Kultarinta; Oma pastellimaalaus

Useiden lintujen paras ja luonnossa aika usein ainoa määritysperuste on sen laulu tai muu ääni.
Olen tähän koonnut joitain lajeja, lajipareja tai -ryhmiä, joiden laulun tunnistaminen ja erottaminen toisistaan on haasteellista. Jutun ajankohtaisena pontimena on havaintoni linnusta, jonka laulua itikkaparvesta välittämättä koetin määrittää ja myös kännykällä kuvasin myöhään illalla 3.6.2018.

Artikkeliin olisin toki voinut ottaa mukaan muitakin lajeja kuten vaikkapa kerttusista ryti- ja rastaskerttusen ja monia muita lajeja, mutta tällä kertaa pitäydyin näissä.
Tämä lajilajitelma on syntynyt tähän juttuun sekä henkilökohtaisen kokemuksen että Facebookissa julkaistujen ääninäytteiden, kysymysten ja niiden kommentointien ohjaamana.
Tässä keskityn vain lauluihin. Kutsu- ja varoitusäänet vaatisivat ihan oman juttunsa.

Äänilähteitä:

Sirkkalinnut

Pensassirkkalinnun laulun ja sen vakiolaulupaikat tunnen ja viitasirkkalintu on laulanut tänäkin kesänä ihan tuossa lähellä, mutta tämä laulu tuntui jotenkin erilaiselta.
Olen tässä kevään mittaan pitänyt itselleni ”lintukurssia”, jonka yhtenä aiheena ovat olleet näiden lajien hyvin samanlaiset laulut. Ääninäytteistä oli jäänyt mieleen viirusirkkalinnun laulu: Omaa havaintoa siitä minulla ei ole. Itikkaparvesta välittämättä kuuntelin ja yritin nähdäkin tätä laulajaa.
Lintujen reviirillä ei ole suotavaa käyttää atrappia eli soittaa laulavan linnun kuullen äänitettä.  Tunnustan nyt näin tehneeni ja kuuntelin sekä Tarsigerista että kännykän Collins Bird Guidesta viirusirkkalinnun laulua. Jälkimmäinen näyte on lyhyt, mutta minusta se muistutti erittäin paljon tämän laulajan ääntä. Kuuntelin atrapin lähemmäksi houkuttelemaa lintua toisella korvalla ja kännykän ääninäytettä toisella yhtä aikaa ja aloin tulla yhä vakuuttuneemmaksi, että tämä on viirusirkkalintu.
Tässä on kolme viirusirkkalinnun laulunäytettä Tarsigerista: Voit itse verrata niitä videolta kuuluvaan lauluun – Minusta ne ovat kovin samanlaisia:

Muita näytteitä:

Määritykseni alkoi kuitenkin sen verran epäilyttää, että laitoin videon Facebookin ”Opi tunnistamaan lintuja”- ryhmään. Sieltä tuli selvä ”tuomio”: Kyseessä ei ole viirusirkka- vaan kuitenkin viitasirkkalintu.
Rytmi on hitaampi ja ei niin korkealta ja nopeasti helisevä kuin viirusirkkalinnulla.
Laulun lisäksi poissulkeva tieto on se, ettei viirusirkkalintua ole tavattu näillä seuduin ikinä ennen juhannuksen seutua.
Asia varmistui vielä ”Suomen linnut” – ryhmässä: Kiitos kommentoijille molemmissa! Jos olisin tarkistanut tämän Tiirasta ennen määritystäni, olisin ilman muuta hylännyt viirusirkan ja tyytynyt viitasirkkaan.

Tämä kokemukseni osoittaa ainakin kaksi asiaa, jotka pitää ottaa huomioon itselle uusien ja oudoimpien lajien määrityksessä :

  • Useimmiten se ”tavallisempi” laji on kuitenkin se oikea eli ei pidä innostua liikaa
  • Kaikki määritykseen vaikuttavat asiat pitää ottaa huomioon. Tässä ratkaiseva tekijä oli lauluaika, joka on viirusirkkalinnulle erittäin epätodennäköinen.

Minua valistettiin, että viitasirkkalinnulla on laulussa suuriakin vaihteluja.
Tässä näyte siitä: Tarsiger; Viitasirkkalintu;  kolme eri äänityyppiä

Tätä juttua tehdessäni muistin, että minullahan on tallessa tämä video viitasirkkalinnusta

Pensassirkkalinnun laulu on minusta näistä kolmesta helpoin tunnistaa: Se on pitkään jatkuvaa tasaista, yhtämittaista surinaa.

Kertut

Jos aloitan helpoimmista:
Facebookissa on ollut kevään mittaan oikein ”herne-/pensaskerttu– buumi”: Niitä on pyydetty määrittämään erittäin usein. Ulkonäöltä ne ovat toki hyvin samanlaisia, mutta laulusta ne on helppo tunnistaa. Tosin hernekertun laulu ei aina ole sellaista tuttua ”herneropinaa”, mistä se lienee nimensäkin saanut. Tässä näyte, jossa se laulaa pajulintumaisesti: Tarsiger
Pensaskertun laulu on lyhyt, hätäinen säe – Vähän samanoloinen kuin itse lintukin käytökseltään.

Lehtokerttu lavertelee usein yhtäjaksoisesti ja tunnistettavasti, mutta on siltäkin nauhoitettu poikkeavaa laulua kuten tämä: Tarsiger

Mustapääkertun pontevan laulun kuuleminen on minulle aika tärkeä kesän alun merkki. Sen säkeen alkupuoli muistuttaa lehtokerttua, mutta loppuosan huilumainen nousu on sille tyypillistä. Onpa siltäkin tallennettu ”outo” laulu: Tarsiger

Kerttuset

Sitten siirryn todellisiin mestarilaulajiin. Lienee makuasia, kumpi laulaa paremmin: viita- vai luhtakerttunen.
Niiden tunnistaminen ulkonäön perusteella onnistuu, jos ne pääsee näkemään kunnolla.
Tästä on minulla täällä:

Laulu on kuitenkin niiden erottamiseen paras tuntomerkki.
Kesti aikansa ennen kuin minäkin opin ne varmasti siitä tunnistamaan. Asiaa on kovasti auttanut se, että tässä kesäpaikkamme lähellä on ollut useampanakin kesänä ollut mahdollisuus kuunnella niitä jopa samalla linturetkellä ja lähekkäin.
Molemmista olen saanut myös kuvattua jonkinlaisen  videon ja luhtakerttusen videoista tein myös interaktiivisen tehtävän.
Mistäs näiden laulut olen itse aika pätevästi oppinut tunnistamaan?
Molempien laulut ovat erittäin monipuolisia ja niissä on mukana runsaasti sekä suomalaisten että niiden talvehtimisalueiden lintujen matkintoja. Luhtakerttusen laulu on nopeatempoisempaa, osin suorastaan ryöpsähtelevää ja se ei toista jotain teemaa niin selvästi kuin viitakerttunen. Selvin ero on kuitenkin viitakerttusen laulussa aina jossain vaiheessa toistuvat huilumaiset osuudet. Tästä muistuu mieleen eräs kesä, jolloin menossa olivat jalkapallon mm-kisat (toistoa tälle kesälle). Ihan tuossa pihan nurkan puskassa lauloi viitakerttunen, joka oli ihan selvästi loppuottelussa Italian puolella: Se nimittäin toisti vähän väliä ja selvästi: ”italyy…italyy..italyy”!

Viitakerttusen videoin pellon keskelä olevasta pusikosta.

Netissä:

Kultarinta

Kultarinta on tässä syytä ottaa mukaan, koska se laulajana tavoittelee viita- ja luhtakerttusen taitoa, tosin ei siihen kylläkään monipuolisuudessa yllä. Jos sen laulusta kuulee vain lyhyen pätkän, voi luulla vaikkapa viitakerttusen laulavan. Pitemmässä kuuntelussa alkavat erottua sille tyypilliset takakireät kitinät.
Se on ollut pihan reunametsässä useana kesänä ja vuonna 2016 sain siitä tämän videon.

Laulurastas, mustarastas ja kulorastas

Nämä  otin tähän mukaan osittain samasta syystä kuin nuo kertut: On kysytty tosi usein Facebookisssa, mikä laulaa, kun kyseessä on ollut laulurastas. Eipä tuota toisaalta sovi ihmetellä: Se on mestarilaulaja, kun sitä syventyy tarkemmin kuuntelemaan. Sitä on epäilty jopa satakieleksi.
Laulurastas on aika helppo tunnistaa siitä, että se toistaa määrättyä säkeen osaa useita kertoja. Niinpä niin! Kuinka ollakaan; ei aina kuten tämä näyte todistaa: Tarsiger
Videoni on kesäpaikan pihalta, jossa näkyy sen tyypillinen laulupaikka eli puun latva.

Ensimmäisen mustarastaan laulun kuuleminen on monelle kevään alun merkki.
Sekin on tosi taitava ja yllättävän monipuolinen laulaja. Laulun sointuvaa kauneutta ovat säveltäjätkin tarkasti kuunnelleet.
Joku aika sitten Facebookissa julkaistiin video, jossa sekä kysyjän että joidenkin kommentoijien mielestä laulaa mustarastaan lisäksi myös kuhankeittäjä. Kieltämättä varsin sen oloinen lyhyt ”kuha kiehuu” näytteestä kerran kuuluu. Päädyttiin kuitenkin siihen, että senkin ”sanoo” mustarastas. Tämäkin osoittaa sen kykyjä laulajana. Se jäi kai hiukan epäselväksi, matkiko se oikeasti kuhankeittäjää vai tuliko sitä muistuttava laulunpätkä mukaan ihan muuten vaan. Suomessa on raportoitu mustarastaan matkivan Vermossa hevosta ja Englannista on julkaistu raportti, jossa se matkii hälytysajoneuvoa.

Kulorastaan otan mukaan tähän siksi, että sen laulu on varsin samanlainen kuin mustarastaan eli surumielinen säe. Se ei ole niin monipuolinen laulaja kuin mustarastas ja sen laulupaikka melko todennäköisesti paljastaa, kumpi on äänessä: Jos kuulee kuivalta mäntykankaalta mustarastaan tyyppistä laulua, kyseessä ei ole se vaan kulorastas.

Share
error: Content is protected !!