Uutta ja ajankohtaista
Suomen ympäristökeskus julkaisi 8.3.2019 uuden ”Punaisen kirjan”. Siinä ovat mukana lajit, jotka määrättyjen arviointikriteerien mukaan ovat kokonaan hävinneet, ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.
Uhanalaisuuskriteerien tulkinnat ovat joillain lajeilla muuttuneet. Niinpä saattaa herättää hämmästystä, että sellaiset kesäisen pihapiirin ja talvisen ruokintapaikan ”tavalliset” lintulajit kuten varpunen ja hömötianen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.
Uhanalaisarvionnissa on seikkaperäinen selvitys niistä syistä, jotka ovat johtaneet lajien uhanalaisuuteen.
Julkaistuilla lajilistoilla on mukana myös ”elinvoimaisia” lajeja. Vaikka ihmisen aiheuttamat muutokset elinympäristöissä kuten metsissä, niittyillä ja soilla ovat vaikuttaneet haitallisesti niiden lajistoon, on toki lajeja, jotka ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta.
Artikkelin sisältö:
- Lähteitä
- Poimintoja mediasta
- Hakuja lajilistoilta
- Sudesta
- Saimaannorpasta
- Kultasirkusta
- Twitteristä poimittua artikkelin lopussa
Lähteitä:
- Ympäristö.fi; Luonto; Uhanalaiset lajit
- Punainen kirja: Julkaisut ja lataukset
- Ympäristö.fi; Suomen lajien Punainen lista 2019
- SYKE; Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019
- Punainen kirja: Linkki ladattavaan pdf- tiedostoon
- Punaisen kirjan verkkopalvelu
- YLE; Punainen lista
Selvitys on herättänyt runsaasti huomiota mediassa.
- Yle; Tiede; Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!
- YLE; Lakkaako laulu?; Jotain on tapahtunut. Tutut suomalaiset lintulajit katoavat…
Hakuja lajilistoilta
Alla on linkki vuoden 2019 lajiluetteloihin niin, että mukana ovat uhanalaiset lajit eli haut kategorioista äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU).
Kokonaan Suomesta hävinneet (RE) lajit on haettu erikseen, silloin kun niitä ko. lajiryhmässä on.
- Levät
- Sammalet
- Putkilokasvit
- Sienet ja jäkälät
- Nilviäiset
- Nivelmadot
- Hämähäkkieläimet
- Tuhatjalkaiset
- Äyriäiset
- Hyönteiset
- Kalat
- Matelijat ja sammakkoeläimet
- Linnut
- Nisäkkäät
[Artikkelin alkuun]
Seuraavassa on esimerkkejä uhalaisuuteen johtaneista syistä eri lajiryhmissä
- Keräily ja poiminta: putkilokasvit
- Peltomaiden muutokset: linnut
- Vanhojen metsien häviäminen: kovakuoriaiset
- Vanhojen metsien häviäminen: linnut
- Lahopuun häviäminen: linnut
- Lahopuun häviäminen: sienet ja jäkälät
- Kuloalueiden häviäminen: suorasiipiset
- Ojitus ja turpeenotto: linnut
- Vesirakentaminen: kalat
- Ilmastonmuutos: kaikki
- Ilmastonmuutos: linnut
- Kilpailu: nisäkkäät
- Muutokset Suomen ulkopuolella: linnut
Sudesta:
Nämä pedot ja varsinkin niiden aiheuttamat vahingot kirvoittavat aika ajoin kipakoitakin keskusteluja.
Ristiriita syntyy siitä, että ahma ja susi ovat tässä luokittelussa erittäin uhanlaisia eli niitä pitäisi suojella ihmisen toimilta, vaikka kotieläimiä (ja usein tuntuu, että myös ihmisiä) pitäisi suojella niiltä.
On ymmärettävää, että siellä missä susia on tavattu lapsia ei lähetetä jalan metsäisille koulutaipaleille – Susipelko on historialisista syistä ja myös populaarikulttuurin värittämänä meissä syvällä.
Eniten ovat esillä olleet susien tappamat metsästyskoirat. Tämä on joillain alueilla jo niin suuri ongelma, ettei koiria enää uskalleta metsään vapaana laittaa.
Ovat sudet päässeet silloin tällöin myös lammaslauman kimppuun ja tappaneet niitä useita kerralla.
Lampaita susilta suojaamaan on otettu ns. laumanvartijakoiria, jotka ovat varta vasten tähän tehtävään jalostettua kookasta rotua.
Poliisi voi antaa määräyksen pihapiiriin toistuvasti änkeytyneen ja turvallisuutta vaarantavan suden tappamiseen.
Susien määriä pyritään arvioimaan jälkien avulla ja laumojen liikkeitä gps- paikantimilla eli ns. pantasusien avulla.
Tutkijoilla ja lähinnä metsästyksen harjoittajilla on varsin erilaisia käsityksiä siitä, montako sutta Suomessa on. Osittain tästäkin syystä on aika ajoin ja joillain seuduilla harjoitettu niiden salametsästystä: Tästä kylillä kyllä tiedetään, mutta solidaarisuussyitä ilmiantoja ei tapahdu.
[Artikkelin alkuun]
Saimaannorpasta:
Kivellä nettikamerassa lököttelevä ”Pullervo” sai kesällä 2017 ja 2018 kovan suosion.
Saimaannorpalla on erityisasema suomalaisessa luonnonsuojelussa: sitä ei ole maailmassa missään muualla kuin Saimaassa,
Joensuun yliopiston johdolla on seurattu norppakantaa ja pesintöjen onnistumista jo pitkään. Luontokuvaaja Juha Taskinen on tehnyt siitä useita kirjoja ja elokuvia.
Tiukentuneet verkkokalastuskiellot ovat vähentäneet kuuttien hukkumiskuolemia. Lumettomina talvina ovat lukuisat vapaaehtoiset kolanneet apukinoksia norppien pesintäseuduille ja havaintojen mukaan niitä ovat synnyttävät hylkeet myös käyttäneet.
[Artikkelin alkuun]
