Uutta ja ajankohtaista
Artikkelia päivitetty
Katso myös tämä artikkeli:
Koronatauti, Covid-19 ei ole hävinnyt minnekään. Suomessakin on syksyn mittaan, leppoisan kesän jälkeen taudin esiintyvyydessä tultu lähes samaan tilanteeseen kuin keväällä 2020, kun uusi variantti sairastuttaa ihmisiä.
Mittaviin rajoituksiin ei tällä kertaa ole menty. Odotetaan, että alkaneet rokotukset ja ihmisten lisääntynyt vastustuskyky tautiin kääntäisivät tautitilanteen parempaan suuntaan.
Kun valtiot, yhteiskunnat, ihmisryhmät ja yksittäiset ihmisetkin edelleen elävät korona-aikaa, on vielä ennenaikasta tehdä tarkempia päätelmiä siitä, miten tämä pandemia on todella vaikuttanut ja aiheuttaako se pysyvämpiä muutoksia jopa globaalisti.
On toki ollut jonkun verran näyttöä siitä, että koronakriisi on heilutellut mm. suurvaltojen suhteita ja maailmantaloutta.
Valtion ja yhteiskunnan tasolla se on Suomessakin jo nyt muuttanut mm. työkäytänteitä ja koulujen tomintaa, kun on ollut pakko tehdä niitä ns. etänä.
Ei koronapandemia valtioita kaada tai kokonaan romahduta yhteiskuntia, mutta se saattaa vielä näkemättömällä tavalla vaikuttaa historian kulkuun. Historian suuret kulkutaudit ovat näin useasti tehneet.
Tiede-lehden ja Suomen Kuvalehden artikkeleissa on tällainen lähestymiskulma moniin mullistaviin tapahtumiin – Siis siihen, miten pandemiat ovat aikoinaan olleet ratkaisevassa roolissa silloin, kun jopa kokonaisia valtioita on hajonnut, yhteiskunnan rakenteet muuttuneet ja sotavoimat sortuneet.
Tiede- lehden artikkelin tietojen avulla tein alla olevan aikajanan. Olen siihen sijoittanut tauteja ja historian tapahtumia.
Täydensin aikajanaa mm. koronalla.
Teknisistä syistä se alkaa vasta nykyisen ajanlasku alusta. Siitä siis puuttuu mm. 1100 ekr Palestiinan Filisteassa riehunut jänisrutto ja Ateenaa 430 ekr heikentänyt paiserutto.
Kukutautien historia on aikajanan alkupuolella karua luettavaa miljoonine kuolleineen. Sitten alkaa näkyä, miten lääketiede ottaa suuria kehityaskeleita tautien nujertamiseen. Tässä on avainasemassa ollut taudin aiheuttajan tunnistaminen ja kutakin tautia vastaan kehitetty toimiva ja turvallinen rokote. Koronaan se saatiin kehitettyä uusin geeeniteknisin menetelmin hämmästyttävän nopeasti
Tulkoon vieä mainittua, että pandemioiden historiaa on sananmukaisesti kaivettu esille. Niiden aikana on jouduttu luopumaan perinteisistä kuolemaan ja hautaamiseen liittyvistä käytänteistä ja kuolleet on tautien leviämisen ehkäisemiseksi haudattu nopeasti joukkohautoihin. Koleraepidemian aikaisia hautoja on Suomessakin tiedossa: mm. Turussa on tutkittu unohtunutta Tallimäen hautausmaata.
Tämä koronaepidemia on pakottanut joukkohautaukseen monissa maissa, jopa Yhdysvalloissa.
Lähteet:
- Hannu Pesonen; Taudit myllertävät maailmaa; Tiede 7/2020
- Suomen Kuvalehti;31.3.2020; Kulkutaudit heiluttavat hallitsijoita…
- Kotimaa:N:o 30; 31.7.2020; Hautausmailta tietoa yhteiskunnista ja epidemioista
- Kuvat: Wikipedia
Aikajana
Muita lähteitä:
- YLE; Areena: Historia: Lontoon suuri ruttoepidemia; Lontoon ruttoepidemia puhkesi vuonna 1665 ja surmasi yli 100 000 ihmistä
- YLE; 26.1.2021; Nyt varaudutaan jo seuraavaan pandemiaan, sillä se voi olla edessä lähivuosina – evoluutiobiologi kertoo, mitä voimme oppia koronasta
- YLE; Tiede; Hyvä kysymys: 19.3.2020; Miksi eurooppalaiset valloittajat eivät sairastuneet Uuden maailman tauteihin?
- HS; 16.6.2022; Valtavasti ihmisiä surmannut musta surma sai alkunsa Keski-Aasiasta, paljastaa dna-tutkimus
- YLE; 12.11.2023; Rutto, malaria, toisintokuume – tuotantoeläinten kesyttäminen näkyy ihmiskunnan taudeissa
