Liekö “Suomi-neito” juhlinut ja tanssinut 100- vuotissynttäreitään toissa päivänä niin kovasti, että lantio meni jumiin ja se hiukan sitten vähän heilahti.
Limingan seudulla, 37 km:n syvyydessä tapahtui viime yönä nimittäin maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 3 magnitudia.
Oulussa asuvat sukulaisetkin olivat tärinän huomanneet. He arvelivat, että läheisellä rautatiellä liikkui normaalia raskaampi juna.
Eihän tämäkään järistys varsinaisiin tuhoja aiheuttaviin järistyksiin verrattuna kovin kummoinen ollut, mutta Suomen alueella voimakkuudeltaan varsin harvinainen. Tämän suuruusluokan järistys kyllä jo huomataan – ja nytkin varsin laajalla alueella – mm. siitä, että astiat helisevät ja kevyemmät huonekalut saattavat siirtyä paikoiltaan.
Halkeamia rakennuksiin tai muita selviä vaurioita aiheuttavat magnitudin 5 ja sitä voimakkaammat järistykset.
Tiettävästi Suomen toistaiseksi voimakkain maanjäristys tapahtui Perämeren pohjukassa juhannusaattona vuonna 1882. Silloin ei ollut vielä käytössä nykytekniikkaa järisytysten mittaamiseen ja paikantamiseen. Se tuntui laajalla alueella Suomessa ja myös Pohjois-Ruotsissa ja lienee ollut n 4,5 magnitudia. Järistyksen jälkeen suoritettiin ylimääräisiä palotarkastuksia, joissa tutkittiin mahdollisia järistyksen aiheuttamia halkeamia tulisijoissa ja savuhormeissa.
Suomessa maanjäristyksiä tapahtuu eniten Perämereltä Kuusamoon ulottuvalla vyöhykkeellä.
Maailmalla eniten järistyksiä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. Maapallon sisäisen rakenteen uloin osa eli kuori sen alla oleva vaipan kiinteämpi osa (yhdessä litosfääri, kivikehä) ei ole yhtenäinen, vaan koostuu kuin palapeli laatoista. Laatat liikkuvat toistensa suhteen karkeasti jaotellen kolmella tavalla.
- Törmäävät toisiinsa: esim. Japanin itäpuolella
- Erkanevat toisistaan: Esim. Islannin kohdalla
- Liikkuvat lomittain: Esim. Kalifornian San Andreasin siirros
Kun laatat sitten jumittuvat liikkeissään, syntyy jännitystila. Kun tämä sitten purkautuu ja kyseisessä paikassa olevat osat liikahtavat äkillisesti syntyy maanjäristys.
Jos liikahdus tapahtuu meren pohjassa, saattaa syntyä tsunami.
Tämä järistysten syntytapa ei oikein sovi Suomen alueella tapahtuviin järistyksiin: Suomen kallioperä on ikivanhaa peruskalliota ja täällä ollaan tosi kaukana laattojen rajakohdista.
Niinpä on pitänyt kehittää muita selitysmalleja:
Jääkaudella Suomen päällä oli kilometrien paksuinen mannerjäätikkö, joka painoi Suomen maankamaraa alaspäin. Kun jää suli pois ja paino hellitti, maankamara alkoi palautua entiseen korkeuteensa. Tämä maankohoaminen näkyy parhaiten Pohjanlahden rannikolla. Tässä maankamaran nousussa saattaa aika ajoin tapahtua ikään kuin äkillinen nytkähdys, mikä tuntuu sitten järistyksenä.
Vaikka Suomi ei tosiaan ole lähelläkään laattojen reunaa, Atlantin pohjassa olevan laatan liike aiheuttaa Suomenkin kallioperässä jännitteitä, jotka purkautuvat pieninä järistyksinä.
Tässä valikoitua perustietoa järistyksistä:
Järistyksiä seurataan näillä sivuilla:
Verkkolehtieni artikkeleissa on paljon tietoa aiheesta:
- Maanjäristykset
- Tsunamit; Yleistietoa sekä Intian Valtameri 2004
- Tsunamit; Japani 2011
- Maapallon rakenne
- Laattatektoniikkaa; Litosfäärilaatat ja niiden liikkeet
