
Uutta ja ajankohtaista
- Twitteristä artikkelin lopussa
- Suomalainen geenitutkimus:
- Ylen A-studiossa oli 25.11.2019 aiheena Finngen- hanke
- Finngen-tutkimushanke vie suomalaiset löytöretkelle genomitietoon
- FinnGen-hankkeessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä.
- YLE; 25.11.2019; ”Punainen kulta”; Sadat tuhannet suomalaiset ovat antaneet luvan verinäytteensä lisäämisestä biopankkeihin….
- YLE; 25.11.2019; Suomen biopankeista löytyy 10 miljoonaa näytettä, joiden käyttöön ei ole kysytty kansalaisten lupaa – missä tilanteessa sinulta on kysytty biopankkisuostumus?
- Kaupallisista testeistä:
- YLE; 12.11.2019; Rahastuksen makua
- YLE; 12.11.2019; Ylen selvitys: Kuluttajille myytävistä geenitesteistä löytyi useita virheellisiä väittämiä – asiantuntijat pitävät arviota syöpäriskistä vastuuttomana
- YLE; 12.11.2019; Iik, olisiko minussakin 12 prosenttia skottilaista? Tilasin uteliaisuudesta DNA-testin, mutta tietoni saattavat päätyä kauppatavaraksi
- Aihetta käsiteltiin 12.11. 2019 A-studiossa.
- Huomenta Suomi – Klipit – Paljastavat geenitestit; 13.11.2019
- HS; 14.1.2019; Yritys tarjoaa vanhemmille mahdollisuutta valita alkioistaan älykkäimmät ja karsia diabeetikot – ”Herättää kysymyksiä rodunjalostuksesta”, sanoo asiantuntija
- Tiede; 15.11.2019; Yritys tarjoaa mahdollisuutta valita alkioista älykkäimmät
- YLE; 23.11.2019; Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei Suomessa puutu kukaan – ”Joidenkin testien mainoksissa on tiettyä liioittelun makua”
- Esille tulleita termejä:
- Snippi; Wikipedia
- Variantti= geenin muoto; Esim; Hiljainen geeni” suojaa sydän- ja aivoinfarktilta sekä kakkostyypin diabetekselta
- Esille tulleita termejä:
- Uudella, tarkemmalla dna- testillä voidaan erottaa jopa identtiset kaksoset toisistaan. Artikkelissa selostetaan, kuinka tätä testiä on käytetty oikeudessa todisteena raiskaustapauksessa.

Helsingin Sanomissa oli 3.10.2018 artikkeli, jossa kerrotaan kuinka eräs suomalainen perheellinen mies, Jarkko sai dna- testin avulla selville biologisen isänsä Reijon (nimet muutettu). Hän oli saanut alkunsa hedelmöityshoidon avulla eli hänen äitinsä oli tullut raskaaksi kyseisen miehen siittiöiden luovutuksen kautta.
Biologinen isä selvisi, kun tämä mies testautti geeninsä ja löysi kansainvälisestä tietokannasta hänen kanssaan perimältään lähisukulaisia. Heidän kauttaan sitten selvisi myös hänen oma biologinen isänsä.
Tämä oli lehden mukaan Suomessa ensimmäinen kerta, kun isyys selvisi tällä tavoin.
HS.fi: ssä (3.10.2018) oli lisäjuttu siitä, miksi ja miten suomalaiset testaavat dna: taan.
Siinä pohditaan laajemmin asian eettisiä ja tietosuojaan liittyviä asioita.
DNA- testejä eli ihmisen DNA- profilointia tehdään seuraavista syistä:
- Lääketieteessä selvitetään perinnöllisiä sairauksia ja kartoitetaan niihin vaikuttavia geenejä. Geeniterapiaa eli suoraan kyseisiin geeneihin vaikuttavia hoitoja on jo käytössä.
- Jos suvussa esintyy jotain perinnöllistä sairautta, perinnöllisyysneuvonnassa selostetaan ko. taudin mahdollisuutta lapsen saantia suunnittelevalle parille. Jos vanhemmat haluavat, syntymättömästä lapsesta voidaan selvittää, onko hänellä mahdollisesti joku perinnöllinen sairaus.
- Testejä käytetään rikosten selvittämisessä ja dna- testin tulos on nykyisin todistusvoimainen oikeudessa. Tällöin testataan esim. rikospaikalta löytyneistä kudosnäytteistä niiden dna ja verrataan sitä epäillyn henkilön perimään. Suomessa poliisi ei käytä netin dna-tietokantoja selvittääkseen epäillyn henkilöllisyyttä hänen mahdollisten sukulaistensa avulla, koska ei ole olemassa selkeää, tällaista toimintaa säätelevää lainsäädäntöä.
- Alalle on tullut runsaasti kaupallisia toimijoita. Mahdollisia perinnöllisten sairauksien geenejä tai niihin ja muihinkin sairauksiin sairastumisen riskejä voi periaatteessa kuka tahansa selvityttää lähettämällä näytteen jollekin testejä tekevälle firmalle. Näihin ”kotitesteihin” ja niiden tuloksiin suhtaudutaan virallisen lääketieteen piirissä suurin varauksin.
- Johdannossa lyhyesti kuvattu ja alla tarkemmin selostettu tapaus edustaa yhä laajenevaa tapaa käyttää dna- testausta: etsitään niiden avulla sukulaisia. Tähän tarkoitukseen voi tilata isälinja- tai äitilinjatestin ja etäserkkutestin. Näin tämä tekniikka on laajentunut myös sukututkimuksen puolelle.
- Maahanmuutto ja oleskelulupien myöntäminen on aiheuttanut tarpeen selvittää tulijoiden perhe- ja sukulaisuussuhteita dna- testien avulla.
Laajoissa ihmisryhmien perimää kartoittavissa tutkimuksissa selvitetään ihmisryhmien kuten vaikkapa suomalaisten geneettistä alkuperää. Tässä on itse asiassa kysymys eri asiasta eli kyseessä on ihmisen koko genomin eli kaikkien geenien selvittäminen.
Tästä on täällä oma artikkelinsa:
Itse geenitestien tekniikkaa en tässä enkä tuossakaan artikkelissa tarkemmin käsittele. Alla olevassa suhteellisen vanhassa videossa johdatelleen hiukan tähän.
Geenitestien hyötyjä ja haittoja voidaan puntaroida
Niiden avulla saadut tiedot saattavat perheet joskus hankaliin valintatilanteisiin. Esimerkiksi, jos sikiöllä todetaan perinnöllinen, vakava sairaus on päätettävä annetaanko lapsen kehittyä vai tehdäänkö abortti.
On aiheellista pohtia myös sitä, onko tieto mahdollisesta ja myöhemmin puhkevasta sairaudesta henkilölle itselleen hyödyksi vai haitaksi: Miten se esim. vaikuttaa hänen elintapoihinsa jatkossa.
On kannettu huolta yhä yleistyvien geenitestien tietoturvasta. Pahimmissa skenaarioissa on väläytelty mahdollisuutta tulosten päätymisestä esim. työnantajalle tai vaakuutusyhtiöille. Tästä saattaisi seurata hankaluuksia testatulle, jos perimästä paljastuisi vaikkapa kohonnut alttius johonkin sairauteen.
Sukututkimustarkoituksiiin otetuissa geenitesteissä on tietoturvaongelmia silloin, kun testin itsestään teettänyt julkistaa muitakin, henkilötunnisteisia tietoja itsestään tai lupaa kysymättä myös sukulaisistaan. Testejä kauppaavien yritysten pitäisi selvästi ilmoittaa asiakkaalleen, mitä riskejä testin teettämiseen ja sen tietojen julkaisemiseen liittyy. Suvusta saattaa esim. paljastua asioita, joita ei ole tiedetty tai ne on haluttu muilta sukulaisilta salata.
DNA paternity testing diagram. Results of genetic fingerprinting. Samples obtained from M – mother, Ch – child, Father – possible fathers. DNA bands of different sizes in child sample should be a combination of mother’s and father’s samples; y Helixitta [CC BY-SA 3.0], from Wikimedia Commons
Palaan johdannossa olevaan tapaukseen, joka siis on tiettävästi ensimmäinen laatuaan.
Geenitestien suosio osoittaa, että ihmisillä on varsin suuri tarve selvittää biologinen alkuperänsä siitäkin huolimatta, että kyseisen henkilön tai perheen tilanne muuten ei sitä mitenkään vaadi. Jatko riippuu luonnollisesti siitä, miten tämä asia käsitellään ja mihinkä se johtaa tässä erityistapauksessa sekä lapsen että sukusolujen luovuttajan kohdalla.
Ennen vuotta 2007 sperman luovuttajan henkilöllisyyttä ei saanut ilmoittaa eikä sitä näin ollen saanut tietää vaikka olisi halunnutkin. Uuden hedelmöityshoitolain mukaan sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on oltava tiedossa. Lapsi voi kysyä sitä 18- vuotiaana.
Jarkko ei saanut tietoa biologisesta isästään näin, vaan selvitti sen geenitestin kautta vertaamalla omaa perimäänsä netin tietokannoista löytyneisiin samanmoisiin eli ilmeisten sukulaisten perimään.
Hänen biologinen isänsä Reijo ei siis mitenkään voinut estää sitä, että hän ”paljastuisi” Jarkon isäksi. Tämä johti sitten puolestaan hänet ja myös hänen perheensäkin pohtimaan tätä uutta tilannetta – Myös sitä, että ilmaantuuko hänelle muitakin biologisia lapsia.
Lehden jutun mukaan kaikki on tähän asti sujunut ilman suurempia konflikteja ja sähköposteja ja kuvia on vaihdettu.
Juridisesti asia on yksiselitteinen: Lapsen isä on se mies, jonka isyys on virallisesti vahvistettu. Lapsen kasvattanut oikeudellinen, sosiaalinen isä ei voi vaihtua biologiseen isään. Isyyslain mukaan sperman luovuttaja, joka ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen, ei voi tulla hedelmöityshoidolla alkunsa saaneen lapsen oikeudelliseksi isäksi.
On huomattava, että tässä artikkelissa käsitellään vain biologista isyyttä. Ihan oman juttunsa aihe olisi biologisen äidin etsiminen. Mitenkä niin?
No siksi, että munasolun luovutus- ja kohdun vuokraustilanteissa tämä pohdinta tulee vastaan.
Olen tähän valikoiden koonnut aiheeseen liittyvä nettimateriaalia.
Kaupallisten toimijoiden sivuilla (joita on runsaasti) olisi ihan hyvääkin tietoa, mutta kun en halua tässä niitä mainostaa, jätin ne pois.
Linkkien ja videon jälkeen on aihetta sivuava pieni blogijuttu.
Lähteitä:
- Wikipedia; DNA- profilointi
- MTV. fi; Jukka, 33, teki DNA-testin ja hämärän peitossa ollut sukuhistoria alkoi paljastua – ”Tutustunko isääni, jota en ole koskaan tavannut?”
- HS: Nyrkkeilylegenda Muhammad Ali ylisti tietämättään oikein kantaisäänsä: dna-testin mukaan sukupuusta löytyy sankarillinen orja
- YLE; Kuningaskuluttaja; DNA-testi piirtää sukujuuret kartalle
- Tiede; Keskustelu; DNA-testin ylläritulos!?!
- HuMo-gen Sukututkimus, seikkailu omaan historiaan: ”Lue tämä ennen kuin – tilaat DNA-testin”
- Ilta Sanomat; Mitä ovat sukujuuria selvittävät DNA-testit? ”Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat tavallaan yhtä”
- Migri.fi; Maahanmuuttovirasto voi antaa tilaisuuden DNA-tutkimukseen
- YLE; Uutiset; 18.10.2019; Geenitestit julkiseen terveydenhuoltoon? Tuhannet suomalaiset saavat pian tietää riskinsä sairastua kolmeen kansantautiin
- Uudella, tarkemmalla dna- testillä voidaan erottaa jopa identtiset kaksoset toisistaan. Artikkelissa selostetaan, kuinka tätä testiä on käytetty oikeudessa todisteena raiskaustapauksessa.
- New Scientist; 9.11.2109; Sequencing the genome of every UK baby would be an ethical minefield
***
How does DNA fingerprinting work? – Naked Science Scrapbook; NakedScientists
Julkaistu 27.10.2011
Blogijuttu 22. 11. 2008
Historiallisia hiuksia kirjan välissä
Tiedemies luki Calendarium Romanum Magnum- nimistä teosta 1500- luvun alkupuolella Puolassa. Raapiko hän päätään ajatellessaan uusia, sen aikaista maailmankuvaa järkyttäviäkin ajatuksia, mutta joka tapauksessa hänen hiuksiaan putosi kirjan lehtien väliin. Kyseinen kirja kulkeutui vuonna 1626 sotasaaliina Ruotsiin ja päätyi Uppsalan kirjastoon.
Kirjaa tutkinut Nikolaus Kopernikus sitten aikoinaan kuoli, mutta hänen hautapaikastaan ei ollut varmaa tietoa. Fromborkin tuomiokirkosta Pohjois-Puolasta löydettiin sittemmin hauta, jossa hänen maallisten jäänteensä arveltiin lepäävän. Kun kyseessä oli näin merkittävä tiedemies, haudan pääkallon perusteella laadittiin jopa havainnekuva vainajasta. Ei kuitenkaan ollut täyttä varmuutta siitä, oliko hän todella Kopernikus.
Nyt dna- tekniikkaa on saattanut tuon kallon ja sen päälaella aikoinaan olleet hiukset yhteen. Kirjan väliin pudonneita hiuksia oli nimittäin edelleen tallella. Niistä ja kallosta saatuja dna- näytteitä on verrattu. Alustavien tulosten mukaan ne ovat saman henkilön perimää.
- Jutun juurta: Helsingin Sanomat 22.11.2008
Twitteristä:
— Aarne Hagman (@Akentti) October 4, 2020
Controversial DNA screening technique used for at least one pregnancy https://t.co/mVMj8UlAvB pic.twitter.com/2KypPFMicq
— New Scientist (@newscientist) November 23, 2019
Genetic screening of IVF embryos is unlikely to lead to smarter babies https://t.co/J5LI6kJLoY pic.twitter.com/rdgJhRoAP8
— New Scientist (@newscientist) November 22, 2019
Experts warned that GEDmatch making DNA profiles no longer accessbile to law enforcement by default could lead to police writing warrants to access all data from GEDmatch, and being granted that access by courts.
Now that day has arrived. https://t.co/tO01sDioId
— Science News (@ScienceNews) November 18, 2019
Sequencing the genome of every UK baby would be an ethical minefield https://t.co/AqMAbuUEng pic.twitter.com/mrvntiFmko
— New Scientist (@newscientist) November 11, 2019
Geenitestit julkiseen terveydenhuoltoon? Tuhannet suomalaiset saavat pian tietää riskinsä sairastua kolmeen kansantautiin https://t.co/PsJbTX83jx
— Yle Uutiset (@yleuutiset) October 18, 2019