Kartta
Lähteitä
Rokuan alue on ympäristöstään selvästi erottuva harjujakso. Osa siitä on kansallispuistoa. Mannerjäätikön vetäytymisvaiheessa alueelle, syvään veteen kertyi poikkeuksellisen paljon hiekkaista aineista. Jäätikön lohkojen sulaessa maa-aineksen sisällä syntyi mm. “Syvyydenkaivo”, Rokuan lähteissä jopa Suomen syvimmäksi mainittu suppa.
Kun maasto myöhemmin nousi veden pinnan yläpuolelle syntyi rantavalleja ja dyynejä, joita erottuu maastossa.
Rokuan metsät ovat enimmäkseen karua, mäntyä kasvavaa kangasta. Polkuja kulkee valkeina hohtavien jäkälikköjen halki.
- Tässä on linkki alueen 3D- karttaan
- Vasemmalta voit valita “Korkeuden korostuksen” ja mittakaavan
- Kun käynnistät 3D- näkymän voit zoomata ja pyörittää karttaa, jolloin pinnanmuodot kuten supat erottuvat hienosti
- http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Alla on kuvakaappaus http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ – verkkopalvelusta. Kuvassa on visualisoitu korkeusmalli alueesta
Rokuan geologiaan pääset tutustumaan paikan pällä alueen luontopoluilla ja patikointireiteillä.
“Rokuansydämen” geologinen luontopolku ei käy kansallispuiston alueella. Siellä voi patikoida “Pookin polkua” pitkin. Jos pitempi vaellus kiinnostaa, voi kulkea läpi koko “Keisarin kierroksen”. Muitakin reittejä on runsaasti tarjolla.
Oma retki
Kävin Rokualla 7.8.2016. Kiersin Rokuansydän- polun, jolta kiipesin Pookivaaran laelle.
Alla on valikoima kuvia selityksineen tältä retkeltä. Pookivaaran torniin en kiivennyt, joten laajemmat maisemakuvat jäivät ottamatta.
Kuvien yhteydessä olevista kartoista kannattaa laittaa näkyviin myös muita karttatasoja!
Retken kaikki kuvat ovat albumissa artikkelin lopussa.
Polku Pookivaaralle. Jäkälää on niin yhtenäisenä mattona, että eräs tämän kuvan katsoja luuli sitä lumeksi
Syvyydenkaivon suppa
Lisää kuvia
Alussa: Alueella on kapearaiteinen museorautatie.
