03. avaruus aurinkokunta avaruuden uhkat

Avaruus: Törmäyksiä ja muita uhkia

elo 7, 2023 #asteroidit, #avaruusuhkat, #komeetat, #meteoriitit

CCO; lmencos / Pixabay

Uutta ja ajankohtaista

Artikkelin sisältö:

Manicouagan Crater, Canada; Copernicus Sentinel data (2015)/ESA; Tiedot

Käsitteitä ja tietoa :

Tapahtui helmikuussa 2013

Per­jan­tai­na 15.2.2013, kun “wan­hat täh­det” tuik­ki­vat kou­lun par­ke­til­la ja abit oli saa­tel­tu edel­li­se­nä päi­vä­nä vä­häk­si ai­kaa kou­lua kier­tä­väl­le ra­dal­le, ta­pah­tui lähi­a­va­ruu­des­sa var­sin poik­keuk­sel­li­nen ohi­tus: As­te­roi­di 2012 DA 14 hu­jah­ti Maan ohi alle 28.000 kilo­met­rin pääs­tä. Mat­ka tun­tuu kilo­met­reis­sä suu­rel­ta, mut­ta ava­ruus­väli­mat­kois­sa ky­sees­sä on lä­hes “lä­hel­tä­pi­ti- ti­lan­ne”. Ver­tai­lu­mi­tak­si voi ot­taa ns. geo­sta­ti­o­naa­ri­set sa­tel­lii­tit, jot­ka kier­tä­vät maa­pal­loa sa­maan tah­tiin sen kier­ron kans­sa noin noin 35 786 kilo­met­rin pääs­sä päi­vän­ta­saa­jas­ta. Tämän asteroidin läpimitatksi on ar­vi­oi­tu n.50 m.

Ava­ruu­des­ta on sys­te­maat­ti­ses­ti 1990- lu­vul­ta läh­tien et­sit­ty kap­pa­lei­ta, jot­ka voi­si­vat tör­mä­tä maa­pal­loon. Mah­dol­li­sia uh­kia ovat as­te­roi­dien ohel­la ko­mee­tat tai nii­den kap­pa­leet.

On­han maa­pal­lol­le vuo­si­mil­joo­nien ku­lu­es­sa tör­män­nyt pal­jon eri­lai­sia ja -ko­koi­sia kap­pa­lei­ta: Näi­tä me­to­riit­tik­raat­te­rei­ta on löy­det­ty Suo­men­kin maan­kama­ras­ta lu­kui­sia. Tuon ko­koi­nen as­te­roi­di kyl­lä te­ki­si mel­koi­sen mon­tun Maan pin­taan ja jos se rä­jäh­täi­si sa­mal­la ta­val­la kuin vuon­na 1908 Tun­gus­kaan pu­don­nut kap­pa­le, pai­kal­li­nen tuho oli­si il­mei­nen. Ener­gi­aa va­pau­tui­si 200 ker­taa Hiro­shi­maan pu­do­te­tun ato­mi­pommin verran.

Ari­zo­nan me­re­o­riit­tik­raat­te­ri (kuva) on syn­ty­nyt ehkä sa­maa suu­ruus­luok­kaa ole­van kap­pa­leen tör­mäyk­ses­sä. Se on le­vey­del­tään yli kilo­met­rin ja syy­vyyt­tä sil­lä on 170 met­riä.

By Ken Tho­mas [Pub­lic do­main], via Wi­ki­me­dia Com­mons; Loo­king south and slight­ly east (to show the right rim) from an over­look on the nort­hern rim of Me­te­or Cra­ter (also known as Bar­rin­ger Cra­ter).

[Artikkelin alkuun]

Suomesta löydetyt meteoriitit

Suomen alueelta on löydetty 13 meteoriittia. Suurin ja ilmakehään törmätessään myös eniten huomiota herätti vuonna 1899 Porvoon edustalle pudonnut meteoriitti. Se löydettiin myöhemmin meren pohjasta. Se painaa 82 kiloa ja on nimetty löytöpaikan mukaan Bjurbölen meteoriitiksi.
Muutkin on nimetty löytöpaikan (silloisen nimen)  mukaan.

Lähteet:

Suomen meteoriittikraatterit

Edellä luetellut meteoriitit ovat olleet niin pieniä, että ne eivät maahan törmätessään aiheuttaneet kuin korkeintaan pienen kuopan.
Suomen alueelle on aikojen saatossa pudonnut niinkin suuria kappaleita, että raju törmäys synnytti kallioperään kraatterin. Ehkä kuuluisin näistä on Lappajärvi. Sittemmin näitä kraattereita on löydetty useita. Söderfjärdenin lähes pyöreä peltoalue on tunnettu myös siitä, että sinne kokoontuu syksyisin tuhansia muuttavia kurkia lepäilemään ja ruokailemaan.
Ahvenanmaalla sijaitsevan Lumparnin muoto näkyy hyvin satellitti- ja ilmakuvissa.
Suvasveden pohjasta on lötynyt kaksi vierekkäsitä kraatteria.

Suomesta löydettyjä törmäyspaikkoja Paikkatietokkunassa

Karttanäkymää voit zoomata ja liikuttaa. Vasemmasta yläkulmasta voit laittaa päälle/psi eri karttatasoja.
Päälimmäisenä on “rinnevarjostus”- taso, josta näkyy aika hyvin kraatterin muoto.

Söderfjärden

Sö­derf­jär­den (Wikipedia)

Lappajärvi

Lap­pa­jär­vi (Wikipedia)

Lumparn

Lum­parn (Somerikko.net)

Suvasvesi

YLE; 27.7.2023; Vain harva tietää tästä kraatterijärvestä Pohjois-Savossa – kahden asteroidin törmäykset maahan näkyvät yhä paljain silmin

Suomen törmäyskraatterit: Somerikko.net

[Artikkelin alkuun]

Tee törmäyksiä:

Tapahtui 65 miljoonaa vuotta sitten

Maa­pal­lon his­to­ri­an kuu­lui­sin tör­mäys sat­tui noin 65 mil­joo­na vuot­ta sit­ten. Sil­loin pal­jon isom­pi kap­pa­le iski Ju­ka­ta­nin nie­mi­maan edus­tal­le. Tämä ai­heut­ti laa­jan alu­eel­li­sen tu­hon li­säk­si glo­baa­lin il­mas­to­muu­tok­sen, mikä oli ai­na­kin yksi mer­kit­tä­vis­tä syis­tä dino­sau­rus­ten hä­vi­ä­mi­seen maa­pal­lol­ta.

Dino Meteor | National Geographic; Julkaistu 31.5.2007
Most agree a meteor ended the dinosaurs’ reign, but could a giant impact have also catapulted them to dominance?

[Artikkelin alkuun]

Lähteitä

[Artikkelin alkuun]

Asteroidit, Asteroids

By NASA/JPL-Cal­tech (NASA Ima­ge of the Day) [Pub­lic do­main], via Wi­ki­me­dia Com­mons; This ar­tist’s ani­ma­ti­on il­lust­ra­tes a mas­si­ve as­te­roid belt in or­bit around a star the same age and size as our Sun. As­te­roids are chunks of rock from “fai­led” pla­nets, which ne­ver ma­na­ged to co­a­les­ce into full-si­zed pla­nets. As­te­roid belts can be thought of as const­ruc­ti­on si­tes that ac­com­pa­ny the buil­ding of roc­ky pla­nets

[Artikkelin alkuun]

Komeetat, Comets

1980supra / Pixabay

[Artikkelin alkuun]

Avaruusromu ja sotilaallinen varustautuminen

Aarne Hagman; Sateliittien valojuovia taivaalla illalla 14.10.2018. Kuvassa ylhäällä linnunrataa ja vasemmalla alhaalla Andromedan galaksi.

Maapalloa kiertää valtava määrä erilaisia ihmisen lähettämiä kappaleita. Ikävä kyllä hyvin suuri osa niistä ei enää ole jotain tehtävää suorittavia, vielä toimivia satelliitteja.
Euroopan avaruusjärjestön Esan raportin mukaan maapallon ympärillä kiertää jo nyt 20.000 yli 10 senttiä suurempaa avaruusromun palasta. Nämä kappaleet on havaittu ja niitä pystytään jäljittämään mutta niiden lisäksi alle sentin palasia arvioidaan olevan jopa 170 miljoonaa.
Pienetkin kappaleet voivat vaurioittaa sateliitteja, koska niiden vauhti on niin kova.
Huolestuttavaa on se, että avaruusromun määrä voi tulevaisuudessa lisääntyä jopa eksponentiaalisesti, kun kappaleet alkavat törmäillä toisiinsa ja näin syntyy yhä uusia kappaleita, jotka taas törmäilevät keskenään jne. Tällaisen kehityskulun loppupäässä voi pahimmassa tapauksessa olla ns. Kesslerin syndroooma: Maapallon ympärillä kiertää jo niin paljon kaikenlaisia metallinkappaleita ettei sekaan enää mahdu turvallisesti uusia satelliitteja.

On monia toimintoja, jotka perustuvat satelliitteihin. Tietoliikenne kulkee satelliittien kautta ja jokainen käyttää lähes päivittäin kaikenlaisia paikantamispalveluja ja -sovelluksia, joka toimivat gps- satelliittien varassa.

Suurvallat eivät luonnollisesti tarkemmin kerro, minkälaisia sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuja laitteita ne ovat jo avaruuteen lähettäneet. Niitä voidaan käyttää vastapuolen tietoliikenteen häirintään, jolloin kohteena ovat erityisesti myös gps- satelliitit. Koska järjestelmä on strategisesti niin tärkeä, Kiina ja Venäjä ovat rakentamassa omaan satelliittipaikannusjärjestelmää, jotta ne eivät olisi riippuvaisia alunperin USA:n armeijan tarpeisiin kehittetystä maailmanlaajuisesta järjestelmästä.
“Tähtien sota”- tyyppinen suurvaltojen välinen konflikti pysyy toivottavasti aina fiktiona, mutta tiettävästi mahdollisen vihollisen satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuja laitteita on ainakin jo suunnitteilla.

[Artikkelin alkuun]

Satelliittikuvia

Clearwater_Lakes_432_pan_crop_15

Manicouagan Reservoir (Lake Manicouagan), "Eye of Québec", Canada - September 27th, 2019
[Artikkelin alkuun]

Twitteristä:

Share

By Aarne Hagman

error: Content is protected !!