja lehtopöllön oikeastaan karmean kuuloiset naukumiset pihapiirissä pimeällä.
Lähtemättömästi on jäänyt mieleen myös käyntini kolmiomittaustornissa, jossa oli kalasääsken pesä.
Päivitin tätä sivua 1.5.2017, jolloin kävimme retkellä kotiseudun jo lapsuudesta tutuilla lintupaikoilla. Linnuston muutoksista huomioin ja muistui mieleen mm. nämä kaksi asiaa:
Tänään oli naakkoja pelloilla tosi paljon – lapsuudessa ei niitä ollut maaseudulla ollenkaan toisin kuin kottaraisia.
Samoilla pelloilla ja niityillä peltosirkku lauleli joka kesä – nyt laji on Suomessa erittäin paljon vähentynyt.
Hekstisten työvuosien aikana harrastus oli katkonaista, mutta jonkin tason vireyttä piti yllä osallistuminen Pohjois-Savon “Kuikan” toimintaan: Olin sen hallituksessa, piirsin kuvia Siivekäs- lehteen ja tein katsauksia.
Noita kahta jälkimmäistä hommaa teen nyt eläkkeelläkin, jolloin tähänkin harrastukseen on aikaa enemmän. Tosin muitakin harrastuksia on, joten linnut on vain yksi mutta sinänsä tärkeä osa elämää.
Oikeastaan tyylini lintujen seuraamiseen ei ole juurikaan muuttunut. En esimerkiksi “bongaa”: Termin alkuperäisessä merkityksessä en siis varta vasten hakeudu katsomaan jotain harvinaisuutta, “raria” pinnalistaani kartuttaakseni.
Olen harrastajana hyvin paikkauskollinen eli käyn säännöllisesti vuosittain ja usein aina samoilla paikoilla. Näin niiden linnusto on tullut todella tutuksi. Samalla tulen seuraanneeksi näiden paikkojen biotooppien ja maiseman muuttumista ja sen vaikutusta alueen linnustoon.
Talvilintulaskentoja tein useamman vuoden ajan ja lintuatlashankkeeseen osallistun edelleen muutamissa ruuduissa Pohjois- ja Etelä-Savossa.
Lintuhavaintoja kirjaan Tiiraan pääsääntöisesti kahden yhdistyksen alueelta.
Yhdistysten kotisivut.
Kuikan sivut olen tehnyt ja olen niiden ylläpitäjä ja tuotan sinne myös sisältöä.
Tornien taistoon olen osallistunut muutaman kerran. Aktikaa olen käynyt seuraamassa pari kertaa keväällä Virolahdella ja syksyllä Kiteen Hatunvaaralla.
Loma- ja muilla matkoilla käymme sopivasti matkan varrelle sattuvilla lintupaikoilla.
Lintuja kuvaan, jos sattuu sopiva tilaisuus. Minulla ei ole varsinaiseen lintukuvaukseen sopivaa optiikkaa. Valikoimat lintukuvista ja lintupaikkoista ovat tämän sivun alasivuina.
Lintuharrastusta on sekin, että olen vuosien mittaan piirtänyt lintuja. Aikaisemmin etenkin lyijykynällä ja jonkun verran tusseilla, viime aikoina myös pastelliliiduilla ja – kynillä maalaten.
