Tätä artikkelia viimeistellessäni talon nurkalla olevasta käpytikan pesästä ei enää kuuluu poikasten jatkuvaa “vätkytystä”, vaan se kuuluu talon takana olevasta pusikosta: poikaset ovat siis pesästä lähteneet.
Artikkelin kuva ei ole tältä vuodelta mutta samasta haavasta.
Lintulajin määrittäminen pelkästään poikasten äänien perusteella on haasteellista monestakin syystä. Niiden opiskelu luonnossa on hankalaa. Erilaisia piipityksiä ja kerjuuääniä kuuluu kasvillisuuden kätköistä ja maasta, mutta ääntelijöitä ei millään tahdo huomata – Tässä tarkoitan nyt pesästä lähteneitä, vielä ruokittavia poikasia. Vaikka poikasen sitten näkisikin, ei sen lajin tunnistaminen ulkonäön perusteellakaan aina ole mitenkään helppoa.
Varoittelevan emon usein näkee ja se on helpompi tunnistaa äänen perusteella muutenkin, mutta emon ja maastopoikasten äänen yhdistäminen toisiinsa onkin sitten vaikeampaa. Silloin, kun emo varoittelee, poikaset ovat useimmiten hiljaa ja myös toisin päin: poikasten äännellessä, emoa ei näy.
Tietysti, jos näkee poikaset ruokintatilanteessa tai emon seurassa muutenkin lajimääritys on helppo, jos tunnistaa itse emon.
Poikasääniä ei lintukirjoissa muutamaa lajia lukuun ottamatta selosteta ja ääninäytteitäkin on laulu- ja varoitus-/kutsuääniin verrattuna saatavissa niukasti.
Osmo Ojamies on koonnut eri lähteistä löytämiään poikasten kerjuuääniä. Olen nämä sanalliset selosteet tähän artikkeliin hänen luvallaan laittanut.
Minä kävin systemaattisesti xeno-cantosta läpi näiden lajien äänitteitä. Upotin tänne niitä löytämiäni äänitteitä, jotka oli määritetty tyypillä “begging call”. Niissä oli lisätietona sitten “juveline”.
Minulla ei ole pätevyyttä arvioida, ovatko äänitteiden lajit määritetty varmasti oikein. Niissä on myös eroja.
Atlaskartoituksessa poikasäänten tunnistaminen lajilleen nostaa pesimisvarmuusindeksin lukuun 73: on havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella.
Omalla kohdalla tunnustan, että tässäkin esiteltyjä poikasäänistä kaikkia en vielä tunnista, enkä muutenkaan ole niitä enkä muitakaan poikasääniä maastossa enkä äänitteistä systemaattisesti opiskellut. Tästä on siis minulle ja toivottavasti myös muille apua.
Metso
Metsonpoikaset ääntelevät säröisesti iiu iiu.
Äänitettä ei löytynyt.
Sarvipöllö
Sarvipöllön poikaset kuulostavat ruosteisen saranan kitinältä.
Lehtopöllö
Lehtopöllön poikasen äänessä on sama rytmi kuin pajulinnun hyy-IT äänessä, mutta äänen sävy on sähisevän pöllömäinen
Käenpiika
Käenpiian poikasten ääni on erikoinen mekaanisen heinäsirkkamainen äänisarja.
Pikkutikka
Pikkutikan poikaset piipittävät melkoisen kuuluvasti.
Pohjantikka
Pohjantikan poikaset saavat aikaan karhean äänen, joka tuo mieleen vähän pätkivän traktorin moottorin.
Punarinta
Punarinnan poikanen piipittää hyvin ohuella äänellä.
Rautiainen
Rautiaisen poikanen ääntelee tsi tsi tsi noin kerran sekunnissa, mutta nopeammin kun ruokaa annetaan.
Pensastasku
Pensastaskun poikasella on noin sekunnin välein toistuva tsit-ääni. Laineen Suomalaisen lintukirjan mukaan sekä pensastaskun että kivitaskun poikaset kerjäävät tsherr-äänellä.
Mustarastas
Mustarastaan poikasen ääni on noin 4-5 -tavuinen kirkas ääni, jossa on samaa sävyä kuin aikuisen mustarastaan äänissä.
Laulurastas
Laulurastaan poikasella on lyhyt kerjuuääni, joka tuo mieleen jopa käpytikan kijk-äänen, mutta on pehmeämpi ja suhahtavampi.
Pensaskerttu
Pensaskertun poikasella on lyhyt karhea ääni, joka toistuu noin sekunnin välein.
Rytikerttunen
Rytikerttusen poikasen tsää tsää tsää–ääntä ehtii tulla noin kaksi ääntä sekunnissa.
Töyhtötiainen
Töyhtötiaisen lentopoikasella on kaksitavuinen TSII-tsi -ääni.
Puukiipijä
Puukiipijän poikasen ääni on ohut toistuva tsii.
Pajulintu
Pajulinnun poikasella on lyhyt karhea ääni.
Kuhankeittäjä
Kuhankeittäjän poikasääni on iup tai ii-iup.
Pikkulepinkäinen
Pikkulepinkäisen poikasen käheä gvää gvää toistuu nopeasti kuin hätäinen jättiläishömötiainen.
Varis
Variksen poikaset kerjäävät äänellä, joka on selvästi käheämpi kuin aikuisen ääni.
Naakka
Naakan poikasen kjaa on kimeämpi, mutta muuten saman tapainen kuin aikuisella linnulla.
Peippo
Peipon poikasella on varpusmainen tshirp-ääni
Viherpeippo
Viherpeipon poikasen napakka djy toistuu noin sekunnin välein.
Tikli
Tiklipoikueen ääni muistuttaa aikuisten tiklien parvea kiihkeästi ääntelemässä.
Punavarpunen
Punavarpusen poikanen ääntelee toistuvasti hyit hyit hyit.
Pajusirkku
Pajusirkun poikasen ääni on ohut tsit tsit.
