Elimistön ja ympäristön lämpöä siirtyy puolelta toiselle säteilyn, johtumisen, kuljetuksen ja haihtumisen avulla. Kyseessä on lämmöntuotannon ja lämmönhukan välinen tasapaino.
Elimistö pyrkii pitämään etenkin sisäelinten lämpötilan, ns. ydinlämmön säätelymekanismien avulla mahdollisimman tasaisena eli likipitäen 37 °C:ssa. Tässä on verenkierrolla ja iholla keskeinen osuus silloin, kun ruumiinlämpö alkaa nousta tai laskea liikaa. Toimintaa ohjaa aivojen hypotalamus (Wikipedia).
Tässä artikkelissa on tietoa ihmisen lämmönsäätelyn fysiologiasta. Ulkoisista keinoista ja käyttäytymisestä kehon lämmittämiseksi/viilentämiseksi sekä ihmisten pitempiaikaisesta sopeutumisesta elämiseen kuumilla tai kylmillä seuduilla on myös materiaalia lähteissä.
Lähteitä
- Wikipedia; Lämmönsäätely
- Duodecim; Mikä on normaali kehon lämpötila?
- YLE; 7.11.2016; Keho sopeutuu kylmään monin tavoin – osa reagoi lihomalla
- YLE; 10.1.2020; Luulitko, että 37 astetta on normaali ruumiinlämpö? Yhdysvaltalaistutkimus haastaa näkemyksen
Kävelijöiden ihmiskoe
5.8.2021 oli Tokion olympialaisten ohjelmassa 50 kilometrin kävely. Se tapahtui Sapporossa, jossa odotettiin olevan siedettävämmät olosuhteet kuin Tokiossa. Kävely oli varhain aamulla kuumuuden ja liiallisen ilman kosteuden välttämiseksi.
Olivat olosuhteet silti kävelijöille erittäin rasittavat, mutta kuitenkin helpommat kuin Dohan MM-kilpailuissa vuonna 2019: sitä on kutsuttu ihmiskokeeksi.
Vaikka Dohan kisa käytiin kuumuuden takia yöllä, olosuhteet olivat sellaiset, että suomalaiskävelijöillä tehtyjen mittausten mukaan heidän kehonsa sisäinen lämpö nousi ajoittain lähelle 40 astetta. Muista urhelijoista vain yksi, jolla kehon lämpö nousi kilpailun aikan yli 40 asteen, selvisi maaliin.
- YLE; 29.9.2019; Dohan kuuma ja kostea kävely oli todellinen tuskien taival suomalaisillekin: “Aika alussa halusin sieltä pois ihan rehellisesti sanottuna”
- YLE; 4.8.2021; Selvitys paljasti kävelijöiden kisanneen lähes hengenvaarallisissa oloissa Dohan MM-kisoissa – raakaa ihmiskoetta ei haluta toistaa olympialaisissa
Kriittinen raja ihmisen aivoille on 44 astetta. Silloin niihin alkaa tulla jo peruuttamattomia muutoksia.
Märkälämpö
Kun ihon lämpötila on korkeampi kuin ympäristön lämpötila, ihmisestä poistuu lämpöä säteilemällä ja hien mukana haihtumalla.
Märkälämpötilalla tarkoitetaan ilman kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutusta. Kun ilman kosteus kasvaa liian suureksi, lämmön sääteleminen hikoilun kautta ei enää toimi. Yli 35 asteen märkälämpötilassa keho ei pysty enää poistamaan elimistössä syntynyttä lämpöä ja kehon kriittinen ydinlämpötila alkaa nousta. Jo muutama tunti 35 asteen märkälämpötilassa on tappava tila kenelle tahansa.
Kuivilla alueilla ihminen pelkästään fysiologian puolesta kyllä pärjää, jos juomaa ja ruokaa on saatavilla, mutta tilanne on tukala niillä maapallon kosteilla alueilla, joissa tuo kriittinen märkälämpötila alkaa olla pysyvä olotila.
- HS; 3.8.2018; Tämän kesän helle on tukalampi kuin vuosisadan kuumin päivä – korkea märkälämpötila estää hien haihtumista ja voi olla ihmiselle tappava
- Iltalehti 6.7.2019; Kuumuus ja kosteus voivat tappaa yhdessä terveenkin – tutkijat korostavat nyt märkälämpötilan käsitettä
- Alusta; 29.3.2018; Ilmastonmuutoksen yhteisvaikutukset ja yhteiskuntien haavoittuvuus niille luovat terveysriskejä, joista tulisi keskustella enemmän
- Kaleva; 31.05.2021; Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo joka kolmannen lämpökuoleman
- YLE; 4.7.2021; 35 asteen märkälämpötila tappaa nopeasti hyväkuntoisenkin ihmisen – Intian miljoonakaupungeissa ei voi ehkä asua enää tulevaisuudessa
Kylmässä pärjääminen
Edellä on keskitytty ihmisen elimistön lämmönsietoon senkin takia, että fysiologiset keinot selvitä pakkasessa ovat vähäiset. Lämmön hukan vähentämiseksi ihon verissuonet supistuvat. Lämmöntuottoa voidaan lisätä lihastyöllä: lihakset alkavat väristä, “tutisuttaa” ihan itsestään tai liikutaan – Jälkimmäinen kuuluu jo sitten omaan aktiiviseen sopeutumiseen.