01. Biologia ja maantiede biologian tehtävä eliömaailma fylogenia taksonomia

Eliömaailma – taksonomiaa ja fylogeniaa

marras 21, 2019 #eliökunnan luokittelu, #eliökunta, #fylogenia, #taksonomia
Kuva; Alexander Roslin (1718–1793); Carl von Linné 1707–1778; Public Domain

Uutta ja ajankohtaista

Artikkelin sisältö:

Termien määrittelyä:

[Artikkelin alkuun]

Luokittelua Carl von Linné: sta nykypäivään 

[Artikkelin alkuun]

Nettimateriaalia:

[Artikkelin alkuun]

OpenStax- materiaali

[Artikkelin alkuun]

Interaktiivinen testi tieteellisistä nimistä.

Carl von Linné teki valtavan työn, kun hän laati taksonomisen järjestelmän, jonka pohjana on laji ja sille annettu kaksiosainen, latinankielinen tieteellinen nimi. Linné pyrki antamaan suvuille ja niiden lajeille mahdollisimman kuvaavia nimiä. Näitä ei suoraan voi suomentaa kahdella sanalla. Tässä tehtävässä tieteellisessä nimessä esitetty eliön ulkonäön tai muun ominaisuuden luonnehdinta on kirjoitettu pitemmästi.
Sinun tulee päätellä, mikä tieteellinen nimi liittyy mihinkin ”suomennokseen”.
Mukana on yksi vastikään nimetty uusi laji. Muut nimet ovat Linnén antamia.
Viimeisenä on tehtävä, josta selviävät lajien nimet tuota uusinta lukuun ottamatta.


[Artikkelin alkuun]

Blogijuttuja


28. 1.2009
Eläin­ten suku­puu­ta piir­re­tään uu­sik­si

Uu­det mo­le­kyy­li­bi­o­lo­gi­an an­ta­mat tu­lok­set ovat an­ta­neet ai­heen poh­tia uu­del­leen mis­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ja mitä lin­jo­ja ke­hit­ty­en eläin­kun­nan eri pää­jak­sot ja nii­den luo­kat jne ovat ke­hit­ty­neet.
Kä­si­tys sii­tä, että ke­hi­tys on ol­lut suo­ra­vii­vais­ta – yk­sin­ker­tai­sem­mas­ta moni­mut­kai­sem­paan – ja siis sie­ni­e­läimistä eri vai­hei­den kaut­ta sel­kä­jän­tei­siin on ehkä vir­heel­li­nen.

Eläin­kun­nan edus­ta­jia bi­o­lo­gi­ses­sa mie­les­sä ja eten­kin nii­den evo­luu­ti­o­ta esi­tel­tä­es­sä on yli­pää­tään han­ka­la käyt­tää ter­me­jä “yk­sin­ker­tai­nen/al­keel­li­nen” – “moni­mut­kai­nen/ke­hit­ty­nyt”, kos­ka ne an­ta­vat sem­moi­sen ku­van, että toi­set eläin­ryh­mät ovat pär­jän­neet huo­nom­min ja toi­set ke­hit­ty­neem­mät pa­rem­min. Täs­tä ei ole täs­sä­kään ky­sy­mys vaan sii­tä, mi­ten eläin­kun­nan eri haa­rat (pää­jak­sot) ovat uu­den bi­o­lo­gi­sen tie­tä­myk­sen mu­kaan ke­hit­ty­neet toi­sis­taan.

Uut­ta tie­toa on se, että “alem­mat” polt­ti­ais­e­läi­met ku­ten ko­ral­lit ja me­duu­sat ovat­kin ke­hit­ty­neet rin­nak­kain “kor­ke­am­pien” eläin­ten ke­hi­tys­haa­ran kans­sa. Tämä haa­ra joh­ti laa­ka­ma­dois­ta aina sel­kä­ran­kai­siin saak­ka.
Eläin­kun­ta on “saa­nut ser­kun mut­ta me­net­tä­nyt äi­din” ku­ten Wi­redS­cien­ce ru­nol­li­ses­ti to­te­aa uu­del­la ta­val­la piir­ret­tyyn suku­puu­hun vii­ta­ten.

Uusi kä­si­tys nos­taa sa­mal­la eläin­kun­nan alku­juu­rek­si “laak­ko­e­läin­ten” (Pla­co­zoa) – pää­jak­son, jota ei lu­ki­on kir­jois­sa­kaan tä­hän asti ole juu­ri esi­tel­ty.

Ai­hees­ta li­sää:

[Artikkelin alkuun]


2.4.2014
Uusi ni­me­ä­mis­jär­jes­tel­mä ke­hit­teil­lä?

Ame­rik­ka­lai­nen tut­ki­ja Bo­ris Vi­nat­zer eh­dot­taa ko­ko­naan uut­ta me­ne­tel­mää la­jien tie­teel­li­sek­si ni­mek­si.
Tä­män uu­den jär­jes­tel­mään mu­kaan koti­hii­ri (Mus musc­lus) oli­si 1a0b28c0do­e­of0gh

Tämä uu­den ni­men pe­rus­tee­na oli­si la­jin dna:n koo­di.

DNA: ta käytetään, kun selvitetään eliöiden polveutumista ja sukulaisuuttaa eli fylogeniaa:

[Artikkelin alkuun]


Lajien suomalaisista nimistä

Suomessa on nimistötoimikunta, joka kokouksissaan päättää uusien, vielä nimeämättömien lajien suomalaiset nimet.
Kun taksonomia tarkentuu, joudutaan aika ajoin muuttamaan lajien entiset nimet vastaamaan paremmin niiden asemaan järjestelmässä.
Edelleenkin aiheuttaa hämmennystä hirvieläinten uudet nimet senkin takia, että ne pitäisi muuttaa myös metsästyslainsäädäntöön.

Muutoksia on tehty senkin  takia, että lajin tai jopa lajiryhmän nimi saattaa aiheuttaa sekaannusta siitä, mikä eläin biologialtaan oikeasti on. Esim. merileijona on nykyisin leijonahylje ja maamyyrä kontiainen.
Huumoriakin löytyy maaoravalle annetusta uudesta nimestä: tikutaku.
Jotkut nimet ovat niin vakiintuneita, ettei niitä ole muutettu: esim. tervapääsky on nimeltään edelleen pääsky, vaikka se kuuluu kirskulintuihin. Sen sijaan partatiainen on nyt viiksitimali.

Näistä löytyy perusteellista tietoa aiheesta:

ile:Caddisfly (Trichoptera sp.) (14725633638).jpg Creative Commons Attribution 2.0 Generic

Täytyy kyllä ihailla nimien antajien mielikuvitusta.
”Luonnon tutkijassa 2/2004” oli lueteltu kaikki Suomen vesieperhoset taksonomisessa järjestyksessä.
Poimin tähän yhden esimerkin sieltä.

  • Vesiperhoset (Trichoptera) eli sirvikkäät on hyönteisten lahko
    • Heimo: Rysäsirvikkkäät (Polycentropodiadae)
      • Suku: Lipporysäkkäät (Plectrocnemia)
        • Laji: Isolipporysäkäs (Plectrocnemia conspersa)

[Artikkelin alkuun]



Twitteristä

[Artikkelin alkuun]

Share

By Aarne Hagman

error: Content is protected !!