Tähän artikkeliin on koottu nettimateriaalia bakteereista ja tietoa myös antibioottiresistenssistä
Uutta ja ajankohtaista
- Poimintoja Twitteristä artikkelin lopussa
- HS; 21.10.2021; Hiljainen pandemia jyllää; Antibiootit tekivät elämästämme turvallisempaa. Nyt niiden teho hiipuu, mikä näkyy kuolinluvuissa jo Suomessakin. Mitä sitten tapahtuu, kun antibiootit eivät enää toimi?
- YLE; Tiede; 18.11.2019; Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa – Yli puolet ammattilaisista ei näe tarvetta käytäntöjen parantamiseen
Suomen Kuvalehdessä 15.11.2019 on artikkeli Italian oliivipuita tappavasta Xylella fastidiosa- bakteerista – Artikkelin referointia tässä:
- Se on tuhonnut Apulian maakunnasta noin 21 miljoonaa puuta eli kolmasosan kaikista alueen oliivipuista.
- Bakteeritauti leviää pohjoisen suuntaan pari kilometria vuodessa.
- Puut kuolevat, kun bakteeri muodostaa lisääntyessään limamaisen kalvon kasvin vedenkuljetuksesta huolehtiviin putkiloihin. Näin kasvi ei myöskään saa veden mukana tarvitsemiaan ravinteita oksiin ja lehtiin. (Artikkelissa oleva ilmaus ”Ne kuolevat käytännössä janoon ja nälkään” ja sen jatkoselitys on tulkinnanvarainen kasvianatomian ja fysiologian näkökulmasta)
- Xylella fastidiosa on hyvin muuntautumiskykyinen. Xylella- suvulla on neljä alalajia. Niinpä nämä bakteerit pystyvät iskemään myös muihin hyöty- ja koristekasveihin kuten mm. murattiin, luumuun ja kirsikkaan. Myös puut kuten paju ja tammi kärsivät siitä. Ovatpa vaarassa jopa ahomansikka ja mustikka,
- Riskialttiimpia alueita ovat Välimeren ja Atlantin rannikkoseudut mm. Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa ja Portugalissa.
- Bakteeri tuli Italiaan ilmeisesti costaricalaisen koristekasvipensaan mukana. Se leviää kasvinesteitä imevien hyönteisten mukana.
- Tehokas taudin leviämisen torjunta edellyttää saastuneiden kasvien kaatamista ja polttamista sekä laajoja suojavyökykkeitä. On luonnollisesti selvää, että tämä tietää elinkeinon menettämistä oliivin viljelijöille.
- Vaikka tilalle saataisiin bakteereille vastustuskyisiä uusia puita, kestää jopa 50 vuotta ennen kuin viljely on yhtä kannattavaa kuin ennen bakteerituhoa. Vaarana on sekin, että bakteeri muuntuu ja pystyy tuhoamaan myös näitä puita.
- Torjuntaa on Italiassa hidastanut ja suorastaan estänytkin sen muuttuminen poliittiseksi kysymykseksi. Myös kaikenlaisten ”salaliittoteorioiden” keksiminen ja levittäminen on hidastanut tehokkaan torjunnan käynnistämistä.
- Lähteitä:
Antibioottiresistenssi
- Infektiotaudit; Mikrobilääkeresistenssi
- HS; 21.10.2021; Hiljainen pandemia jyllää; Antibiootit tekivät elämästämme turvallisempaa. Nyt niiden teho hiipuu, mikä näkyy kuolinluvuissa jo Suomessakin. Mitä sitten tapahtuu, kun antibiootit eivät enää toimi?
- YLE; Tiede; 18.11.2019; Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa – Yli puolet ammattilaisista ei näe tarvetta käytäntöjen parantamiseen
Lähteitä:
OpenStax- materiaali
- OpenStax; Microbiology
- Lisenssi ja käyttöehdot
Twitteristä:
Keskiaikaisella reseptillä tehty voide nujersi sitkeitä bakteereita
— Aarne Hagman (@Akentti) August 7, 2020
https://t.co/wzHeP2ZuAz
Tutkijat herättivät henkiin sata miljoonaa vuotta vanhoja bakteerikasvustoja kuuden kilometrin syvyydestä https://t.co/WcQbckto1s
— Aarne Hagman (@Akentti) August 7, 2020
Puu tappaa bakteereita, mutta miksi sitä ei hyödynnetä sairaaloissa tai päiväkodeissa? – ”Jonkun pitää olla ensimmäinen, mutta kuka uskaltaa” https://t.co/h9rSHcKeT8
— yletiede (@yletiede) July 8, 2020
Welcome to #Wyoming, home to the Grand Prismatic Spring. The microbial mats around the edges of the mineral-rich water induce vivid colors. The amount of color in the microbial mats depends on the ratio of chlorophyll to carotenoids and on the temperature gradient in the runoff. pic.twitter.com/mjTyiocxBd
— Science Channel (@ScienceChannel) January 19, 2020
News & Views: A double membrane protects certain bacteria from antibiotics, but compounds have now been generated that can overcome this obstacle, seemingly by targeting a crucial protein in the outer membrane. https://t.co/j7roIdduzn
— Nature (@nature) December 18, 2019
Tutkijat pistivät bakteerin syömään ilmasta hiilidioksidia https://t.co/DjqLjM9JzA
— Tiede-lehti (@tiede_lehti) December 3, 2019
A growing number of infections such as pneumonia & tuberculosis are becoming harder to treat as the antibiotics used to treat them become less effective. This @WHO #AntibioticsAwarenessWeek, see how we work w/ @globalfund to reduce these health risks: https://t.co/FnYFOfkpsw pic.twitter.com/inZQe5ImFw
— UN Development (@UNDP) November 15, 2019
Ruttoa esiintyy ihmisissä Kiinassa silloin tällöin, mutta jyrsijöissä jatkuvasti, @aivelo kirjoittaa blogissaan. https://t.co/9RGufpHLkY
— Tiede-lehti (@tiede_lehti) November 18, 2019
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa – Yli puolet ammattilaisista ei näe tarvetta käytäntöjen parantamiseen https://t.co/y4IQJ9HEyy
— Yle Tiede (@yletiede) November 18, 2019
Bakteerimme tehtailevat tuhansia uudenlaisia proteiineja https://t.co/ch8yaPO1nA
— Tiede-lehti (@tiede_lehti) September 1, 2019
Antibioottiresistenssin yleisyyden voi havaita alueen jätevesistä, kertoo tuore tutkimus. samalla selvisi, että modernit jätevedenpuhdistamot näyttävät poistavan antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja tehokkaasti. #antibiootit #terveys #HelsinkiHealth https://t.co/sycAvMOfqG
— University of Helsinki (@helsinkiuni) 28. maaliskuuta 2019